Ero hoitovapaan aikana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Onko kukaan eronnut hoitovapaan aikana? Meillä tällainen tilanne varmaan edessä kohta. Juuri olen ilmoittanut työpaikkaani jatkavani kotona vielä ensivuoden syksyyn.

Onko täällä ketään joka olisi eronnut hoitovapaalla ollessa? Miten pärjäsitte taloudellisesti? Jatkoitko kotona vai lähditkö töihin?

Ajattelin että tuleeko liikaa muutoksia kerralla,lapsille siis,jos isä muuttaa pois ja sitten vielä äitikin aloittaa työt ja lapset tietysti päiväkodin.
 
Kotihoidontuki on muutaman 100€ kuussa, lisäksi lapsilisät ja elatustuki. Se on puhdasta matematiikkaa; laske tulot ja menot pärjäätkö, jos et niin sitten töihin.
 
Erosin lapsen isästä kun olin kotihoidontuella eikä ollut työpaikkaa odottamassa. Tuet oli kotihoidontuki, lapsilisä, elatusmaksu, asumistuki ja toimeentulotuki. Kyllä noilla vuokran, laskut ja ruoan sai maksettua, mutta ei mihinkään ylimääräiseen ollut rahaa. Tarvittavat vaatteet lapselle kirpparilta ja alesta. Itselle ei varaa ostaa mitään.
 
Menet töihin tietenkin, ja elätät itsesi ja lapsesi niinkuin aikuisen ihmisen kuuluu.
Juurikin näin. Maailma on täynnä lapsia jotka viedään jo hyvin pieninä hoitoon ja suomalaisella logiikalla näiden lasten pitäisi olla kaikkien traumatisoituneita ja kykenemättömiä elämään nuorena aloitetun hoidon vuoksi.

Mutta näinhän se oikeasti ei ole.

Jos sinulla ap on työ, niin kysele mikä tilanne, ovatko palkanneet tilallesi sijaisen vai sopisiko kuitenkin että aloitat aiemmin. Jos mitään mahdollisuutta on - riippuu työstäsi - voisit kysyä jos saisit tehdä lyhennettyä työaikaa.
 
Menet töihin tietenkin, ja elätät itsesi ja lapsesi niinkuin aikuisen ihmisen kuuluu.

Tottakai,näin on ollut tarkoituskin tehdä VUODEN PÄÄSTÄ! Tässä on esikoiselle puhuttu kerhon jatkumisesta syksyllä,ja nuorempi ei vielä edes puhu. Pointtina tässä olikin että jos olen vuosia lasten kanssa ollut kotona ja nyt tulee samaan syssyyn ero ja työn ja päiväkodin aloitus,niin onko liikaa kerralla..
 
Tottakai,näin on ollut tarkoituskin tehdä VUODEN PÄÄSTÄ! Tässä on esikoiselle puhuttu kerhon jatkumisesta syksyllä,ja nuorempi ei vielä edes puhu. Pointtina tässä olikin että jos olen vuosia lasten kanssa ollut kotona ja nyt tulee samaan syssyyn ero ja työn ja päiväkodin aloitus,niin onko liikaa kerralla..
Menet töihin saman tien, ei tuossa mitään miettimistä ole. Se on liikaa yhteiskunnalle, että olet jo lojunut kotona vuosikaudet.

Ei ne lapset siitä rikki mene.
 
Kyllä itse miettisin mieluummin omaa lasta kuin yhteiskuntaa siinä kohdassa. Jos vain mitenkään mahdollista, niin jää kotiin! Yh saa suurempaa asumistukea ym. Kerho on ihan riittävä ja varmasti kadut myöhemmin, jos nyt kiirehdit töihin. Ison muutoksen keskellä pitää olla jotain pysyvää ehdottomasti.
 
Tottakai,näin on ollut tarkoituskin tehdä VUODEN PÄÄSTÄ! Tässä on esikoiselle puhuttu kerhon jatkumisesta syksyllä,ja nuorempi ei vielä edes puhu. Pointtina tässä olikin että jos olen vuosia lasten kanssa ollut kotona ja nyt tulee samaan syssyyn ero ja työn ja päiväkodin aloitus,niin onko liikaa kerralla..

Et voi tietää mikä on liikaa kerrallaan..
Aivan varmaa on että te kaikki oireilette. Mutta paljon riippuu myös siitä mitä teidän elämä on ollut nyt eron alla, riitelyä väsymystä?
 
