En pysty syömään

[Yllättävä ongelma :(]

Olisiko joku ollut samassa tilanteessa?

Päätin muutama viikko sitten pudottaa n. 5 kiloa, jotka olivat tulleet viime kevään jälkeen ja harmitti kun en mahtunut farkkuihini.

No, yleensä syön suuria määriä, ihan kaikkea, ruoka tehdään kermaan, leivälle laitetaan voita ja hampurilaisia ja pizzoja joka viikko. Eli vähensin annoskokoja ja tällä viikolla olen syönyt pääasiassa lounaaksi salaattia ja illalla sitten vasta lämpimän ruoan.

Nyt pari päivää syöminen on ollut sellaista, että syön väkisin, yhtään ei ole nälkä. Sain kuitenkin eilen syötyä yhden pizzan. Kuulostaa varmaan monesta paljolta, mutta ei sitä ole mun normaaliruokamäärään suhteutettuna.

Kävin äsken vaa'alla ja neljä kiloa on lähtenyt, siis kahdessa viikossa.

Minulla ei ole ollut koskaan minkäänlaisia syömishäiriöitä, mistä johtuu, että näläntunne on poistunut? En tahdo missään nimessä, että paino putoaa enää kuin sen yhden kilon. Kuitenkin yhtäkkiä kaikki ruoka ajatuksenakin tökkii. Mikä mua vaivaa?

 

["vieras"]

Syömishäiriöltä kuulostaa. Miettisin sinuna mitä ruokaa tekisi mieli. Ehkä se ei ole pizzaa.

 

[idunnor]

Eipä siinä auta muu kuin pakottaa ja pakottaa itsensä syömään...
Kyl se ruokahalu yleensä tulee takaisin, jossain vaiheessa.
Mulla oli vuoden poissa, en tuntenut nälkää, siten kuin se pitäisi tuntea. Tunnistin oksettavasta olosta nälän ja sit söin jotain.

Ravitsemusterapeutilla kävin pitkään ja opettelin syömään uudelleen. Noudatin hänen ohjeitaan ja söin kellontarkasti mitä piti, kyl se sieltä sitten palas...
Nykyään mies käskyttää mua syömään jos meinaan lipsua

Pitäis taas alottaa vissiin käynnit ravitsemusterapeutilla kun tuppaa ongelma ruoan kanssa pahenemaan. Auttaa paljon, kun on joku tukena ja on vähän pakko syödä ellei halua valehdella ruokapäiväkirjoihin.

Mulla on syömishäiriötä taustalla (bulimiaa ym.), ettei tää ole vain fyysistä.

 

["AAPEE"]

[QUOTE="vieras";24879479]Syömishäiriöltä kuulostaa. Miettisin sinuna mitä ruokaa tekisi mieli. Ehkä se ei ole pizzaa.[/QUOTE]

Ei tee mitään mieli. Aamukahvin olen tänään juonut, leivät jäi syömättä. Lapsille olen kyllä tehnyt säännöllisesti ruokaa, mutta jopa siinä tekovaiheessa mietin, että "onneksi mun ei tarvii syödä", enkä siis nyt pariin päivään ole enää syönyt heidän kanssaan.

En siis tunnista itseäni tästä käytöksestä. Ihan kuin olisin joku vieras itselleni.

 

[idunnor]

Se unohtui, et mun ongelma alkoi viimeks siitä, että pudotin kalorit about 800 paikkeille. Pari viikkoa ja olivat enää 200-400kcal, ei tehnyt mieli mitään eikä ollut nälkä.

 

[ylppi]

Miettisit AAPEE vähän minkälaisen mallin annat lapsillesi. Voisin vannoa, ettei mene kauankaan, kun hekin alkavan jättämään syömättä koska "äitikään ei syö". Miten voit opettaa lapsiasi syömään terveellisesti kasviksia ja hedelmiä, kun et itse syö kunnolla? Syödessäsikin syöt sitten vain pizzaa. (Miksi ihmeessä laihduttaja edes syö pizzaa?) Tuolla tavalla kehität varman syömishäiriön lapsillesi. Onko se muutaman miinuskilon arvoista?

