Ensiasunnoksi omakotitalo, kokemuksia?

["jep"]

Mikäli käytäntö on vielä olemassa, on juu 70% asunnon vakuus, mutta sen lisäksi sai myös jonkun toisen vakuuden (en nyt muista nimeä) joka kattoi 15% tms. Sen lisäksi sai myös ottaa valtiontakauksen tarvittaessa.

Okt ovat halvimmillaan n. 190k, mutta nämä ovat niitä täysin remontoitavia asuntoja. Asunto, jossa voisi asua ilman että esim. katto vuotaa maksaa n. 230-260k. Todella hyvä kuntoiset talot sitten taas 280k+.

Puskurirahasto pitää olla ja tämä ei tule olemaan ongelma.

Valtion takaus onkin juuri sen 15%. Eli käytännössä asunto takaa 70%, valtion takaus on 15% ja lopulle 15% pitää olla joku muu vakuus tai ne pitää itse sijoittaa käteisenä.

 

["jep"]

Mikä sua siinä omakotitaloasumisessa oikein mietityttää?
Jos tuntuu siltä, että sellainen olisi järkevää, niin kannattahan sellainen sitten hommata. Toki, talouspuoli kannattaa miettiä tarkkaan. Paljonko menee nyt asumiseen ja paljonko olisi realistisesti mahdollista laittaa asumiseen? Kuittaako sillä summalla lainan hoidon, asumiskustannukset, pikkuremontit? Onko itsellään taitoa tehdä jotain tai jos pienempiinkin hommiin pitää palkata työmies, niin kestääkö lompakko?
Ei minusta siinä ole mitään kovin erikoista, että ensiasunnoksi ostaa omakotitalon. Jos sellaisen koke tarviivansa, niin sitten sellainen on juuri oikea ratkaisu.

t. ensiasunnoksi 10v sitten hartiapankilla omakotitalon rakentanut

 

[---]

Suunnittelette saavanne reilusti alle 300000€:lla omakotitalon pääkaupunkiseudulta? Edes kehyskunnista se ei tule olemaan helppoa tuolla budjetilla. Tuon hintainen talo on väkisinkin vanhempi ja siksi remonttiin voi mennä kymppitonni jos toinenkin lähivuosina. Kehyskunnista lisäksi tulee työmatkakulut. Esim meistä toinen kyllä kulkee julkisilla töihin, mutta silti meillä pitää olla kaksi autoa, koska olisi tosi hankalaa pärjätä lapsiperheenä yhden auton varassa kun kuitenkin ne erikoisliikkeet ja harrastuspaikat on lähikeskustaa kauempana usein. Eli meillä menee nopealla laskulla yli 6000€ vuositasolla ihan vain bensaan, joukkoliikenteeseen, autojen vakuutuksiin ja autoveroihin. Tuohon päälle sitten vielä autojen huollot, renkaiden uusimiset ja arvonalenema. Kummankaan työmatka ei ole kuin reilu 30km ja ykkösauto on todella pihi.

No, mistäs minä tiedän, ehkä teillä ei tulisi pitkä työmatka.

 

[ap.]

Kiitos paljon kaikille hyvistä vinkeistä.

Työmatka tulisi vähän pitenemään, mutta tämä ei haittaa.
Autoa emme omista juuri auton kalliin ylläpidon takia, joten sitä emme edes hanki vaan käytämme julkisia, kuten olemme aina käyttäneet. Ja vaikka kaikki sanoo, että pääkaupunkiseudulla joudut maksamaan 300k+ hyvä kuntosista okt niin ei pidä paikkansa, on alue kohtaista. Ei meitä haittaa muuttaa vähän huonommalle alueelle, jos se alue on okt kunhan ei ole näitä kerrostalo lähiöitä. Olen varautunut, että meidän unelmien okt tulisi maksamaan n. 250-280k ja sitä varten säästetään sitten myös rahat. Mutta eiköhän se ole joo selvä. Halusin vain kuulla mielipiteitä, kun kokoajan kuulee näitä "osta ensimmäiseksi asunnoksi halpa kaksio, ei mitään järkeä ostaa omakotitaloa!", joten siksi kirjoittelin tänne.

Kiitos teille.

 

["vieras"]

ensiasunnoksi ostettiin -50 luvulla rakennettu rintamamiestalo mukavasti on tässä mennyt

Sama täällä. Olin silloin 24v ja mies 26v, ekat kolme vuotta asuttiin kahdestaan ennen ekan lapsen syntymää. Nyt ollaan asuttu yli 7v ja jonkin verran ollaan rempattu oman näköiseksi. Edellenkin viihdytään erinomaisesti.