Ero tuli miehen aloitteesta kaksi kuukautta sitten ja muutin lapsen kanssa pois. Tarkoitus on kuitenkin olla kotona vielä tämä vuosi, vähintään, niinkuin olen työpaikalle ilmoittanut jo ennen eroa. Surutta kävelin Kelaan hakemaan kaikki mahdolliset tuet, että kotona oleminen onnistuu. Joten ihan hyvillä mielin ole kotona, jos vaan tukien avulla pärjäät. Jos joku haluaa esim. vuoden ikäisen hoitoon laittaa, niin mikäs siinä, mutta itse en todellakaan aio laittaa vasta kun on taloudellisesti pakko.
 
Kyllä itse miettisin mieluummin omaa lasta kuin yhteiskuntaa siinä kohdassa. Jos vain mitenkään mahdollista, niin jää kotiin! Yh saa suurempaa asumistukea ym. Kerho on ihan riittävä ja varmasti kadut myöhemmin, jos nyt kiirehdit töihin. Ison muutoksen keskellä pitää olla jotain pysyvää ehdottomasti.
Tällä ajattelulla meillä EI kohta ole ilmaisia kouluja, terveydenhuoltoa ym ym

Sekö on loppujen lopuksi lasten parasta että yhteiskunnan palvelut ajetaan romukoppaan ja samalla eriarvoisuus vaan kasvaa

Itsekeskeisyy "minä ja minun lapset" on se mikä ajaa tämän maan suohon. Yhteiskunnalla on vähän muutakin rahanmenoa kuin omaa napaansa tuijottavan , itsekään äidin elättäminen.

Mut hei, iloitse sä vielä kun sun ei tartte kantaa vastuuta taloudellisesta pärjäämisestä. Sun lapsi ei tule siitä ilosta nauttimaan kun on aikuinen.
 
Ero tuli miehen aloitteesta kaksi kuukautta sitten ja muutin lapsen kanssa pois. Tarkoitus on kuitenkin olla kotona vielä tämä vuosi, vähintään, niinkuin olen työpaikalle ilmoittanut jo ennen eroa. Surutta kävelin Kelaan hakemaan kaikki mahdolliset tuet, että kotona oleminen onnistuu. Joten ihan hyvillä mielin ole kotona, jos vaan tukien avulla pärjäät. Jos joku haluaa esim. vuoden ikäisen hoitoon laittaa, niin mikäs siinä, mutta itse en todellakaan aio laittaa vasta kun on taloudellisesti pakko.
Sulla ON TALOUDELLINEN PAKKO! V nuo tuet on tarkoitettu niille jotka ei esmes sairauden vuoksi pärjää/voi tehdä työtä. Ja hetkelliseksi avuksi kriisissä. Mutta ei ihmisille jotka sössii parisuhteen eikä edes varaudu siihen. Taisi unohtua säästää tai ennakoida? No onneksi tuo raha on nyt poissa esim jonkun kehitysvammaisen rahoista, tai syöpäsairaan hoidosta tai vanhuksilta. Toivottavasti olet ylpeä valinnastasi
 
Sulla ON TALOUDELLINEN PAKKO! V nuo tuet on tarkoitettu niille jotka ei esmes sairauden vuoksi pärjää/voi tehdä työtä. Ja hetkelliseksi avuksi kriisissä. Mutta ei ihmisille jotka sössii parisuhteen eikä edes varaudu siihen. Taisi unohtua säästää tai ennakoida? No onneksi tuo raha on nyt poissa esim jonkun kehitysvammaisen rahoista, tai syöpäsairaan hoidosta tai vanhuksilta. Toivottavasti olet ylpeä valinnastasi


Haha tämä ei ole totta! Rauhassa olet kotona, niin kauan kunnes pärjäät :) tai kunnes tilanne sallii töiden jatkamisen. Tsemppiä!
 
Sulla ON TALOUDELLINEN PAKKO! V nuo tuet on tarkoitettu niille jotka ei esmes sairauden vuoksi pärjää/voi tehdä työtä. Ja hetkelliseksi avuksi kriisissä. Mutta ei ihmisille jotka sössii parisuhteen eikä edes varaudu siihen. Taisi unohtua säästää tai ennakoida? No onneksi tuo raha on nyt poissa esim jonkun kehitysvammaisen rahoista, tai syöpäsairaan hoidosta tai vanhuksilta. Toivottavasti olet ylpeä valinnastasi
Älähän jauha paskaa. Ap:n saamat tuet ei vähennä kenenkään toisen tukia tai joku toinen ei jää sen takia ilman tukia.

