En ole koskaan vienyt päiväkodin tädeille tai opettajille mitään lahjaa. Enkä tule viemään, enkä antamaan ikinä.

Lapseni ei kyllä ollut vilkas päiväkodissa ollessaan. Kiltti ja rauhallinen. Nyt on kyllä koulussa ollut hieman vaikeuksia, mutta ei nyt mitään vakavaa. No esimerkiksi opettajat eivät ole puuttuneet lapseni kiusaamiseen. Minulle sanottiin suoraan ettei kuulu tai lapseni on liian herkkä. Varmasti on hyviäkin opettajia.

Ja kuka sanoi, että lastasi kiusataan? Olen entisessä työssäni törmännyt myös siihen, että sen esim. pahimman kiusaajan vanhemmat ovat siinä uskossa, että heidän lastaan kiusataan, vaikka homma on toisin päin...

Sitä vaan, että vanhempien kannattaa selvittää nämä asiat oikeasti eikä uskoa sokeasti sitä, mitä oma lapsi sanoo. Lapset valehtelevat - ja usein.

Ai siis lapseni valehteli kun monta päivää valitteli kipua ja halusi lääkäriin? Ei olisi lapseni mielikuvitus riittänyt, mitä kaikkea hänelle tehtiin. Pyysin apua, monta kertaa, sitä saamatta. Lapseni itki, monta kertaa. Eikä se ollut tekoitkua.

Lyötiinkö lasta? Koulussako? Miten pyysit apua? Keneltä? Kävittekö lääkärissä? Mitä hän sanoi? Soitit varmaan kiusaajien kotiin ja kävit siellä puhumassa asiasta? Mitä kiusaaja sanoi? Mitä kiusaajan vanhemmat sanoivat?

Lyötiin, tönittiin yms. Pyysin apua opettajilta. En saanut kiusaajien yhteistietoja.

Missä tilanteessa? Oliko kyse leikistä vai tulivatko kiusaajat varta vasten tönimään ja lyömään lastasi ilman mitään syytä?

Koulu ei saa luovuttaa yhteytietoja muista toisille (se on laki). Oletko kuullut numero/yhteystietopalveluista (vaikka Eniro)? Kävit vanhempainilloissa. Etkö kohdannut siellä ko. vanhempia?

 

Se on muuten aika jännä että kotiin tulee lappuja että kiusaamiseen pitää puuttua heti ja myös vanhempainilloissa siitä puhutaan. Mutta kun tulee tosi kysymykseen asiaa vähätellään, eikä siihen puututa. En tiedä missä mättää, mutta jossain ja pahasti.

Miten itse aisaan reagoit? Jos koulu on mielestäsi kädetön asiassa, kai itse otit asian selvittääksesi?

Yritin selvittää parhaani mukaan. Kiusaaminen loppui sitten jonkin ajan päästä. Mutta ei heti, niinkuin olisi pitänyt. Minulle luvattiin että asialle tehdään jotain. Ilmeisesti puhuttelua ja jälkkäriä kiusaajille. Ensin vain puhuttelu, mutta se ei ilmeisesti tehonnut.

 

Lapseni ei kyllä ollut vilkas päiväkodissa ollessaan. Kiltti ja rauhallinen. Nyt on kyllä koulussa ollut hieman vaikeuksia, mutta ei nyt mitään vakavaa. No esimerkiksi opettajat eivät ole puuttuneet lapseni kiusaamiseen. Minulle sanottiin suoraan ettei kuulu tai lapseni on liian herkkä. Varmasti on hyviäkin opettajia.

Ja kuka sanoi, että lastasi kiusataan? Olen entisessä työssäni törmännyt myös siihen, että sen esim. pahimman kiusaajan vanhemmat ovat siinä uskossa, että heidän lastaan kiusataan, vaikka homma on toisin päin...

Sitä vaan, että vanhempien kannattaa selvittää nämä asiat oikeasti eikä uskoa sokeasti sitä, mitä oma lapsi sanoo. Lapset valehtelevat - ja usein.

Ai siis lapseni valehteli kun monta päivää valitteli kipua ja halusi lääkäriin? Ei olisi lapseni mielikuvitus riittänyt, mitä kaikkea hänelle tehtiin. Pyysin apua, monta kertaa, sitä saamatta. Lapseni itki, monta kertaa. Eikä se ollut tekoitkua.

Lyötiinkö lasta? Koulussako? Miten pyysit apua? Keneltä? Kävittekö lääkärissä? Mitä hän sanoi? Soitit varmaan kiusaajien kotiin ja kävit siellä puhumassa asiasta? Mitä kiusaaja sanoi? Mitä kiusaajan vanhemmat sanoivat?