 

["höh"]

Kyllä meillä ainakin onnistui omistusosuuden kikkailu Toki suhde ei ole toi 51/49, vaan mies omistaa vähän enemmän ja minä vähän vähemmän. Minulla säilyi ensiasunnonostajan etu, varainsiirtovero toki piti sitten asunnosta maksaa.

 

["Heidi"]

Ensiasuntoa ostaessa säästään varainsiirtoveron ja lisäksi verovähennysoikeus ensiasunnon koroista on isompi kuin seuraavien asuntojen. Ilman muuta siis tuollaisessa tilanteessa kannattaa hankkia se lopullinen asunto ensiasunnoksi.

Me teimme juuri niin. Olimme molemmat jo yli kolmekymppisiä. Ensimmäinen lapsi syntynyt ja toinen suunnitteilla, kun ostimme ensiasunnoksemme omakotitalon. Huomattavasti halvemmalla olemme saaneet asumismenomme omakotitalossa kuin jos olisimme olleet vastaavassa vuokralla. Se oli elämämme paras päätös.

Yli 7 v on nyt asuttu unelmakodissamme ja paljon ollaan remontoitu taloa. Rahaa on jäänyt säästöön paljon alhaisen korkotason ansiosta. Hetkeäkään ei ole kaduttanut, vaan päinvastoin olisi kamala ajatus, jos olisimme tämänkin ajan joutuneet kituuttamaan jossakin vuokralähiössä.

 

[errt]

Aloittajalla ei varaa pitää autoa ja pitäisi asua oktssa.....

 

["Heidi"]

Suunnittelette saavanne reilusti alle 300000€:lla omakotitalon pääkaupunkiseudulta? Edes kehyskunnista se ei tule olemaan helppoa tuolla budjetilla. Tuon hintainen talo on väkisinkin vanhempi ja siksi remonttiin voi mennä kymppitonni jos toinenkin lähivuosina. Kehyskunnista lisäksi tulee työmatkakulut. Esim meistä toinen kyllä kulkee julkisilla töihin, mutta silti meillä pitää olla kaksi autoa, koska olisi tosi hankalaa pärjätä lapsiperheenä yhden auton varassa kun kuitenkin ne erikoisliikkeet ja harrastuspaikat on lähikeskustaa kauempana usein. Eli meillä menee nopealla laskulla yli 6000€ vuositasolla ihan vain bensaan, joukkoliikenteeseen, autojen vakuutuksiin ja autoveroihin. Tuohon päälle sitten vielä autojen huollot, renkaiden uusimiset ja arvonalenema. Kummankaan työmatka ei ole kuin reilu 30km ja ykkösauto on todella pihi.

No, mistäs minä tiedän, ehkä teillä ei tulisi pitkä työmatka.

Me asutaan yhdellä halutuimmalla postinumeroalueella Vantaalla. Naapurissa on juuri talo myynnissä hintaan 235 000 euroa. Vuokratontin ansiosta hinta on alhainen (tonttivuokrakin on alhainen), joten pienemmälläkin summalla pääsee kiinni omakotitaloon. Tontin voi toki lunastaa omaksi, muttei kannata, koska nyt kiinteistövero on alhainen.

 

["Heidi"]

Aloittajalla ei varaa pitää autoa ja pitäisi asua oktssa.....

Pääkaupunkiseudulla ei autoa välttämättä tarvitse.

 

[sddf]

Tällä palstalla ei ole yhtäkään ammattiyhta jolla ei olisi uutta Volkkaria tai Toyotaa.

 

[Tallu -]

Eipä siinä muuta kuin unelmaa toteuttamaan! Meillä aikoinaan sama tilanne ja hyvät kokemukset, joten voin suositella

 

[siis mikä]

[QUOTE="Heidi";28909638]Me asutaan yhdellä halutuimmalla postinumeroalueella Vantaalla. Naapurissa on juuri talo myynnissä hintaan 235 000 euroa. Vuokratontin ansiosta hinta on alhainen (tonttivuokrakin on alhainen), joten pienemmälläkin summalla pääsee kiinni omakotitaloon. Tontin voi toki lunastaa omaksi, muttei kannata, koska nyt kiinteistövero on alhainen.[/QUOTE]

Mikä on tämä alue????

 

["vieras"]

Me yritettiin etsiä perheasuntoa pääkaupunkiseudulta (Hki, Espoo, Vantaa alueet joilla julkinen liikenne toimii - taloudessa vain yksi auto) eikä löydetty 350.000 eurolla sopivaa. Onnea vaan tuohon etsintään, mä väittäisin kyllä ettette isoja remppoja kaipaamatonta taloa löydä alle 300.000 euron seuduilta, joilla julkisilla pääsee ja palvelut lähellä.