Olet empatiakyvytön kusipää.
 
Älähän jauha paskaa. Ap:n saamat tuet ei vähennä kenenkään toisen tukia tai joku toinen ei jää sen takia ilman tukia.

Olet empatiakyvytön kusipää.
Jos ota 10 euroo sun taskusta niin kyllä, sinulla on 10 euroo vähemmän.

Raha ei kasva puussa.

Sosiaalisia tukia varten on "lompakko" josta koetetaan kaikille jakaa tasaverroin. Mitä enemmän "perusteettomasti" tuosta lompakosta jaetaan, sitä vähemmän niille on jotka oikeasti tarvii.

Sosiaalituista on tullut itseoikeus joiden varaan vaan voidaan heittäytyy kun elämä o vähänkin kurjaa. Omaa vastuuta ei tunneta.

Ei ole empatiakyvytynöntä puolustaa OIKEASTI APUA TARVITSEVIA!
 
P
Tottakai,näin on ollut tarkoituskin tehdä VUODEN PÄÄSTÄ! Tässä on esikoiselle puhuttu kerhon jatkumisesta syksyllä,ja nuorempi ei vielä edes puhu. Pointtina tässä olikin että jos olen vuosia lasten kanssa ollut kotona ja nyt tulee samaan syssyyn ero ja työn ja päiväkodin aloitus,niin onko liikaa kerralla..

Lapselle se näyttäytyy tod näk vain yhtenä muutoksena. Nyt muutoksia tulee muutosten perään. Kun just pääsee yli erosta niin seuraavaa muutosta pukkaa päälle.

Päätät toki itse. Jos tahdot vuosittain järkätä lapsille isoja muutoksia niin antaa palaa.
 
Mene sinä jonnekin käytösleirille!
Siitä tietää, että oleskeluyhteiskunnan aika on tullut päätökseen kun työntekoon kehottaminen on röyhkeimpien oleskelijoiden mielestä ”huonoa käytöstä”. Siis aikuista ihmistä ei muka saisi kehottaa elättämään itseään ja omaa jälkikasvuaan.

Yhteiskunnan rahahanat menevät tuota pikaa kiinni, kiitos teidän oleskelijoiden. Sitä junaa ei valitettavasti voi enää pysäyttää. Oleskelijat ovat tuhonneet sosiaalisen turvaverkkomme.
 
Siitä tietää, että oleskeluyhteiskunnan aika on tullut päätökseen kun työntekoon kehottaminen on röyhkeimpien oleskelijoiden mielestä ”huonoa käytöstä”. Siis aikuista ihmistä ei muka saisi kehottaa elättämään itseään ja omaa jälkikasvuaan.

Yhteiskunnan rahahanat menevät tuota pikaa kiinni, kiitos teidän oleskelijoiden. Sitä junaa ei valitettavasti voi enää pysäyttää. Oleskelijat ovat tuhonneet sosiaalisen turvaverkkomme.
Juurikin näin.

On outoa että työikäistä tarttee käskeä töihin - jotta voisi elättää lapsensa ja itsensä. Ja että joutuu vielä haukutuksi tästä. Eläintenkin ensisijainen tehtävä on hankkia jälkikasvulle ruokaa.

Pahinta on se, että ne rahat oikeasti on pois niitä OIKEASTI tarvitsevilta.
 
Jos ota 10 euroo sun taskusta niin kyllä, sinulla on 10 euroo vähemmän.

Raha ei kasva puussa.

Sosiaalisia tukia varten on "lompakko" josta koetetaan kaikille jakaa tasaverroin. Mitä enemmän "perusteettomasti" tuosta lompakosta jaetaan, sitä vähemmän niille on jotka oikeasti tarvii.

Sosiaalituista on tullut itseoikeus joiden varaan vaan voidaan heittäytyy kun elämä o vähänkin kurjaa. Omaa vastuuta ei tunneta.

Ei ole empatiakyvytynöntä puolustaa OIKEASTI APUA TARVITSEVIA!
Kyllä ap:llakin on oikea tarve. Sun kiukuttelusi ei stä faktaa muuta. Ei sinne töihin niin vain marssista jos on jo ilmoittanut olevansa hoitovapaalla. Eiköhän ap:n tilanne ole aika kurja kun mies on jättänyt ja pitää jotenkin selvitä elämässä eteenpäin. Siihen ei tarvita vittuiluja sun kaltaisilta idiooteilta besserwissereiltä jotka kuvittelevat voivansa määrätä kaikkien muiden tekemisistä. Keskity omaan elämääsi ja märise vaikka väärän värisestä vessapaperista.

