T
todella harmaa
Vieras
Mieheni kanssa ollaan oltu yhdessä jo 10 vuotta. Ensimmäiset 4 meni hyvin, sitten tuli vaikea kausi, stressiä ja huolia. Tämä seuraukseni mieheni kävi minuun käsiksi muutaman kerran. Oltiin erossa hetken aikaan, mieheni kävi terapiassa. Palattiin yhteen ja seuraavat vuodet on mennyt aivan loistavasti, ilman pelkoa, ilman huutoa, ilman väkivaltaa. Mieheni lopetti vuosi sitten terapiassa käynnin. Meillä on 2 vuotias ihana lapsi jota en ole ikinä pelännyt jättää mieheni kanssa kaksin! En ikinä! Mutta... Nyt elämä on taas poikkeuksellisen stressaavaa, murheita on enemmän kun uskoisin meidän jaksavan kantaa. Eilen mieheni karjasi lapselle, ensimmäistä kertaa ikinä. Hän karjasi, että "nyt et enää kiukuttele yhtään!". No, annoin asian olla mutta pienen pelon huomasin heräävän taas sisälläni. Illalla kävin kaverin luona ja mieheni oli lapsen kanssa tunnin kaksin ennen kuin lapsi meni nukkumaan. Yhteensä olin 2½ tuntia poissa eli lapsi nukkui jo kun tulin takaisin. Tänään aamulla mieheni lähti hommiin jo ennen kun lapsen kanssa heräsimme. Lapsen herättyä hain hänet sängystä ja vaihdoin yöpaidan pois ja sillon sydämeni pysähtyi. Lapseni rintakehässä oli 2 suureahkoa mustelmaa. Sellaisia peukalon kokosia, molempien nännien vieressä. Ainoa ajatukseni oli "ei ei ei ei älä anna sen olla totta". Soitin miehelleni että kaatuiko lapsi vai mistä nuo on tullut. Mieheni mukaan lapsi ei kaatunut eikä edes itkenyt illalla missään vaiheessa. En tiedä mitä ajatella. Pelottaa ja hirvittää. Vanhat kauhun tunteet ovat tulleet takaisin. Kokeilin, ja omat peukaloni osuvat juuri niiden mustelmien kohdalle kun nostan lasta. Onko mieheni puristanut liian lujaa?! Ravistanut?! Mitä on tapahtunut?! Mä en voi uskoa tätä, en millään. Tuntuu että pää halkee. Mitä mä nyt teen?! Miten mä selvitän asian?! Saan mielen rauhan?! Voi luoja, mä taidan oksentaa...