M
möhkö
Vieras
Mitä kokemuksia teillä on ensirakkaudesta? Millä tavalla se on eronnut muista, ja voiko sitä koskaan unohtaa? Vai onko se vain ""harhaa"", johtuen vain siitä että sen tapahtuessa oli niin nuori ja naiivi. Vai kuinka?
Itse koin molemminpuolisen ensirakkauteni yläasteiässä, itseäni hieman vanhemman pojan kanssa. Olimme 1,5 vuotta onnellisesti yhdessä, kuin paita ja peppu, kunnes oma menojalkani alkoi vipattaa. Sain mennä, poikaystävän löysi uuden.
Nyt, kun yli neljä vuotta erostamme on kulunut, tapasin sattumalta ensirakkauteni uudestaan. Oma elämäni on ollut aikamoista rellestystä, yhdenyön jutuista muutaman kuukauden kestäneisiin suhteisiin, kun taas ensirakkauteni on hiljattain eronnut tytöstä, samasta jonka kanssa alkoi seurustelemaan erottuaan kanssani.
Olimme heti kuin vanhoja tuttuja, tosin aluksi vain kaverimielessä. Muistelimme menneitä ja tutustelimme toisiimme, siihen mitä toisesta on tullut vuosien saatossa. Kumpikin löysi jatkuvasti toisesta niitä tuttuja, ihania piirteitä, ja kaikki mikä oli muuttunut yllätti positiivisesti.
Juteltuamme kävi myös ilmi, että tuo mies oli ajatellut minua koko edellisen seurustelusuhteensa ajan. Erityisesti loppuaikoina, kun suhde alkoi rakoilla. Hän oli humalassa jopa sanonut ääneen silloiselle kihlatulleen, ettei voi enää koskaan rakastaa ketään, niin kuin minua.
Myös itse tunnustan ajatelleeni häntä usein, kuinka ihanan miehen olinkaan joskus päästänyt käsistäni. Mutta tiesin hänen elävän parisuhteessa, joten jatkoin elämääni, ensirakkauden jäädessä vain ruusunpunaiseksi muistoksi.
Kaikki nuo ""henkevät"" keskustelut välillämme on johtanut pikkuhiljaa fyysiseen läheisyyteen, jopa orastava suhde voisi olla vireillä. Tuntuu siltä, voisin rakastua häneen uudestaan.
Minua kuitenkin mietityttää. Hän on sanonut rakastavansa minua. Näin pian. Ja epäilevään mutinaani sain vastaukseksi, että hän on ainakin yhden asian oppinut vuosien varrella, sen mitä tosi rakkaus on. Voiko hän oikeasti rakastaa minua, vai onko kyse vain mielikuvasta, joka hänelle on vuosien takaa minusta ""kultautunut""? Ja miten suhteemme toimii, kun elämämme ovat kulkeneet niin eri ratoja, ihan vastakkaisia polkuja parisuhteita ajatellen? Yksi suuri ""ongelma"" on myös hänen exänsä, joka vielä kuvittelee heidän palaavan jonain päivänä yhteen. Miten hän suhtautusi kuullessaa, että mies nyt seurustelee sen saman naisen kanssa josta erosi vuosia sitten ennen häntä, naisen kanssa jota on tunnustanut rakastaneensa yli kaiken? Luulenpa, että sieltä suunnasta on vielä tappouhkauksia luvassa... Tiedän, että miehen on selvitettävä välinsä exänsä kanssa, mutta mitä itse voin tehdä, ettei tuo nainen tee elämästämme helvettiä?
Tiedän, että muiden on vaikea neuvoa tuntematta tapausta tämän kummemmin. Siksipä tahdonkin kuulla muiden kokemuksia ensirakkauksista, ja mahdollisesti yhteen palaamisista.
Itse koin molemminpuolisen ensirakkauteni yläasteiässä, itseäni hieman vanhemman pojan kanssa. Olimme 1,5 vuotta onnellisesti yhdessä, kuin paita ja peppu, kunnes oma menojalkani alkoi vipattaa. Sain mennä, poikaystävän löysi uuden.
Nyt, kun yli neljä vuotta erostamme on kulunut, tapasin sattumalta ensirakkauteni uudestaan. Oma elämäni on ollut aikamoista rellestystä, yhdenyön jutuista muutaman kuukauden kestäneisiin suhteisiin, kun taas ensirakkauteni on hiljattain eronnut tytöstä, samasta jonka kanssa alkoi seurustelemaan erottuaan kanssani.
Olimme heti kuin vanhoja tuttuja, tosin aluksi vain kaverimielessä. Muistelimme menneitä ja tutustelimme toisiimme, siihen mitä toisesta on tullut vuosien saatossa. Kumpikin löysi jatkuvasti toisesta niitä tuttuja, ihania piirteitä, ja kaikki mikä oli muuttunut yllätti positiivisesti.
Juteltuamme kävi myös ilmi, että tuo mies oli ajatellut minua koko edellisen seurustelusuhteensa ajan. Erityisesti loppuaikoina, kun suhde alkoi rakoilla. Hän oli humalassa jopa sanonut ääneen silloiselle kihlatulleen, ettei voi enää koskaan rakastaa ketään, niin kuin minua.
Myös itse tunnustan ajatelleeni häntä usein, kuinka ihanan miehen olinkaan joskus päästänyt käsistäni. Mutta tiesin hänen elävän parisuhteessa, joten jatkoin elämääni, ensirakkauden jäädessä vain ruusunpunaiseksi muistoksi.
Kaikki nuo ""henkevät"" keskustelut välillämme on johtanut pikkuhiljaa fyysiseen läheisyyteen, jopa orastava suhde voisi olla vireillä. Tuntuu siltä, voisin rakastua häneen uudestaan.
Minua kuitenkin mietityttää. Hän on sanonut rakastavansa minua. Näin pian. Ja epäilevään mutinaani sain vastaukseksi, että hän on ainakin yhden asian oppinut vuosien varrella, sen mitä tosi rakkaus on. Voiko hän oikeasti rakastaa minua, vai onko kyse vain mielikuvasta, joka hänelle on vuosien takaa minusta ""kultautunut""? Ja miten suhteemme toimii, kun elämämme ovat kulkeneet niin eri ratoja, ihan vastakkaisia polkuja parisuhteita ajatellen? Yksi suuri ""ongelma"" on myös hänen exänsä, joka vielä kuvittelee heidän palaavan jonain päivänä yhteen. Miten hän suhtautusi kuullessaa, että mies nyt seurustelee sen saman naisen kanssa josta erosi vuosia sitten ennen häntä, naisen kanssa jota on tunnustanut rakastaneensa yli kaiken? Luulenpa, että sieltä suunnasta on vielä tappouhkauksia luvassa... Tiedän, että miehen on selvitettävä välinsä exänsä kanssa, mutta mitä itse voin tehdä, ettei tuo nainen tee elämästämme helvettiä?
Tiedän, että muiden on vaikea neuvoa tuntematta tapausta tämän kummemmin. Siksipä tahdonkin kuulla muiden kokemuksia ensirakkauksista, ja mahdollisesti yhteen palaamisista.