 

["AAPEE"]

Se unohtui, et mun ongelma alkoi viimeks siitä, että pudotin kalorit about 800 paikkeille. Pari viikkoa ja olivat enää 200-400kcal, ei tehnyt mieli mitään eikä ollut nälkä.

Kiitos myös jo tuosta sun aiemmasta vastauksesta. Mä en ymmärrä kaloreista mitään, en ole siis koskaan laihduttanut tai seuraillut syömisiäni. Siksi olenkin tosi huolissani, tällä viikolla en yhtenä päivänä saanut mitään muuta syötyä kuin yhden hedelmän ja illalla väkisin kolme lempileipääni, mutta niiden nieleminen oli siis ihan pakotettua ja siksi, että tietenkin tiedostan, että yksi hedelmä päivässä on yhtäkun ei mitään.

Miten tällainen voi alkaa yhtäkkiä. Kaksi viikkoa sitten söin paljon, ihan kaikkea ja nyt tahtoisin vain olla syömättä.

 

["AAPEE"]

Miettisit AAPEE vähän minkälaisen mallin annat lapsillesi. Voisin vannoa, ettei mene kauankaan, kun hekin alkavan jättämään syömättä koska "äitikään ei syö". Miten voit opettaa lapsiasi syömään terveellisesti kasviksia ja hedelmiä, kun et itse syö kunnolla? Syödessäsikin syöt sitten vain pizzaa. (Miksi ihmeessä laihduttaja edes syö pizzaa?) Tuolla tavalla kehität varman syömishäiriön lapsillesi. Onko se muutaman miinuskilon arvoista?

Meillä syödään terveellisesti, paljon kasviksia, ei edes puolivalmisteita, luomua pääosin. Pizza oli itsetehtyä, lapsille luomujauhelihaa ja ananasta täytteeksi. Kaikki lapset ovat syöneet ihan pienestä asti paljon kasviksia, vältämme kaikkia lisäaineita. Karkkina heillä on tumma suklaa, tosin joskus tietysti muutakin. Limsoja ei juoda jne.

Eli lapsistani ei tarvitse olla huolissaan. Paitst tietysti tuo huomio, että en ole nyt syönyt heidän kanssaan

 

[laihduttajapiirientuttu]

"Miten tällainen voi alkaa yhtäkkiä. Kaksi viikkoa sitten söin paljon, ihan kaikkea ja nyt tahtoisin vain olla syömättä."

Kuule tuo on todella yleistä laihduttajien kesken. Etenkin noin alkuvaiheessa laihduttaminen vedetään ns överiksi. Mennään säästöliekille eikä laihduta, mutta ei uskalleta syödäkkään enempää lihomisen pelossa. Tuon välttääkseen tarvitsee paljon tietoa säästöliekille menemisestä, sekä niistä onnistumistarinoista. Ei siis mitään ihmeellistä. Aikasi elät noin kunnes huomaat ettet jaksa elää niin ja ettet sillä tyylillä saa pysyvää painonpudotusta. Nyt pudottamasi 4 kiloa ovat todennäköisesti niitä samoja nesteitä, jotka laihduttajilla alussa lähtevät.

 

[ylppi]

[QUOTE="AAPEE";24879605]Meillä syödään terveellisesti, paljon kasviksia, ei edes puolivalmisteita, luomua pääosin. Pizza oli itsetehtyä, lapsille luomujauhelihaa ja ananasta täytteeksi. Kaikki lapset ovat syöneet ihan pienestä asti paljon kasviksia, vältämme kaikkia lisäaineita. Karkkina heillä on tumma suklaa, tosin joskus tietysti muutakin. Limsoja ei juoda jne.

