Ensimmäistä kertaa tietoisesti.. (työnhausta)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vippis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

vippis

Aktiivinen jäsen
25.06.2008
3 527
1
36
..jätin hakemuksessa ja haastattelussa mainitsematta, että mulla on kolme lasta.

Ei sitä kyllä kysyttykään, mutta oikein pohtimalla pohdin, että mitä sanon, etten vaan paljastu äidiksi.

Mutta niin vaan kävi, että sain kuin sainkin paikan.

Johdinko nyt työnantajaa tietoisesti harhaan? Tai siis toiminko jonkun mielestä väärin..?

Ala ei liity lapsiin luonnollisesti mitenkään päin.
 
Niin. Mutta taas.. Miksi ja miten se vaikuttaa mun työpanokseeni ja persoonaani, että mulla on lapsia?

Ja eikös se nyt oo niin, että kun raskauden takiakaan ei saa töistä pois potkia, niin tuskin saa senkään takia, että niitä lapsia on jo ennestään?

Tällä hetkellä tilanne on vielä sellainen, että jos lapset sairastuu, niin mies on se, joka jää töistä lapsia hoitamaan.

Osa-aikatyö kyseessä vielä kaiken hyvän lisäksi..
 
Rontto: Kiitos :) On kyllä ihan unelmaduuni. Opintojen ohessa siis paria päivää teen viikossa.

Niin.. tosiaan missään vaiheessa ei tullut puheeksi, ei välillisesti, eikä suoraan. Sen kyllä tiesivät, että aviomies mulla on. Eli kai he siinä jo ottaa tietoisen riskin, että lisääntyminenkin on mahdollista jossain vaiheessa?

Ja jos järkeillään, niin eikö oo parempi, että mulla on ne lapset jo valamiina, kuin että mä sit jään kohta äippälomalle? ;)
 
No et ole johtanut harhaan, jos kerta ei ole kysytty onko lapsia vai ei. Jos haastattelussa kysytään, miksi just sut pitää valita ja sun mielestä kolmen lapsen kasvattaminen on heikko lenkki omassa työpanoksessasi ja jotain muita asioita tulee korostaa osaamisessa, niin eihän se työnantaja siitä mitään ajattele.

Varsinkin riippuen sun iästä, on aika yleistä että naisilla on jossain elämänvaiheessa lapsia..

Koeajalla saa antaa lähtöpassit, mutta eiköhän se tule jostakin muusta syystä. Siitä ettet osaa työtä ;) Koeajan jälkeenhän ei lähtöpasseja enää niin vaan annetakaan, eli se tehdään siinä koeajalla jos joskus. Kyllähän työnantajillakin pitää olla oikeus, että jos joku tyyppi ei osaa tehdä työtänsä, niin he voivat siihen tilalle ottaa jonkun paremman.
 
Palkkaisitko sinä työntekijän, joka muuten kuulostaa tosi sopivalta ja viksulta, mutta aloittaa työhakemuksen: "Olen 26-vuotias naimisissa oleva kolmen lapsen äiti" :saint:

..ja siis koeajallakinhan kai vaaditaan joku syy irtisanomiseen. Eli juurikin se sieltä pitäs löytyä, että en hallitse työtäni.

Joten siis nyt on vaan mun paikkani näyttää, että ne paaperot ei mun työpanokseeni vaikuta.
 
No jos mulla ois pieni firma, niin itseasiassa jättäisin naisen palkkaamatta jos mahdollista. En millään pahalla, mutta yks äitiysloma voi johtaa koko puljun lopettamiseen. Ja jos pitää valita, otanko 3 lapsen naimisissa olevan äidin vai vaikkapa juuri avioituneen naisen ilman lapsia..niin valitsen sen 3 lapsen äidin. Se ei välttämättä jää heti äitiyslomalle. Jos taas firma ei olisi oma, niin seuraukset eivät ole välttämättä niin dramaattiset, jos firma on jo isompi. Tällöin tuo ei ole niin kamalaa, kun koko pulju ei mene siihen yhteen äitiyslomaan. Se äitiysloman hinta taisi olla 12000-20 000e per laaki. Melko kallista pikkufirmalle, ellei jopa mahdotonta.

Mun mielestä työhaastattelussa ei tartte kertoa kaikkea, pitää nimenomaan olla edukseen. Tietysti jos työvuorot on jotain semmosia mitä et voi tehdä tai työnkuva on sitä mitä et pysty, niin se on tietysti asia eri eikä sellaista työtä voikaan ottaa vastaan.Työhaastattelussa parisuhteesta saa yleensä enemmän pisteitä kuin sinkku-statuksesta. Ekaksi mainitun oletetaan viettävän terveellistä elämää kotosalla ja pysyvän hyvässä työkunnossa näin ollen.
 
Mun piti oikein tarkistaa oma hakemukseni, jolla sain vakituisen paikan.

Ja en ollut siihen maininnut , että minulla on lapsi. Sitä en muista , kerroinko haastattelussa asiaa. Vaikka se kyllä taisi jo olla työnantajan tiedossa, että minulla on lapsi, koska lähdin aikanaan hoitovapaan jälkeen hakemaan töitä ja alkuun tein tälle työnantajalle sijaisuuksia.
Mutta joka tapauksessa sain silloin paikan.
 