Mitä ihmettä te jotkut saatte siitä, että potkitaan lisää päähän potkittua. Ei, en kaipaa enempää sun lapsellista vikinää, mutta jotakin sä tähän taas tulet vinkumaan.
 
Kyllä ap:llakin on oikea tarve. Sun kiukuttelusi ei stä faktaa muuta. Ei sinne töihin niin vain marssista jos on jo ilmoittanut olevansa hoitovapaalla. Eiköhän ap:n tilanne ole aika kurja kun mies on jättänyt ja pitää jotenkin selvitä elämässä eteenpäin. Siihen ei tarvita vittuiluja sun kaltaisilta idiooteilta besserwissereiltä jotka kuvittelevat voivansa määrätä kaikkien muiden tekemisistä. Keskity omaan elämääsi ja märise vaikka väärän värisestä vessapaperista.

Mitä ihmettä te jotkut saatte siitä, että potkitaan lisää päähän potkittua. Ei, en kaipaa enempää sun lapsellista vikinää, mutta jotakin sä tähän taas tulet vinkumaan.
Kuule meitä kaikkia elämä potkii joskus päähän. Sinua, minua ja ap:tä

On vaan eri juttu siinä että toiset kantaa silti vastuun. Ja toiset ei. Valitettavasti elämässä vähän kurjaa kokeneet vie rahat niiltä joilla on todellinen hätä. Eipä siinä, järjestelmä ajautuukin vararikkoon muutaman kymmenen vuoden sisällä. Sitten saapi turhaan tukien varassa eläneet miettiä kun valtio enää kustannakaan heidän lastenlasten kouluja saati ehkä edes synnytyksiä, neuvolaa ym

Ap voi kysyä töistä voisiko vaivattomasti palata. Jos ei, niin sit ei. Mutta tämän sijaan kävellää suoraan yhteiskunnan rahapussille. Tämä ei ole jees.

Mä haluan että mun lapsenlapset saa käydä ilmaisen koulun, joka on tasavertainen kaikille. Haluan että he eivät mahdollisen sairauden iskiessä joudu totaaliseen konkurssiin jne jne. Siksi käyn töissä kun on töitä vaikka se ei optimiratkaisu ole. Totta ihmeessä olisin kotana yhteiskunnan kustantamana jos tietäisin sen oleva kokonaisuuden kannalta järkevää.

Ja kyllä, ap on kokenut kovia. Mutta ei nyt muuten ole ainoa perhe kuin on hajonnut. Ei se maailmanluokan kriisi ole
 
Mä tavallaan ymmärrän toki ap:n vaikeaa tilannetta. Mutta mua jotenkin surettaa että vastaus vähän jokaiseen elämän ongelmaan on että ei mennä töihin ja haetaan rahaa valtiolta.

Tämä asenne tuntuu olevan nykyään jo kirjoitettu geeneihin ja sitä pidetään normina. Vaikka suurimmassa osassa maailmaa moinen tapa ei ole mitenkään edes mahdollista. Kun seuraava sota syttyy (vääjäämättä edessä) aika moni tulee kuolemaan vain tämän vinoutuneen ajatusmaailman vuoksi. Lyhyessä aikaikkunassa tämä taas tarkoittaa että yhteiskunnan palvelut heikkenee. Me emme valtiona voi ottaa enää velkaa jolla elättää suomen kansaa. Pahinta vielä on se, että tämän "laiskistumisen" hinnan maksavat meidän lapset ja lapsenlapset. He tulevat elämään rutiköyhässä, velkavankeudessa olevassa maassa nimeltä Suomi. Emme eroa Kreikasta yhtään. Jos heillä joillekin työntekijöille maksettiin valtion toimesta käsienpesurahaa - niin meillä maksetaan työkykyisille kotonaoleskelu rahaa. Ei mitään eroa.
 
En näkisi lapsen kannalta tarhan aloitusta ja sun työtä kahtena isona muutoksena, koska lapsen kannaltahan on samantekevää ootko tarhapäivän ajan kotona vai töissä. Toki yksi muuttuja on siinä missä työpaikka fyysisesti sijaitsee verrattuna tarhaan, mutta lapsen mielestä muutos voi olla mukavakin.
 

Yhteistyössä