En tiedä mitä ajatella

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja todella harmaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

todella harmaa

Vieras
Mieheni kanssa ollaan oltu yhdessä jo 10 vuotta. Ensimmäiset 4 meni hyvin, sitten tuli vaikea kausi, stressiä ja huolia. Tämä seuraukseni mieheni kävi minuun käsiksi muutaman kerran. Oltiin erossa hetken aikaan, mieheni kävi terapiassa. Palattiin yhteen ja seuraavat vuodet on mennyt aivan loistavasti, ilman pelkoa, ilman huutoa, ilman väkivaltaa. Mieheni lopetti vuosi sitten terapiassa käynnin. Meillä on 2 vuotias ihana lapsi jota en ole ikinä pelännyt jättää mieheni kanssa kaksin! En ikinä! Mutta... Nyt elämä on taas poikkeuksellisen stressaavaa, murheita on enemmän kun uskoisin meidän jaksavan kantaa. Eilen mieheni karjasi lapselle, ensimmäistä kertaa ikinä. Hän karjasi, että "nyt et enää kiukuttele yhtään!". No, annoin asian olla mutta pienen pelon huomasin heräävän taas sisälläni. Illalla kävin kaverin luona ja mieheni oli lapsen kanssa tunnin kaksin ennen kuin lapsi meni nukkumaan. Yhteensä olin 2½ tuntia poissa eli lapsi nukkui jo kun tulin takaisin. Tänään aamulla mieheni lähti hommiin jo ennen kun lapsen kanssa heräsimme. Lapsen herättyä hain hänet sängystä ja vaihdoin yöpaidan pois ja sillon sydämeni pysähtyi. Lapseni rintakehässä oli 2 suureahkoa mustelmaa. Sellaisia peukalon kokosia, molempien nännien vieressä. Ainoa ajatukseni oli "ei ei ei ei älä anna sen olla totta". Soitin miehelleni että kaatuiko lapsi vai mistä nuo on tullut. Mieheni mukaan lapsi ei kaatunut eikä edes itkenyt illalla missään vaiheessa. En tiedä mitä ajatella. Pelottaa ja hirvittää. Vanhat kauhun tunteet ovat tulleet takaisin. Kokeilin, ja omat peukaloni osuvat juuri niiden mustelmien kohdalle kun nostan lasta. Onko mieheni puristanut liian lujaa?! Ravistanut?! Mitä on tapahtunut?! Mä en voi uskoa tätä, en millään. Tuntuu että pää halkee. Mitä mä nyt teen?! Miten mä selvitän asian?! Saan mielen rauhan?! Voi luoja, mä taidan oksentaa...
 
no mulle tulee mieleen sun tekstin perusteella että ne vois olla liian tiukasta otteesta tulleita.
Mutta ennen kuin menet asioiden edelle niin tarkkaile tilannetta ja miehesi käytöstä lasta kohtaan.
Toki yhtään mustelmaa ei tarvitse tulla lisää, mutta hieman epäselvä tilanne teillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jensku:
no mulle tulee mieleen sun tekstin perusteella että ne vois olla liian tiukasta otteesta tulleita.
Mutta ennen kuin menet asioiden edelle niin tarkkaile tilannetta ja miehesi käytöstä lasta kohtaan.
Toki yhtään mustelmaa ei tarvitse tulla lisää, mutta hieman epäselvä tilanne teillä.

Niin, todellakaan en olisi voinut kuvitellakaan tällaista! Mieheni on ollut ihan erilainen kuin ennen terapiaa. Tosin, itse otti puheeksi että pitäisikö taas varata aika koska tuntuu melko ahdistavalta. Omat pelot ja ajatukset vaan on niin kamalat! Itkettää ja pelottaa. Uskoisin ja toivon, että mieheni uskaltaisi kertoa rehellisesti jos jotain on sattunut. Mutta kielsi asian kun suoraa kysyin, loukkaantui itseasiassa. En halua ajatella pahinta mutta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja jensku:
no mulle tulee mieleen sun tekstin perusteella että ne vois olla liian tiukasta otteesta tulleita.
Mutta ennen kuin menet asioiden edelle niin tarkkaile tilannetta ja miehesi käytöstä lasta kohtaan.
Toki yhtään mustelmaa ei tarvitse tulla lisää, mutta hieman epäselvä tilanne teillä.

Niin, todellakaan en olisi voinut kuvitellakaan tällaista! Mieheni on ollut ihan erilainen kuin ennen terapiaa. Tosin, itse otti puheeksi että pitäisikö taas varata aika koska tuntuu melko ahdistavalta. Omat pelot ja ajatukset vaan on niin kamalat! Itkettää ja pelottaa. Uskoisin ja toivon, että mieheni uskaltaisi kertoa rehellisesti jos jotain on sattunut. Mutta kielsi asian kun suoraa kysyin, loukkaantui itseasiassa. En halua ajatella pahinta mutta...

Kannusta miestä varaamaan aika, varsinkin kun kerran on itse sitä ehdottanut. Minusta kannattaa seurailla tilannetta, eikä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä noista mustelmista.
 
jos lapsellasi on herkkä iho ja muutenkin tulee helposti mustelmia niin onhan nuo voinut tulla vaikka lentskaria leikkiessä (eli isä nostanut lapsen ilmaan ja leikkinyt että lapsi lentää lentokoneella) silloinhan lapsi makaa koko painollaan miehesi käsien varassa ja miehesi on pakko pitää sen verran tiukasti kiinni ettei lapsi tipu..eli saattaa olla aivan luonnollinenkin selitys mustelmille. sinuna kuitenkin tarkkailisin tilannetta ja että tuleeko mustemia vain silloin kun et itse ole kotona
 
Kiitos rauhoittavista sanoista. Yritän hillitä mielikuvitustani enkä päästä pelkoa valtaamaan mielen. Jälkiä ei ollut selkäpuolella, joten se hieman rauhoittaa. Lapsella on kyllä ollut mustelmia jaloissa tai päässä kun juoksee ja kaatuu ja koheltaa niin kuin 2 vuotiailla on tapana. En vaan ennen ole rintakehässä niitä nähnyt siksi kai pelästyin niin pahasti. Kun mieheni tulee kotiin kysyn vielä kerran mistä ne hänen mielestä on voinut tulla. Haluaisin niin kovasti uskoa, että mustelmille on viaton selitys mutta missään nimessä en halua olla liian sinisilmäinen. Vaikka kuinka luulin, niin ei menneitä olekaan niin helppo unohtaa. Kannustan miestä varaamaan ajan enkä ehkä jätä lasta kaksin hänen kanssa ennen kuin on taas käynyt siellä. Mieluummin olen turhankin varovainen.
 

Yhteistyössä