Lyötiin, tönittiin yms. Pyysin apua opettajilta. En saanut kiusaajien yhteistietoja.

Missä tilanteessa? Oliko kyse leikistä vai tulivatko kiusaajat varta vasten tönimään ja lyömään lastasi ilman mitään syytä?

Koulu ei saa luovuttaa yhteytietoja muista toisille (se on laki). Oletko kuullut numero/yhteystietopalveluista (vaikka Eniro)? Kävit vanhempainilloissa. Etkö kohdannut siellä ko. vanhempia?

Kiusaajat eivät olleet lapseni luokalla.

 

Sitäpaitsi oli todistajia. Mutta sanottiin että pojat ovat niin rajuja leikeissään tai pojat on poikia tmv. Ja lapseni on liian herkkä ja heiveröinen.

Siis oliko kyse vahingosta? Osallistuiko lapsesi johonkin rajuun leikkiin, jossa häneen sattui? Vai vedetiinkö hänet mukaan väkisin?

Ei vahinko, tapauksia oli monia. Ja ihan tahallisia. No esimerkiksi otettiin syliin ja tiputettiin alas maahan. Tässä tapauksessa lapseni oli pieni ekaluokkalainen ja syliin ottaja vanhempi.

Ja lapsesi ei haluunut mennä syliin ja vanhempi varmasti tahallaan tiputti hänet? Mistä tiedät tämän faktan? Tiedät siis vanhemman oppilaan nimen: mItä teit asialle?

 

Lapseni ei kyllä ollut vilkas päiväkodissa ollessaan. Kiltti ja rauhallinen. Nyt on kyllä koulussa ollut hieman vaikeuksia, mutta ei nyt mitään vakavaa. No esimerkiksi opettajat eivät ole puuttuneet lapseni kiusaamiseen. Minulle sanottiin suoraan ettei kuulu tai lapseni on liian herkkä. Varmasti on hyviäkin opettajia.

Ja kuka sanoi, että lastasi kiusataan? Olen entisessä työssäni törmännyt myös siihen, että sen esim. pahimman kiusaajan vanhemmat ovat siinä uskossa, että heidän lastaan kiusataan, vaikka homma on toisin päin...

Sitä vaan, että vanhempien kannattaa selvittää nämä asiat oikeasti eikä uskoa sokeasti sitä, mitä oma lapsi sanoo. Lapset valehtelevat - ja usein.

Ai siis lapseni valehteli kun monta päivää valitteli kipua ja halusi lääkäriin? Ei olisi lapseni mielikuvitus riittänyt, mitä kaikkea hänelle tehtiin. Pyysin apua, monta kertaa, sitä saamatta. Lapseni itki, monta kertaa. Eikä se ollut tekoitkua.

Lyötiinkö lasta? Koulussako? Miten pyysit apua? Keneltä? Kävittekö lääkärissä? Mitä hän sanoi? Soitit varmaan kiusaajien kotiin ja kävit siellä puhumassa asiasta? Mitä kiusaaja sanoi? Mitä kiusaajan vanhemmat sanoivat?

Lyötiin, tönittiin yms. Pyysin apua opettajilta. En saanut kiusaajien yhteistietoja.

Missä tilanteessa? Oliko kyse leikistä vai tulivatko kiusaajat varta vasten tönimään ja lyömään lastasi ilman mitään syytä?

Koulu ei saa luovuttaa yhteytietoja muista toisille (se on laki). Oletko kuullut numero/yhteystietopalveluista (vaikka Eniro)? Kävit vanhempainilloissa. Etkö kohdannut siellä ko. vanhempia?

Kiusaajat eivät olleet lapseni luokalla.

Eikä lapsesi tiedä heidän nimiään? Eikä niitä voi mistään saada selville?

 

Se on muuten aika jännä että kotiin tulee lappuja että kiusaamiseen pitää puuttua heti ja myös vanhempainilloissa siitä puhutaan. Mutta kun tulee tosi kysymykseen asiaa vähätellään, eikä siihen puututa. En tiedä missä mättää, mutta jossain ja pahasti.

Miten itse aisaan reagoit? Jos koulu on mielestäsi kädetön asiassa, kai itse otit asian selvittääksesi?

Yritin selvittää parhaani mukaan. Kiusaaminen loppui sitten jonkin ajan päästä. Mutta ei heti, niinkuin olisi pitänyt. Minulle luvattiin että asialle tehdään jotain. Ilmeisesti puhuttelua ja jälkkäriä kiusaajille. Ensin vain puhuttelu, mutta se ei ilmeisesti tehonnut.