Eli lapsistani ei tarvitse olla huolissaan. Paitst tietysti tuo huomio, että en ole nyt syönyt heidän kanssaan [/QUOTE]

En puhunutkaan nyt lasten ruokavaliosta vaan sinun, sekä siitä minkälaisen esimerkin annat heille. Monet lapset tarvitsevat vanhempien esimerkin moniin asioihin. Miksi täytyisi tehdä asiaa X koska vanhemmatkaan eivät tee? Tässä se X on yleisesti syöminen. Lapsuudenkotona opittu suhtautuminen ruokaan säilyy tiukassa aikuisiälläkin.

 

["AAPEE"]

"Miten tällainen voi alkaa yhtäkkiä. Kaksi viikkoa sitten söin paljon, ihan kaikkea ja nyt tahtoisin vain olla syömättä."

Kuule tuo on todella yleistä laihduttajien kesken. Etenkin noin alkuvaiheessa laihduttaminen vedetään ns överiksi. Mennään säästöliekille eikä laihduta, mutta ei uskalleta syödäkkään enempää lihomisen pelossa. Tuon välttääkseen tarvitsee paljon tietoa säästöliekille menemisestä, sekä niistä onnistumistarinoista. Ei siis mitään ihmeellistä. Aikasi elät noin kunnes huomaat ettet jaksa elää niin ja ettet sillä tyylillä saa pysyvää painonpudotusta. Nyt pudottamasi 4 kiloa ovat todennäköisesti niitä samoja nesteitä, jotka laihduttajilla alussa lähtevät.

Ok eli siis "normaali" ilmiö ja häviää piakkoin? Mulla ei ole mitään tietoa eikä kokemusta asiasta, koska en ole koskaan aiemmin tarkkaillut syömisiäni saati laihduttanut. Kiitos kun vastasit, helpotti oloa.

 

["minä vain"]

Mulle on tuttua, tulee usein jos on stressiä. Mitään ei tee mieli ja tuntuu siltä, että nielu pistäisi vastaan. Jos pakotan itteäni syömään, alan yökkiä. Mutta ei auta kun pakottaa. Pidän huolen siitä, että juon paljon. Joskus on helppo saada se ruokakin juomalla, eli teen jotain pirtelöitä sun muuta.

Mulla on ollut kausia, että tuo syömättömyys on jääny päälle, pisimmillään kuukausiksi. En tietty ihan ilman syömättä niin kauan ollu, mutta energiaa sain alle kolmanneksen siitä, mitä olis pitäny. Ravitsemusterapeutilta sain ohjeet syömiseen. Mulla oli jääkaapin ovessa lista, missä luki tarkat grammamäärät siitä, mitä pitää päivän aikana syödä. Sitten pakotin itseni pöydän ääreen, kunnes ne oli syöty. Se oli kamalaa, saatto mennä kaks tuntia että sain lounaan alas, ja sitten pitikin jo alkaa syödä välipalaa...

 

["AAPEE"]

[QUOTE="minä vain";24879670]Mulle on tuttua, tulee usein jos on stressiä. Mitään ei tee mieli ja tuntuu siltä, että nielu pistäisi vastaan. Jos pakotan itteäni syömään, alan yökkiä. Mutta ei auta kun pakottaa. Pidän huolen siitä, että juon paljon. Joskus on helppo saada se ruokakin juomalla, eli teen jotain pirtelöitä sun muuta.

Mulla on ollut kausia, että tuo syömättömyys on jääny päälle, pisimmillään kuukausiksi. En tietty ihan ilman syömättä niin kauan ollu, mutta energiaa sain alle kolmanneksen siitä, mitä olis pitäny. Ravitsemusterapeutilta sain ohjeet syömiseen. Mulla oli jääkaapin ovessa lista, missä luki tarkat grammamäärät siitä, mitä pitää päivän aikana syödä. Sitten pakotin itseni pöydän ääreen, kunnes ne oli syöty. Se oli kamalaa, saatto mennä kaks tuntia että sain lounaan alas, ja sitten pitikin jo alkaa syödä välipalaa...[/QUOTE]

Hui kauhee, kuulostaa kamalalta! En tahdo tuollaista. Tahdon takaisin normaalin olotilani, olen aina rakastanut ruokaa.

