En tiedä..muistanko kummityttöä vai en ?

[kummi kai]

Ko lapsi täyttää pian 12. Minua ei ole vuosiin kutsuttu synttäreille, vaikka kai meillä on asialliset välit.
Perhe asuu 10 km päässä, mutta emme tapaile eikä soitella.
Ennen kun tulin itse äidiksi olin aktiivinen kummi ja hoidin paljon kummiperheen 4:ää lasta.
Muistin jokaista synttärinä, jouluna ja silloin kun taloon tuli uusi vauva.
Nyt itselläni on lapsi, mutta eipä ole kummiperhe vieläkään tullut "vauvaa katsomaan" No, mitäs turhia; lapsi onkin jo 6-vuotias.
Koskaan en ole saanut piirustusta, kuvaa, lahjasta nyt puumattakaan. Vähän tuntui kolkolta kun ei vauvaani mitenkään muistettu vaikka aikanaan lahjoin runsaasti ko perheen pikkuiset.
No vähän vierestä menee, mutta hyvin yksipuolista on tämä kummittelu ollut.
Tekisi mieli lopettaa...
Vai vieläkö vien lahjan postilaatikkoon.. Tavata en tohdi kun ei ole kutsuttu-taaskaan.

 

["vieras"]

Unohda, kummiuden tärkein tehtävä ei ole lahjoa.

 

["heh"]

Eli kostat kummitytöllesi sen että hänen vanhempansa eivät ole lahjoneet omaa lastasi? Mitä jos lahjaksi hänelle järjestäisit jotain yhteistä tekemistä ja lämmittelisit kummisuhdetta uudelleen. Noin ison lapsen kanssa voi olla tekemisissä jo ilman vanhempien läsnäoloakin.

 

[vierras]

No tietty muistat lasta, ei ole hänen vika jos vanhemmat kämmäilee. Ja musta tuntuu tosi p....lta kun esikoisen kummeiksi tuli valittua omia "ystäviä" jotka ovat osoittautuneet melko kykenemättömiksi kummeiksi. Mä en jaksa enää huomioida heitä kummeina kun kiinnostus tuntuu olevan nolla. Harmi :/

 

[4omaa3kummilasta]

Moi!
Mä pyytäisin ihan suoraa kummitytön kylään sun luo. Järjestäisin jotain pientä kivaa ylläriä (herkkuja ja vaikka elokuva ja pieni lahja) Niin että voisitte viettää aikaa ihan rennossa yhdessä. Omat ipanat pitäisin mukana myös, hekin voisivat tutustua ja tykätä toisistaan.

 

[hömppö]

Ei kait se sun kummilapsen syy oo kuitenkaan jos hänen vanhemmat ei pidä yhteyttä?

 

["Zip"]

Ei kummius saa noin yksipuolista olla. Kyllä toimivaan kummisuhteeseen tarvitaan 2 !
Aika outoa vanhemmilta ettei edes kyläile sulla-

 

[Kummi kai]

Ei kait se sun kummilapsen syy oo kuitenkaan jos hänen vanhemmat ei pidä yhteyttä?

Eihän lapsikaan pidä! Tuon ikäinen osaa jo. Kummittelu alkoi passivoitumaan kun sain oman muksun enkä voinut mennä "itsestään selvästi" heille lapsenlikaksi yms.
En minä koe olevani mikään ykköskummi ! Olen kuopuksen 1/3 kummieukko enkä edes sylikummi jos sillä nyt merkitystä on, mulle ei.

 

[Kummi Kai]

Moi!
Mä pyytäisin ihan suoraa kummitytön kylään sun luo. Järjestäisin jotain pientä kivaa ylläriä (herkkuja ja vaikka elokuva ja pieni lahja) Niin että voisitte viettää aikaa ihan rennossa yhdessä. Omat ipanat pitäisin mukana myös, hekin voisivat tutustua ja tykätä toisistaan.

Kiva idea, mutta.. Olen nähnyt hänet viimeksi 7-vuotiaana. En edes tunne ulkonäöltä ! En ole niin innoissani ideastasi kuitenkaan. Vieras ihminen mulle, ei tunnesidettä, ei sukulaisuutta.

 

[hömppö]

Eihän lapsikaan pidä! Tuon ikäinen osaa jo. Kummittelu alkoi passivoitumaan kun sain oman muksun enkä voinut mennä "itsestään selvästi" heille lapsenlikaksi yms.
En minä koe olevani mikään ykköskummi ! Olen kuopuksen 1/3 kummieukko enkä edes sylikummi jos sillä nyt merkitystä on, mulle ei.

No mutta lapsihan on ollut tosi pieni kun vanhemmat on lopettanu yhteydenpidon, noin 6-vuotias vai ymmärsinkö oikeen? Jos näin niin ei kyllä voi olettaa tai odottaa, että lapsi osais pitää yhteyttä kummitätiin.

 

["heh"]

Eihän lapsikaan pidä! Tuon ikäinen osaa jo. Kummittelu alkoi passivoitumaan kun sain oman muksun enkä voinut mennä "itsestään selvästi" heille lapsenlikaksi yms.