Koululla on vain rajalliset keinot käsitellä asioita. Ei lienee koulun syy, jos puhuttelun jälkeen ei kiusaaminen lopu heti....

 

Sitäpaitsi oli todistajia. Mutta sanottiin että pojat ovat niin rajuja leikeissään tai pojat on poikia tmv. Ja lapseni on liian herkkä ja heiveröinen.

Siis oliko kyse vahingosta? Osallistuiko lapsesi johonkin rajuun leikkiin, jossa häneen sattui? Vai vedetiinkö hänet mukaan väkisin?

Ei vahinko, tapauksia oli monia. Ja ihan tahallisia. No esimerkiksi otettiin syliin ja tiputettiin alas maahan. Tässä tapauksessa lapseni oli pieni ekaluokkalainen ja syliin ottaja vanhempi.

Ja lapsesi ei haluunut mennä syliin ja vanhempi varmasti tahallaan tiputti hänet? Mistä tiedät tämän faktan? Tiedät siis vanhemman oppilaan nimen: mItä teit asialle?

Sinä yrität että lapseni olisi keksinyt nämä kaikki. Minä tiedän paremmin, lapseni itki, ei halunnut kouluun. Hänellä tuli kerran jalka kipeäksi, kerran käsi. Minulla ei ollut kiusaajien yhteistietoja.

 

Se on muuten aika jännä että kotiin tulee lappuja että kiusaamiseen pitää puuttua heti ja myös vanhempainilloissa siitä puhutaan. Mutta kun tulee tosi kysymykseen asiaa vähätellään, eikä siihen puututa. En tiedä missä mättää, mutta jossain ja pahasti.

Miten itse aisaan reagoit? Jos koulu on mielestäsi kädetön asiassa, kai itse otit asian selvittääksesi?

Yritin selvittää parhaani mukaan. Kiusaaminen loppui sitten jonkin ajan päästä. Mutta ei heti, niinkuin olisi pitänyt. Minulle luvattiin että asialle tehdään jotain. Ilmeisesti puhuttelua ja jälkkäriä kiusaajille. Ensin vain puhuttelu, mutta se ei ilmeisesti tehonnut.

Nyt en ymmärrä: sanoit, että koulu ei tehnyt asialle mitään ja kuitenkin se teki. Siellähän on toimittu ihan oikein ja niin kuin pitääkin.

JOs lapsi on sairas, ei koulukaan voi sitä hetkessä terveeksi ja hyväkäytöksiseksi muuttaa.

 

Sitäpaitsi oli todistajia. Mutta sanottiin että pojat ovat niin rajuja leikeissään tai pojat on poikia tmv. Ja lapseni on liian herkkä ja heiveröinen.

Siis oliko kyse vahingosta? Osallistuiko lapsesi johonkin rajuun leikkiin, jossa häneen sattui? Vai vedetiinkö hänet mukaan väkisin?

Ei vahinko, tapauksia oli monia. Ja ihan tahallisia. No esimerkiksi otettiin syliin ja tiputettiin alas maahan. Tässä tapauksessa lapseni oli pieni ekaluokkalainen ja syliin ottaja vanhempi.

Ja lapsesi ei haluunut mennä syliin ja vanhempi varmasti tahallaan tiputti hänet? Mistä tiedät tämän faktan? Tiedät siis vanhemman oppilaan nimen: mItä teit asialle?

Sinä yrität että lapseni olisi keksinyt nämä kaikki. Minä tiedän paremmin, lapseni itki, ei halunnut kouluun. Hänellä tuli kerran jalka kipeäksi, kerran käsi. Minulla ei ollut kiusaajien yhteistietoja.

No enpäs minä sitä "yritä" vaan yritän avata silmäsi huomaamaan, että lapsesi opettaja/koulu on toiminut asiassa todennäköisesti aivan kuten pitääkin.

Kun lastasi kiusataan, ole itse aktiivinen ja hoida homma kuntoon!

 

Mun esikoinen oli 3 saman hoitajan hoidossa päiväkodissa melkein 4 vuotta ja kävi siis myös eskarin samojen hoitajien "vahdissa" ja jotenki mä koen että niillä on ollu iso osa lapseni elämässä, vaikka vuosi ennen eskaria hoitopäivät väheni 15päivään ja jossain vaiheessa hoitopäivät tippui 10päivään. Mun tyttö tykkää niistä tosi paljon ja vaikka ei myönnäkään niin varmasti hänellä ikävä tulee. Ja me miehen kans pystyttiin lapsemme hyvillä ja rauhallisilla mielillä jättämään lapsemme heidän hoitoon. Nyt pienempi sisarus siirtyy isompien ryhmään ja juuri siihen mistä isosisko juuri lähti aloittaakseen syksyllä koulun. Ja olemme todella onnellisia, että edes 2 niistä hoitajista jää siihen ryhmään.
Isoja lahjoja en ostanu. Kukat jokaiselle ja lapsi teki itse kortin jokaiselle. Tarkoituksena ei ole lahjoa, vaan kiittää kun ovat pitäny niin hyvää huolta meidän lapsesta monta vuotta.
Saakoon vaan palkkansa siitä, mutta pelkän palkan takia ei kukaan pysty työtään noin hyvin hoitamaan, vaan kyllä he aidosti välittävät niistä lapsista jotka siellä heidän kanssaan päivät viettää.