Jos ei autoon ole varaa, oletko varma että teillä riittää varat okt-asumiseen?

 

["yyhoo"]

Komppaan muita, että kun on omakotitalossa asunut, niin mikään ei tullut yllätyksenä, joten exän kanssa ostettiin myös okt ensiasunnoksi. En kanssa näe mitään järkeä lähteä tässä välissä ensin kt-osakkeeseen ja siitä sitten okton. Voihan okt:ssa olla enemmän "uusia" asioita, jos on ikänsä kt:ssa asunut, mutta kyllä ne siitä varmasti lähtee sujumaan. Eli jos okt on unelmanne, niin rohkeasti sitten sitä kohti.

 

["tiipii"]

Meillä ensiasunto oli/on juurikin omakotitalo, ja vielä ihan ilman mitään alkupääomaa... Asuimme vuosia vuokralla, ja lapsilukukin lisääntyi tasaiseen tahtiin.. Olimme ihan tyytväisiä, että vuokralla asuessa on helppo vaihtaa asuntoa aina tarpeen mukaan. Muutimme yksityiselle vuokralle omakotitaloon v.1999, ja kun he vuonna 2003 halusivat myydä ko.asunnon (=meidän kotimme) iski pikku paniikki. Emme halunneet ko.asuntoa ostaa, vaikka vuokraisäntäpari olisi tullut itse takaajaksi, vanhempiani en halunnut pyytää takaamaan suurta lainaa.. Mutta, mutta.. pari kuukautta asuimme kuin sillit suolassa rivarineliössä, 7 henkeä, ja se oli suorastaan elävältä hautaamista.(tuohon aikaan sisältyi kaikki mahdollinen parisuhde-ongelma yms.) Niinpä "nöyrryin" kysymään äitiäni takaajaksi, ja hänpä ilomielin suostui, ja siitä ehkä kuukauden päästä löysimme unelmiemme asunnon; vanha, elämää nähnyt rintamamiestalo Helsingissä. Ostimme tuon ihanuuden, ja kun olimme vielä alle 4-kymppisiä, niin saimme hyödynnettyä myös jonkin "ensiasunnon"-verohelpotuksen tmv. Tuosta on nyt kulunut reilu 10 vuotta, ja edelleen tunnen/tiedän, että tämä talo on meidän suuri rakkaus; sitä on remontoitu hissunkissun ja pikkuhiljaa, ja aina lisää tehtävää riittää..Lapsilukukin kasvoi yhdellä tässä välissä <3.. Harmittaa se, ettei jo aiemmin älytty alkaa omaa kotia maksamaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.. PS. Ja ei, me emme ottaneet mitään mahtisuurta lainaa, vain 175 000 euroa, ja äidin takauskin on "maksettu" jo 5 vuotta sitten poies.

 

["Riina"]

Ketä kiinnostaa lapset? Minulla ei (luojan kiitos) ole lapsia ja olen onnellinen ja vapaa eikä stressiä, elän elämääni itseäni varten ja rakkaimpaani. Puolisoni on 1 ei lapset.
Elämä on lapseton elämä on ihanaa ja ei itsekästäl.

Mielummin lahjoitan eläimille ja köyhille lapsille rahaa ruokaan enkä tuota uusia ihmisiä tänne syömään muitten ruuat esim minun ja yms afrikkalaisilta ja köyhiltä se on pois ketkä oikeasti sitä tarvitsee.

Itsekästä touhua. synnyttää turhia kakaroita omaksi mielijohteeksi niinkuin lemmikkin. kun on oikeasti apua tarvitsevia. No onneksi lapsilisiä ja tukia yms vähennetty ja vähennetään. Menevät vain valkoisille roskasakille = vanhemmille kaljaan yms.

alle 30v on kuin lapsi ja se kuuluu noin 32-35v tehdä. Itse 29v vasta eli elän täysillä.

 

[Minäkin ostin]

Säästytte
- kiinteistövälittäjän palkkiolta
- 4%:n varainsiirtoverolta
- omakotitalojen jatkuvalta kallistumiselta
- ja saatte isolle omakotitalolainalle ENSIasunnon lainan veroedun joka on suurempi kuin ei-ensiasunnon lainan veroetu. Toki tänä päivänä korko on olemattoman pieni.

Lisäksi omakotitalon hinta nousee euroissa enemmän kuin asunto-osakkeen.

 

[Khisu]

Miksi pitäisi ostaa joku kerrostaloasunto, jos ei sellaista edes halua? Mekin asutaan nyt vuokralla, meillä on suhteellisen halpa vuokra tällä hetkellä, ja oikeesti säästetään rahaa kun asutaan tässä sen aikaa että saadaan rakennettua talo. Ei haluta ostaa kerrostaloasuntoa todellakaan.