 

["Vieras"]

Lähtispä multakin ruokahalu...tai siis vähenis reilusti. Olis helpompi laihduttaa kun ei rakastaisi syömistä näin...Mulla stressi vaan lisää ruokahalua ja makeanhimoa myös.

 

["moi"]

kärsin samasta ongelmasta 5 vuotta sitten nyt olen unohtanut koko ongelman.
en saanut syötyä, olin ahdistunut kun piti ruveta syömään kun mikään ei menny alas
kävin jopa päivystyksessä tuskissani, pelkäsin että kuihdun vaikka sellaista ei kropan mukaan ollut näkyvissä.
sain masennuslääkkeitä jotka helpotti oloa ja poisti ajatukset ruuan ympäriltä.
rupesin myöskin ajattelemaan että saan kuitenkin syötyä suklaata eli energiaa tulee
tämä ja lääkkeet yhdessä helpottivat. myös vaikea parisuhde kariutui ja parempi tuli tilalle joten nyt hyvä olla. mieti myös elämääsi onko siellä jotain peikkoja. myös se että reilusti kerroin kahvipöydässä ystäville että ei maistu pulla mutta kokeilen syödä niin helpotti koska ei tarvinnut väkisin nieleskellä.

 

["AAPEE"]

[QUOTE="moi";24879737]kärsin samasta ongelmasta 5 vuotta sitten nyt olen unohtanut koko ongelman.
en saanut syötyä, olin ahdistunut kun piti ruveta syömään kun mikään ei menny alas
kävin jopa päivystyksessä tuskissani, pelkäsin että kuihdun vaikka sellaista ei kropan mukaan ollut näkyvissä.
sain masennuslääkkeitä jotka helpotti oloa ja poisti ajatukset ruuan ympäriltä.
rupesin myöskin ajattelemaan että saan kuitenkin syötyä suklaata eli energiaa tulee
tämä ja lääkkeet yhdessä helpottivat. myös vaikea parisuhde kariutui ja parempi tuli tilalle joten nyt hyvä olla. mieti myös elämääsi onko siellä jotain peikkoja. myös se että reilusti kerroin kahvipöydässä ystäville että ei maistu pulla mutta kokeilen syödä niin helpotti koska ei tarvinnut väkisin nieleskellä.[/QUOTE]

Varmaan pitää myöntää, että on peikkoja: stressiä ja vaikeaa juuri nyt. Ehkä siis nekin siellä takana syynä, miksi kävi näin. Kiitos sulle vastauksesta myös. Alan hahmottaa tätä kokonaisuutta...

 

["moi"]

[QUOTE="AAPEE";24879773]Varmaan pitää myöntää, että on peikkoja: stressiä ja vaikeaa juuri nyt. Ehkä siis nekin siellä takana syynä, miksi kävi näin. Kiitos sulle vastauksesta myös. Alan hahmottaa tätä kokonaisuutta...[/QUOTE]

joo, pidin tärkeänä tuota ajattelun voimaa. kuitenkin olet syönyt pizsan joka on sinänsä aika hurja energiamäärä. ei ihme jos ei nälkä ole pitkään aikaan.
ota 3 tunnin välein jotain syötävää ja kyllä se nälkä palaa. suosi nyt tässä alussa sitä mitä tekee mieli. voit sitten myöhemmin palata normaaliin kotiruokaan.
itselläni on ainakin tapana kohdistaa ruokaan eri elämänvaiheet

 

