Enkö sovi kotiäidiksi sitten

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaikeaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vaikeaa

Vieras
Olin varma, että haluan olla pitkään kotiäiti. Ensimmäisellä kerralla olin monta vuotta sinnitellen väkisin, koska kuvittelin että niin kuuluu tehdä, vaikka olisin voinut jaksaa paremmin työssäkäyvänä. Olin väsynyt pienten kanssa ja masentunut yksinäinen.

Nyt olen uudelleen jäänyt kotiin, ja mietin töihin lähtöä, oltuani vuoden kotona. Haluaisin taas olla mahdollisimman pitkään kotona ja se onnistuisikin, mutta huomaan olevani taas masentunut. Olen melko yksin päivisin koska en tunne paljoa ihmisiä ja en tunne olevani yhtään ahkera kotiäiti, joka siivoaa puuhailee ja vie lapsia retkille. Muutaman retken olemme kesällä tehneet, mutta tunnen että en riitä tähän hommaan...olisiko vaan syytä sitten etsiä töitä. Pienen kanssa olen innoissani, mutta silti välillä päivät tuntuvat pakkopullalta, samaa aina. Kun isommillekin saa kokoajan keksiä jotain, kun muuten ovat kurkuissaan kiinni :( Saan varmaan ns. mukavaa palautetta tästä, mutta vaikeita kysymyksiä. Tuntuisi pahalta viedä pieni hoitoon, mutta olenko liian väsynyt täällä kotona, enpä tiedä...
 
Isommille aktiviteettejä tarpeeksi, syksyllä taas alkaa seurakunnan kerhot, muskarit, liikuntakerhot jne... pienemmän kanssa avoimeen ja mll kahvilaan ja kontaktia muihin äiteihin.
 
Suotta tunnet huonoa omaatuntoa ja olet väkisin kotona. Se, että äidin kuuluu olla pitkään kotona, on vain yksi teoria monien joukossa. Täällä suomessa 3v kotiäitiys on joku ihme uskomus. Laitoin itse pojan hoitoon ihanaan maalaisryhmikseen hänen ollessaan 10kk ikäinen. Poika sopeutui sinne hyvin! -ja inä nautin töissä saadessani tehdä asioita rauhassa. Töissä olen 8-16, viitenä päivänä viikossa. Aivan mukavasti tuntuu iltaisin olevan aikaa olla lapsen kanssa, ja onhan lisäksi viikonloput. Tuntuu, että tulisimme molemmat hulluiksi kotona kahdestaan: selvästi lapsi kaipaa menoa ja meininkiä, koko aikaista puuhastelua...Hoidossa on eri ikäisiä lapsia, joilta oppia uusia taitoja sekä sosiaalisuutta. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten voisi olla lapselle parempi olla minun kanssani kotona koko ajan. Poika on iloinen, tavallinen lapsi...Nyt kun odotan toista lasta, suunnittelen pitäväni hoitopaikan osa-aikaisena (5-10pv/kk) -pääsee isoveli sitten purkamaan sinne energiaansa, ja jos uusi vauva onkin vaativampi tapaus, saan levättyä ja jaksan olla parempi äiti. Näinhän ei saisi myöntää ajattelevansa tai tekevänsä. Tämä sopii meille, olemme onnellisia. Tarkoitan nyt sitä, että tee ihmeessä niin kuin aivan oikeasti haluat!
 
En minäkään täällä pärjäisi jos vaan kotona nyhjäisin. Me käydään perhekahvilassa ja sitä kautta saamieni ystävä-äitien kanssa kahvilla ja kyläillään puolin jos toisin. Lapset viihtyy hyvin kun saavat seuraa toisista lapsista ja itse saan höpistä äitien kanssa kaikkea.
Oma kotiäiti-elämäni on tosi antoisaa =)

Nyt syksyllä alan itse vetämään perhekahvilaa ja opiskelen iltaisin vielä lisäksi. Tärkeätä on se että löytyy sitä omaakin aikaa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Suotta tunnet huonoa omaatuntoa ja olet väkisin kotona. Se, että äidin kuuluu olla pitkään kotona, on vain yksi teoria monien joukossa. Täällä suomessa 3v kotiäitiys on joku ihme uskomus. Laitoin itse pojan hoitoon ihanaan maalaisryhmikseen hänen ollessaan 10kk ikäinen. Poika sopeutui sinne hyvin! -ja inä nautin töissä saadessani tehdä asioita rauhassa. Töissä olen 8-16, viitenä päivänä viikossa. Aivan mukavasti tuntuu iltaisin olevan aikaa olla lapsen kanssa, ja onhan lisäksi viikonloput. Tuntuu, että tulisimme molemmat hulluiksi kotona kahdestaan: selvästi lapsi kaipaa menoa ja meininkiä, koko aikaista puuhastelua...Hoidossa on eri ikäisiä lapsia, joilta oppia uusia taitoja sekä sosiaalisuutta. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten voisi olla lapselle parempi olla minun kanssani kotona koko ajan. Poika on iloinen, tavallinen lapsi...Nyt kun odotan toista lasta, suunnittelen pitäväni hoitopaikan osa-aikaisena (5-10pv/kk) -pääsee isoveli sitten purkamaan sinne energiaansa, ja jos uusi vauva onkin vaativampi tapaus, saan levättyä ja jaksan olla parempi äiti. Näinhän ei saisi myöntää ajattelevansa tai tekevänsä. Tämä sopii meille, olemme onnellisia. Tarkoitan nyt sitä, että tee ihmeessä niin kuin aivan oikeasti haluat!

sinun tehtäväsi olisikin järjestää samanlaisia juttuja kotona mitä poikasi tekee nyt tarhassa. ja se on kieltämättä enemmän tai vähemmän työlästä. riippuu ystävyysduhteista ja siitä missä asuu, minkälaista tarjontaa lapsille on.
 
Ei kotona ole pakko olla. Jos se ei tunnu omalta jutulta, älä jää kotiin. Vanhempainvapaiden jälkeen kunnalta saa hoitopaikan lapselle.
 
Töihin vaan, vaikka lyhennetylle työviikolle. Itse teen 4-päiväistä viikkoa ja toimii hyvin. Kotona ollessa ei vaan ollut tarpeeksi "älyllisiä" haasteita, tyttö oli 1,2 v kun palasin töihin. Nyt jaksan paljon paremmin nauttia ajasta muksun kanssa!
 

Yhteistyössä