epäonnistuneen pitkittyneen ponnistusvaiheen jälkeen sektoidut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 4 pv vanhan äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
4

4 pv vanhan äiti

Vieras
kuinka pitkä oli ponnistusvaihe? ts.kuinka pitkään "jouduitte" ponnistamaan? Entä oliko ponnistamisen tarvetta lainkaan? Laskivatko vauvan sydänäänet
 
Ponnistusvaihe ad 1,5 tuntia. Ponnistamisen tarve hävis jossain vaiheessa ja myös supistukset, tipalla vauhditettiin. Imukupilla vetivät, kun pää väärässä asennossa. Tämäkään ei auttanut joten kiireellinen sektio ja jälkikäteen tieto et on ahdas lantio joten sieltä kautta ei tod.näk muutkaan synny.

Vauvan sydänäänet pikemminkin nousivat eli oli takykardinen n. 2h ajan ennen syntymäänsä. Joutuikin sitten teholle, mut onneks kaikki ok.
 
Ponnistin kuopusta 1,5 tuntia, ponnistamisen tarvetta ei missään vaiheessa tullut. Vauvan syke ei laskenut missään vaiheessa. Synnytyksen pysähtymisen syy oli tarjontavirhe (avotarjonta).
 
Kuopus syntyi syksyllä hätäsektiolla kun sydänäänet laskivat (palautumatta normaalitasolle ollenkaan). Hätäsektiopäätös tehtiin siinä vaiheessa kun pojan tukka jo näkyi, sinänsä ponnistusvaihe ei ollut kestänyt hirveän pitkään (20-20 min.) mutta eivät halunneet enää katsella kauempaa sydänäänten heikkenemistä. Eivät edes imukuppia halunneet yrittää. Jälkeen päin sanoivat että mulla on todennäköisesti sen mallinen lantio että vauvat ei pääse sinne oikein laskeutumaan (etenkään nämä 4 kiloiset) ja tämä kuopuskin oli täysin auki vaiheessa vielä korkealla kohdussa.

Ponnistamisen tarve oli kyllä kova, olin saapunut sairaalaan täydet 10cm auki tilanteessa ja vedet meni kun salissa kätilö tutki. Aika ripeää oli homma kaikin puolin ja aika kaoottinen mielikuva jäi synnytyksestä kun sairaalaan saapumisesta oli jo 45min kuluttua leikkauspöydällä nukutettuna (siihen häsäkkään mahtui siis kaikki tippojen laitot, verikokeisen otot, lääkärien/kätilöiden tutkimukset ja se kauhea ponnistaminen). Muistan tuon ponnistamisen tarpeen erityisen kamalana kun mua kärrättiin kiireellä saliin ja ponnistutti ja ei olisi saanut ponnistaa.
 
Ponnistusvaihe 1h45min, lopulta imukupilla ulos. Sektiota ei tehty koska saleja ei ollut vapaana. Sydänäänet ei laskeneet missään vaiheessa ja ponnistutti ihan reippaasti, eli varsinaista hätää ei ollut paitsi että voimat alkoi pikkuhiljaa loppua.
 

Yhteistyössä