Osaa toki. Mutta jos viimeiset 6 vuotta olet ollut "paketti postilaatikossa kummi" niin ehkä 12 vuotiaalle on aika iso kynnys alkaa ottaa yhteyttä lähes ventovieraaseen ihmiseen. Jos ei lapsen vanhemmat ehkä olekaan hoitaneet tilannetta täysin mallikelpoisesti niin ei asian ratkaisua voi kaataa lapsen niskaan. Jos oikeasti haluat vielä kummisuhdetta jatkaa niin ole aikuinen ja ota ensimmäinen askel. Mutta jos se ei sua kiinnosta niinkuin vähän vaikuttaa niin ilmoita lapsen vanhemmille ettet enää halua hoitaa "velvollisuuksiasi".

 

[dd]

Kiva idea, mutta.. Olen nähnyt hänet viimeksi 7-vuotiaana. En edes tunne ulkonäöltä ! En ole niin innoissani ideastasi kuitenkaan. Vieras ihminen mulle, ei tunnesidettä, ei sukulaisuutta.

Hmm.. eli itsekään et ole käynyt kertaakaan kylässä moneen vuoteen? Ei kummius ole pelkkiä lahjoja, loukkaannuitko kun vauvaasi ei muistettu ja itsekin lopetit yhteydenpidon? Mikset ole käynyt siellä, ei 10 km ylivoimaisen pitkä matka ole käydä vaikka kerran vuodessa.. Mä näen mun kummityttöä, joka asuu 500 km päässä, n. kerran vuodessa, joten samaan luulisin sunkin pystyvän. Meilläkin oli alkuun pekkää lahjakummeilua, mutta nyt kun tyttö on jo isompi, 15v, niin hän on ollut miellä yötäkin ja laitetaan sähköpostia ym.

 

[gtrvf]

Jep... Lapsen vika ei ole, että vanhemmat kämmäilee. Muista vain sitä lasta, mutta eipä niistä vanhemmista tarvitse niin kovin välittää. Lahjat ei siis myöskään ole tärkeitä, mutta jos muuten niitä tykkäät antaa, niin anna sitten, mutta älä nyt vain sen takia jätä muistamatta, että sinua harmittaa ne vanhemmat.

Itsellä on niinkin kiva kaveri, joka itse kutsui itsensä meille katsomaan vauvaa ja sopi ajasta useita kertoja ja viime metreillä aina perui. Vauva aika oli ja meni, eikä häntä ole vieläkään näkynyt. Eihän tuo minua nyt edes kiinnostakaan, muuta kuin suututtaa, että meidän ohjelmat meni niin usein uusiksi, kun sovittiin ja peruttiin. En enää odotakaan häntä käymään, että eipä siinä mitään. On kyllä jättänyt pinttymättömän kuvan itsestään mieleeni.

 

[Kummi kai]

Okei. Teen kompromissin ja hoidan homman pois rahalla.
Lähetän 20.
Onpahan muistettu ja rahaahan lapset tahtoo, eikös. Tavata en aio kun eivät kutsu. Minä olen pyytänyt kymmeniä kertoja meille..kerran ovat käyneet joskus 11 vuotta sitten.
No pianhan muksu pääsee ripille ja loppuu lahjominen. Mitä järkeä tällaisessa systeemissä on ? Ei mitään.

 

[...]

Okei. Teen kompromissin ja hoidan homman pois rahalla.
Lähetän 20.
Onpahan muistettu ja rahaahan lapset tahtoo, eikös. Tavata en aio kun eivät kutsu. Minä olen pyytänyt kymmeniä kertoja meille..kerran ovat käyneet joskus 11 vuotta sitten.
No pianhan muksu pääsee ripille ja loppuu lahjominen. Mitä järkeä tällaisessa systeemissä on ? Ei mitään.

Siis kummius loppuu siihen kun pääsee ripille????? Häh?

 

[kumeli]

Tuttua..oma kummipoikani tuli jo täysi-ikäiseksi. Koskaan en, lukuisista pyynnöistäni huolimatta ole saanut yhden yhtä valokuvaa pojasta. Synttäreille ei kutsuttu koskaan (menin silti), tai otettu mitään yhteyttä. Yritin kyllä, siihen asti kun hän ripille pääsi, mutta kun ei niin ei. Kenellekään ei voi väkisin olla kummi, ja se on kyllä vanhemmista kiinni, turhaa siitä lasta on syyllistää. Jos vanhemmat ei koskaan pidä kummiin yhteyttä, miten se lapsi hoksaisi sen itekseen tehdä? Hölmöä väittää tuollaista. Jätä muistamatta vaan, et saa muuta kuin pahan mielen itsellesi jos jatkat yrittämistä.