 

[vierailija]

Mies on jo päälle 30-vuotias, minä vajaa

Hyvä kai se aloittajan on oma henkinen tasokin on mainita, niin kommentoijat oleta miksikään ruudinkeksijäksi.

Anteeksi, huono läppä.

 

[vierailija]

Up

 

[vierailija]

Up

Miksi tätä piti nostaa?

Henkilökohtaisesti valitsisin mieluummin eutanasian kuin omakotitalon. Yhden talon omistaneena voin vannoa, että toista ei tule ikinä. Nytkin oikein naurattaa, kun töistä tullessa ei tarvitse ikinä miettiä esim. pihatöitä tai näin kevään korvalla katon tai rännien kuntoa sulamisvesien takia, tai jotain muuta niistä tuhansista huolenaiheista mitä omakotiasujalla on, jos haluaa pitää talostaan huolta.

Joku tykkää asua työleirillä ja rakastaa kalliita yllätyksiä. Minä en. Om naiivia ajatella, että omakotitaloasuminen on unelmaa. Minusta se on helvettiä. Silti ymmärrän, että joku haluaa sellaisessa asua. Mutta sitä en ymmärrä, että jos itse kyseisestä asumismuodosta pitää ja on sellaiseen sitoutunut, niin miksi ihmeessä suositella sitä sokeasti jollekin muulle?

Suomi on täynnä omakotitalojensa vankeina asuvia. Muuttotappiokunnissa jotkut ihmiset harkitsevat jopa itsemurhaa tai henkilökohtaista konkurssia talojensa vuoksi. Pääkaupunkiseudulla taas hintataso on aivan järjetön, ja asuntokuplan puhjetessa ja korkojen karatessa tulee isot itkut lukemattomissa perheissä.

 

[vierailija]

Miksi tätä piti nostaa?

Henkilökohtaisesti valitsisin mieluummin eutanasian kuin omakotitalon. Yhden talon omistaneena voin vannoa, että toista ei tule ikinä. Nytkin oikein naurattaa, kun töistä tullessa ei tarvitse ikinä miettiä esim. pihatöitä tai näin kevään korvalla katon tai rännien kuntoa sulamisvesien takia, tai jotain muuta niistä tuhansista huolenaiheista mitä omakotiasujalla on, jos haluaa pitää talostaan huolta.

Joku tykkää asua työleirillä ja rakastaa kalliita yllätyksiä. Minä en. Om naiivia ajatella, että omakotitaloasuminen on unelmaa. Minusta se on helvettiä. Silti ymmärrän, että joku haluaa sellaisessa asua. Mutta sitä en ymmärrä, että jos itse kyseisestä asumismuodosta pitää ja on sellaiseen sitoutunut, niin miksi ihmeessä suositella sitä sokeasti jollekin muulle?

Suomi on täynnä omakotitalojensa vankeina asuvia. Muuttotappiokunnissa jotkut ihmiset harkitsevat jopa itsemurhaa tai henkilökohtaista konkurssia talojensa vuoksi. Pääkaupunkiseudulla taas hintataso on aivan järjetön, ja asuntokuplan puhjetessa ja korkojen karatessa tulee isot itkut lukemattomissa perheissä.

Minulle omakotitaloasuminen on ainoa sopiva vaihtoehto. Asun kerrostalossa vuokralla tällä hetkellä ja tämä tuntuu vankilalta. Minulle omakotitalon hommat on parasta virikettä, kokemusta on lapsuudesta ja nuoruudesta. Nyt 5 vuotta kerrostaloasumista tänä vuonna ja mitta on tullut täyteen. Nostin keskustelun, jotta olisi mahdollisuus lukea kenties tuoreita kokemuksia niiltä jotka ovat ensiasunnokseen omakotitalon ostaneet. Jos se sinua niin vaivaa, älä lue ketjua.

Toisille omakotitalon hommat on huolenaiheita, toisille parasta tekemistä eikä huolta lainkaan.

 

[vierailija]

Juurikin näin. Lapsuus vietettiin omakotitalossa ja nyt asutaan lasten kanssa okt talossa Turussa. Mielestäni kerrostalot eivät ole lapsiperheiden paikkoja. Tullut pari kertaa asuttua ja sitä päivittäistä älämölöä kyttäämistä ei jaksa. Mulla on sellanen käsitys että nää peukalo keskellä kämmentä ihmiset suosivat enemmän päällekkäin asumismuotoa, jotka eivät muutenkaan tekniikan päälle hirveästi ymmärrä. Tämä toki luo epävarmuutta elämään.

 

[vierailija]

Laita rivarinpätkä, siinä yhdistyy kivasti okt-asumisen ja kerrostaloasumisen huonot puolet.