["AAPEE"]

[QUOTE="moi";24879824]joo, pidin tärkeänä tuota ajattelun voimaa. kuitenkin olet syönyt pizsan joka on sinänsä aika hurja energiamäärä. ei ihme jos ei nälkä ole pitkään aikaan.
ota 3 tunnin välein jotain syötävää ja kyllä se nälkä palaa. suosi nyt tässä alussa sitä mitä tekee mieli. voit sitten myöhemmin palata normaaliin kotiruokaan.
itselläni on ainakin tapana kohdistaa ruokaan eri elämänvaiheet[/QUOTE]

Mulla on ollut elämässä vaikeita aikoja, aiemmin ei ole vaikuttanut syömiseen. Koetan siis jotain syödä, tänään en ole syönyt vielä mitään. Mutta nyt en ehdi enää, pitää kiiruhtaa ulos.

 

[minä vain vastaa]

[QUOTE="AAPEE";24879687]Hui kauhee, kuulostaa kamalalta! En tahdo tuollaista. Tahdon takaisin normaalin olotilani, olen aina rakastanut ruokaa.[/QUOTE]

Lohdutukseksi voin sanoa, että kyllä mulle nykyään ruoka maistuu liiankin hyvin toisinaan. Ruoka liittyy mulle vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin, mun on helpompi syödä seurassa kun yksin. Ja ystävät on ollu mulle tukena, kun ne on jaksanu istua mun kanssa ruokapöydässä kun oon pakottanu itseäni syömään.

Mulla muuten se syömättömyys ei liittyny mitenkään painonhallintaan. Oon analysoinu sitä näin jälkikäteen ja musta tuntuu, että siinä esim. lukion koeviikon aiheuttamassa stressissä se syömättömyys oli mun tapa hallita jotain. En siis tietoisesti ikinä päättänyt, että nyt en syö, mutta en vaan pystynyt syömään.

Nykyään toi olo tulee kausittain, yhä voi lipsahtaa yksittäisiä päiviä, jollon en juuri syö. Nyt se syy voi olla siinä, että uppoudun johonkin tekemiseen niin täysin, että en tunnista nälkää. Sitten joko havahdun siihen, että on niin nälkä että oksettaa, tai siihen, että enpä ole muuten syönyt 12 tuntiin mitään eikä edes ole nälkä. Nyt en päästä tilannetta lipsumaan enää vaan aloitan sen ruuan pakottamisen heti.

Mulla muuten se ravitsemusterapeutti kuvitteli, että oon joku uusavuton nuori, enkä osaa tehdä ruokaa. Yritti vain antaa mulle jotain reseptejä makaroonilaatikkoon. Ei se ollut syy eikä laiskuuskaan, sillä saatoin tehdä kyllä ruokaa, mutta en syönyt sitä. Ruoka homehtui jääkaappiin, kun ostin ruokaa ja jätin syömättä. Kun mun lapsi oli pieni, saatoin siis tehdä sille ruokaa ja istuin pöydän ääressä kun lapsi söi, mutta itse en syönyt. Siitä aloin tajuta, että kyllähän mun pitää ihan esimerkin vuoksi syödä lapsen kanssa samaan aikaan.

Tsemppiä! Hyvä juttu on se, että olet tiedostanut tuon.

 

[Kerpele]

Kuulostaa tosi tutulta.. Mulla on kausia että tyyliin ainoat mitä haluaisin syödä on joku sushi tmv. erikoisempi... Sitten kun sellaista ei ole saatavilla niin joutuu väen vängällä tunkemaan suuhunsa jotain muuta ja sitten ärsyttää kun mikään ei oikein maistu.

 

[sesi]

oon 13 enkä pysty kunnolla syömmän muuta kuin jotain herrkuja ja miitäkin vain vähän en tunne näläntunnetta ja jos syön kunnon ruokaa melkein heti tulee paha ol, mitä teen?