En ole onnellinen unelmasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hulluko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hulluko

Vieras
Haaveilin omasta kodista ja nyt vihdoin asutaan siinä. Omassa talossa. Kesällä tulee vasta vuosi täyteen tässä mutta haluaisin jo pois. Ukko pitää mua hulluna eikä suostu edes miettimään myymistä. Mutta en jaksais enään asua tässä huushollissa. Sanokaa että oon hullu!!! En halua tuntea näin. :(
Alan itsekin miettiä oonko hullu. Mutta koko talo alkaa näyttää jo rumalta, haluaisin eri värisen, eri mallisen.. ajattelen kaikkea tollasta lapsellista koska en oo tyytyväinen. Mistä saisin uuden unelman, onnea?
Pitääkö mun kohta alkaa miettiä eroa, jos ukko ei muuta mieltään, vai pitääkö mun muuttaa mieltä vaikkei se muutu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pienenhetken:
tee jotain pintaremppaa,niin jos alkais taas miellyttään omaa silmää =) vähän tapettia tai maalia seinään,uusia huonekaluja tai jotain ihan pientä,piristävää,uutta,erilaista :)

samaa mieltä kans. tai vaikka vaihda vaan tekstiilejä, uudet verhot, sohvatyynyt jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja pienenhetken:
tee jotain pintaremppaa,niin jos alkais taas miellyttään omaa silmää =) vähän tapettia tai maalia seinään,uusia huonekaluja tai jotain ihan pientä,piristävää,uutta,erilaista :)

samaa mieltä kans. tai vaikka vaihda vaan tekstiilejä, uudet verhot, sohvatyynyt jne.

Ei se auta. Inhoan tätä tölliä. Ulkoa ja sisältä.
 
No jos olet hullu niin täällä on toinen! =)

Vuosi asuttu omassa talossa ja minä jo myisin pois. Mulla kyllä hiukan eri syy kuin sulla, talo sinänsä ei mua inhota, toki joitain asioita tekisin toisin jos nyt päätöksiä tekisin. Mulla syynä on se että haluan muuttaa pois koko tältä paikkakunnalta!

En tiedä mikä auttaisi, meillä myös mies ei ymmärrä mun kaipuuta muutokseen, itsekin mietin että onko se vain toive siitä että elämä muualla olisi parempaa, helpompaa???

Haluaisin palata takaisin entiselle kotiseudulle, tänne muutimme 2002 ja sovimme että mikäli ei elämä täällä maistu niin palaamme pääkaupunkiseudulle. Täällä asuu suku mutta lähes kaikki ystävät taas pääkaupunkiseudulla....

Mutta...nyt on rakennettu "unelmien" talo ja vaikea se on enää mihinkään lähteä.... :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja hulluko:
Haaveilin omasta kodista ja nyt vihdoin asutaan siinä. Omassa talossa. Kesällä tulee vasta vuosi täyteen tässä mutta haluaisin jo pois. Ukko pitää mua hulluna eikä suostu edes miettimään myymistä. Mutta en jaksais enään asua tässä huushollissa. Sanokaa että oon hullu!!! En halua tuntea näin. :(
Alan itsekin miettiä oonko hullu. Mutta koko talo alkaa näyttää jo rumalta, haluaisin eri värisen, eri mallisen.. ajattelen kaikkea tollasta lapsellista koska en oo tyytyväinen. Mistä saisin uuden unelman, onnea?
Pitääkö mun kohta alkaa miettiä eroa, jos ukko ei muuta mieltään, vai pitääkö mun muuttaa mieltä vaikkei se muutu.


Nyt mättää jokin muu kuin talo !! Ihan totta kuulostaa siltä että et ole tyytyväinen elämääsi. Mieti miten parantaisit tilannetta. Ootko kotiäiti, hoitovapaalla kaatuuko seinät päälle , olisitko liikaa kotona ?
 
me asutaan vuokralla ja aluksi tää oli mun mielestä ihan unelmakämppä. Nyt asuisin missävaan muualla, melkein. Mutta mies ei jaksa eikä halua muuttaa. Joten ymmärrän ap sinua.
 
Juu, pintaremppa piristää aina. Tai ainakin menee totaalisesti sisustushalut hetkeksi, kun on muutaman illan tapettien kanssa taistellut :D

Ja keksi ihelleis uusia unelmia. Turha kai heti on eroa pohtia, kun vähän tylsistyttää.
 

Yhteistyössä