En tajua tuota lasta, kuukaudesta toiseen samat väännöt.

  • Viestiketjun aloittaja Olisin halunnut jo itse nukkua
  • Ensimmäinen viesti
Olisin halunnut jo itse nukkua
Lapsi ei saa iltaisin unta. Lääkkeet on saanut sitä varten ja annostustakin on tuplattu.
Edelleen lapsi stressaa unen saannin kanssa. Joka ilta, kuukaudesta toiseen, sama virsi.
Lapsi taas itkeä tihrustaa tuolla, kun ei saa muka unta.

Joka ilta sanomme lapselle, että se uni tulee sitten kun on tullakseen, eikä yhtenäkään yönä uni ole jättänyt tulematta.
Silti, silti, silti, joka helvetin ilta tuo sama itkuvirsi, "uni ei tule, en saa unta!"

Helkkari että mulla palaa hermo tuon lapsen kanssa! Ihan oikeasti, nin vituttaa käydä joka helkkarin ilta samat kuviot läpi.
Ei mikään puhe auta, ei mikään konkreettinen asia (se uni on tullut joka yö). tuo apua tuohon!
Hemmetin jästipää kersa! :kieh:
 
Olisin halunnut jo itse nukkua
[QUOTE="...";28519376]Onko lapsella jotain muutakin ongelmaa, kuin univaikeudet?

Surettaa lapsen puolesta. Mutta ymmärrän kyllä että oot väsynyt tilanteeseen.[/QUOTE]

Laaja-alainen kehityshäiriö. Siitä kai tuo härkäpäisyyskin johtuu. :(
 
"..."
Laaja-alainen kehityshäiriö. Siitä kai tuo härkäpäisyyskin johtuu. :(
Ajattelinkin, että jotain muutakin ehkä taustalla. Asian tekee varmasti vaikeaksi myös se, että päivisinkin riittää haastetta ja iltaisin odotat kuin kuuta nousevaa, että rauha saapuisi? Lapsi on jotenkin jumiutunut itsekin tuohon ajatukseen ja pelkoon. Ja silloinhan se uni ei varmasti helpolla tule. Auttaisiko keskistelu ammattilaisen kanssa? Vai joko kokeiltu?
 
Viisasmies
Taitaa kyseessä olla vanhempien vajaaälyisyys, lapsen kanssa tulet tarvitsemaan pitkää pinnaa ja voimaa. Mikäli sitä sinulta ei löydy, niin kummastelen miksi edes halusit lapsen.
 
ex-lapsi
Minulla oli joskus pienenä sellainen vaihe, että unensaanti oli vaikeaa ja se ahdisti aivan suunnattomasti. Herättelin isääkin pitkin yötä ja hän oli todella ärtynyt, mutta ei tajunnut, kuinka kauhealta tollainen tuntuu pienestä. Kun nykyään asiaa ajattelee, niin eihän siinä ole mitään pelottavaa, jos uni ei tule. Lapsi näkee asiat kuitenkin täysin eri tavalla. Pelottaahan lasta esimerkiksi olla yksin kotona, jossa useimmat aikuiset eivät näe mitään pelottavaa. Minua tuo uniasia pelotti todella paljon. Se stressasi jo alkuillasta ja yöllä ihan itketti. Tietysti samalla unensaanti muuttuu entistä vaikeammaksi.

Ei lapsi ilkeyttään tai pahuuttaan asiasta tee numeroa, mutta se tuntuu vain hänestä todella hirveältä. Se voi olla lapselle yhtä suuri murhe kuin aikuiselle ongelmat töissä tai parisuhteessa. Kannattaa ottaa lapsen ongelmat ja tunteet vakavasti ja jos ongelma vain jatkuu, niin etsiä jostain apua. Tärkeintä on, ettet jätä lasta yksin asiansa kanssa, vaikka se kuinka sinua aikuisena ärsyttäisi ja raivostuttaisi.
 

Yhteistyössä