 

[Kummi kai]

Tuttua..oma kummipoikani tuli jo täysi-ikäiseksi. Koskaan en, lukuisista pyynnöistäni huolimatta ole saanut yhden yhtä valokuvaa pojasta. Synttäreille ei kutsuttu koskaan (menin silti), tai otettu mitään yhteyttä. Yritin kyllä, siihen asti kun hän ripille pääsi, mutta kun ei niin ei. Kenellekään ei voi väkisin olla kummi, ja se on kyllä vanhemmista kiinni, turhaa siitä lasta on syyllistää. Jos vanhemmat ei koskaan pidä kummiin yhteyttä, miten se lapsi hoksaisi sen itekseen tehdä? Hölmöä väittää tuollaista. Jätä muistamatta vaan, et saa muuta kuin pahan mielen itsellesi jos jatkat yrittämistä.

Kiva kun joku ymmärsi. Hulluinta tässä on että mulle tulee paha mieli muistan tai en..Olen aina aatellut että ihan sama heitänkö lahjan kaivoon vai annanko muksulle. No jospa rahasta tykkäis !
Mulla on muut kummisuhteet toimivia, vuorovaikutteisia. Tämä on hyvin yksipuolinen suhde. Näköjään lahja pari/ vuosi ja siinäpä se.
Juu lopetan ehdottomasti lahjomisen ripariin ! Niin teen muidenkin kohdalla. Valmistujaiset, häät ym juhlat muistan tietenkin mutta tuskinpa jokaista yksittäistä nimpparia, synttäriä, joulua.

 

[Champion]

Mut on olemassa sit toinenkin puoli asioista. Mun kummisetä lopetti yhteydenpidon mun vanhempien kanssa mutta sain aina lahjan ja toi mulle etelänreissuiltakin korurasioita ja mää niin tykkäsin niistä. Sit jossain vaiheessa täysiikäisyyden kynnyksellä ei tullut lahjoja mut synttärikortti kyllä ja nyt kymmenen vuotta täysiikäiseks tulon jälkeen ollaan törmätty tän kummisetän kanssa facebookissa ja vierailtu paljon toistemme luona. Tilanne tuskin olis tää jos ei olis lahjoilla aikanaan jättänyt mulle niin hyvää mieltä. Ainakin mun kummi välitti musta vaikka vanhemmista ei ja tuntuu kurjalta kuunnella kummeista juttuja kun kavrit kertoilee kuinka kummit ne hylkäsi yms. EN ole uskovainen eikä kummius mun maailmaa paranna mutta oon päättänyt huolehtia omista kummilapsista samalla tapaa kun mun kummi

 

["kummi"]

Mä kans tunnen olevani vain lahja-automaatti osalle kummilapsista. Ikävää, mutta näin se monesti menee. =(

 

[piprane ema]

Minä en ole muutamaan vuoteen ollut edes oikeastaan puheväleissä kummityttöni äidin kanssa, mutta silti muistan lahjalla joka syntymäpäivä ja jouluna. Kuulumisia vaihdetaan netin kautta muutenkin.

Miksi kostaisin suloiselle kummitytölleni hänen äitinsä tyhmyyden? Anteeksi sanamuotoni, mutta hän sanoutui irti kaikesta kanssakäymisestä ilman että minä tein mitään väärää.

 

["kummitustäti"]

[QUOTE="kummi";22163525]Mä kans tunnen olevani vain lahja-automaatti osalle kummilapsista. Ikävää, mutta näin se monesti menee. =([/QUOTE]

miksi te ryhdytte kummeiksi?

mä en ala kummiksi sellaiselle jota en muistaisi muutenkin. sama se onko kummi vai ei, lahjan tulee saamaan joka tapauksessa! niin jouluna, synttäreillä niinkuin muutkin lähipiirin lapset saa. mä en näe kummiutta sen suurempana tehtävänä. olen sasnonut että en vastaa uskonnolisesta kasvatuksesta-jos silti sopii voin olla kummi. kun se kummin nimi papereihin kuitenkin tarvitaan.

 

["höpö"]

Anna vaan olla. apiruako jaksat vaivautua, jos sinua ei kutsuta

 

["Hosuli"]

Mä olen kummi mun siskoni tyttärelle. Sisko ei pidä yhteyttä, minä olen yrittänyt olla paras mahdollinen kummi tälle tytölle mutta hän on niin arka, ettei edes puhu mulle kun nähdään. Sisko kertoo lapsensa kuulumiset kun nähdään, jos kysyn. Mistään lahjoista ei kiitetä, ei tule kortteja eikä kuvia. En edes tunne koko tyttöä, koska hän kulkee seiniä pitkin mikäli samassa paikassa ollaan. Olen myös sanonut siskolleni miten kurjalta tuntuu, kun en tyttöä tunne eikä meidän suhde mun lukuisista yrityksistä huolimatta ole kuin muodollisuus eikä mitään muuta. Annan lahjat, toivotan hyvät kesälomat ja kyselen kuulumisia, olen yrittänyt saada tytön luokseni muttei tyttö uskalla mitään ellei äiti ole läsnä. Oon ollut tästä asiasta aina surullinen ja harmissani, olisin halunnut olla tytölle tärkeä mutta en ole. Omakin mielenkiinto on pikku hiljaa karissut.

 

[Hilpuri Tilli]

Siis kummius loppuu siihen kun pääsee ripille????? Häh?

Ei me ainakaan kummilapsia ole ripillepääsyn jälkeen muistettu.