[QUOTE="juu";22014661]
Mun mielestä työhaastattelussa ei tartte kertoa kaikkea, pitää nimenomaan olla edukseen. Tietysti jos työvuorot on jotain semmosia mitä et voi tehdä tai työnkuva on sitä mitä et pysty, niin se on tietysti asia eri eikä sellaista työtä voikaan ottaa vastaan.Työhaastattelussa parisuhteesta saa yleensä enemmän pisteitä kuin sinkku-statuksesta. Ekaksi mainitun oletetaan viettävän terveellistä elämää kotosalla ja pysyvän hyvässä työkunnossa näin ollen.[/QUOTE]

Tosiaan työvuoroihin ei vaikuta lainkaan, eikä taas siihen työnkuvaankaan. Miehen tilanne tällä hetkellä on se, että hän pystyy lapsen viemään ja hakeen päiväkodista. Mutta niin se vaan tahtoo mennä, että helposti ajatellaan, että äitin niskaan se vastuu kaatuu, jos laps esim. sairastuu.
 
[QUOTE="vieras";22014711]Kaveri ei saanut töitä, ei päässyt edes haastatteluun kun oli työhakemuksessa maininnut lapsen. Kappas vaan poisti tiedon hakemuksesta ja sai vakkari paikan.[/QUOTE]

Mulla itselläni vähän samansuuntaisia kokemuksia. Alkuvaiheessa hakemuksessa oli maininta, että mulla on lapsia. Ei kutsua edes haastatteluun. Kaksi seuraavaa hakemusta, joissa ei tätä mainintaa enää ollut, johtivat haastattelukutsuun. Ja tosiaan nyt sitten tää paikka tärppäs, kun ei lapsosista puhetta tullut.

Mut onko tää mun syntini nyt pienempi, ku teen tätä osa-aikatyönä opintojen ohessa? Vai kahta suurempi?
 
Eihän tässä nyt ole kyse mistään harhauttamisesta, vaan asioiden painottamisesta. Jos kokee lapsensa niin tärkeiksi, että ne pitää työhakemuksessakin mainita, niin se kertoo työhakemusten lukijalle jotain hakijan arvostuksista ja kiinnostuksenkohteista.
 
Eihän tässä nyt ole kyse mistään harhauttamisesta, vaan asioiden painottamisesta. Jos kokee lapsensa niin tärkeiksi, että ne pitää työhakemuksessakin mainita, niin se kertoo työhakemusten lukijalle jotain hakijan arvostuksista ja kiinnostuksenkohteista.

Anteeksi hirveästi, mutta viilaan tässä nyt pilkkua: Näetkö itse sen kielteisesti, vai myönteisesti, että jos lapsia on, niin ne hakemuksessaan mainitsee?

..eli olenko tunteeton ja kylmä, kun en heitä maininnut ja koen, että lapseni eivät kielteisesti työntekooni vaikuta, mutta eivät mahdollisesti olisi vaikuttaneet positiivisesti valintatilanteessa?
 
[QUOTE="ccc";22014624]Ihmisethän kertoo haastatteluissa yleesä oleeliset asiat. Ehkäpä sinulle lapsesi eivät ole oleellisisa asioita. Se siis tuli selväksi työnantajallesi.[/QUOTE]


..JUST! Odotinki tätä jo et millon joku älykkö-välykkö ilmaisee kantansa...
 
Anteeksi hirveästi, mutta viilaan tässä nyt pilkkua: Näetkö itse sen kielteisesti, vai myönteisesti, että jos lapsia on, niin ne hakemuksessaan mainitsee?

..eli olenko tunteeton ja kylmä, kun en heitä maininnut ja koen, että lapseni eivät kielteisesti työntekooni vaikuta, mutta eivät mahdollisesti olisi vaikuttaneet positiivisesti valintatilanteessa?

Työnhaun kannalta myönteisesti. Ei koko elämää tarvitse hakemuksessa esitellä. Esim. itse mainitsen cv:ssä vain sen, että olen perheellinen. Ja hakemushan räätälöidään aina kutakin työpaikkaa kohtaan erilaiseksi, eli painotetaan eri osaamisen alueita. Pikaisesti mietittynä en oikein löydä sellaista alaa, jossa omien lasten mainitseminen työhakemuksessa edistäisi työntekemistä. Vai onko joku sellainen ala teidän muiden mielestä?
 
Mulla lukee CV:ssä perhevapaa, koska määräaikainen sopimus loppui äippäloman aikana ja muuten CV:hen jäisi selittämätön ajanjakso. Hakemuksessa ei tulisi mielenkään lapsia korostaa, olen samaa mieltä Tallun kanssa, että omat lapset eivät liity osaamiseen haettavassa työtehtävässä! Haastatteluissa lapset ovat tulleet esiin jos niistä on kysytty, hoitojärjestelyistä yms., erikseen en ole maininnut jos ei ole kysytty.
 
Lapset kannattaa mainita vain, jos hoitovapaan takia jäisi aukko relevanttiin työ/opiskeluhistoriaan. Perhesuhteet eivät kuulu asioiin, joista työnantajalla on oikeus kysyä työhaastattelussa.
 

Yhteistyössä