 

Jaa. Vai niin. Mahdat olla nyt tyytyväinen kun sait tämän sanoa?

 

Se on muuten aika jännä että kotiin tulee lappuja että kiusaamiseen pitää puuttua heti ja myös vanhempainilloissa siitä puhutaan. Mutta kun tulee tosi kysymykseen asiaa vähätellään, eikä siihen puututa. En tiedä missä mättää, mutta jossain ja pahasti.

Miten itse aisaan reagoit? Jos koulu on mielestäsi kädetön asiassa, kai itse otit asian selvittääksesi?

Yritin selvittää parhaani mukaan. Kiusaaminen loppui sitten jonkin ajan päästä. Mutta ei heti, niinkuin olisi pitänyt. Minulle luvattiin että asialle tehdään jotain. Ilmeisesti puhuttelua ja jälkkäriä kiusaajille. Ensin vain puhuttelu, mutta se ei ilmeisesti tehonnut.

Nyt en ymmärrä: sanoit, että koulu ei tehnyt asialle mitään ja kuitenkin se teki. Siellähän on toimittu ihan oikein ja niin kuin pitääkin.

JOs lapsi on sairas, ei koulukaan voi sitä hetkessä terveeksi ja hyväkäytöksiseksi muuttaa.

Ai miten niin oikein? Minulle sanottiin alussa että lapseni on niin herkkä ja pieni. Niin että pitäisikö olla iso ja kova, ettei kiusaaminen satu? Jouduin olemaan yhteydessä monta kertaa ennenkuin tapahtui yhtään mitään.

 

Jaa. Vai niin. Mahdat olla nyt tyytyväinen kun sait tämän sanoa?

Puhutko minulle?

 

Jaa. Vai niin. Mahdat olla nyt tyytyväinen kun sait tämän sanoa?

Puhutko minulle?

Joo. Aloitusviestin perusteella.

 

Jaa. Vai niin. Mahdat olla nyt tyytyväinen kun sait tämän sanoa?

Puhutko minulle?

Joo. Aloitusviestin perusteella.

Kirjoitin tuon vastaten vain tuohon ekaan viestiin. Jossa AP oli sitä mieltä että ei osta lahjoja yhdellekään hoitajalle tai opettajalle koska ne saavat palkan.
Olen todella tyytyväinen että voin luottaa omien lasteni hoitajiin.

Ja en siis lukenu muita viestejä.

 

Se on muuten aika jännä että kotiin tulee lappuja että kiusaamiseen pitää puuttua heti ja myös vanhempainilloissa siitä puhutaan. Mutta kun tulee tosi kysymykseen asiaa vähätellään, eikä siihen puututa. En tiedä missä mättää, mutta jossain ja pahasti.

Miten itse aisaan reagoit? Jos koulu on mielestäsi kädetön asiassa, kai itse otit asian selvittääksesi?

Yritin selvittää parhaani mukaan. Kiusaaminen loppui sitten jonkin ajan päästä. Mutta ei heti, niinkuin olisi pitänyt. Minulle luvattiin että asialle tehdään jotain. Ilmeisesti puhuttelua ja jälkkäriä kiusaajille. Ensin vain puhuttelu, mutta se ei ilmeisesti tehonnut.

Nyt en ymmärrä: sanoit, että koulu ei tehnyt asialle mitään ja kuitenkin se teki. Siellähän on toimittu ihan oikein ja niin kuin pitääkin.

JOs lapsi on sairas, ei koulukaan voi sitä hetkessä terveeksi ja hyväkäytöksiseksi muuttaa.

Ai miten niin oikein? Minulle sanottiin alussa että lapseni on niin herkkä ja pieni. Niin että pitäisikö olla iso ja kova, ettei kiusaaminen satu? Jouduin olemaan yhteydessä monta kertaa ennenkuin tapahtui yhtään mitään.

Oikein, koska asiaan puututtiin. Koulussa voi sattua kaikkea, vaikka leikkiessä. JOs lapsesi on esim. mukana vapaaehtoisesti jossain leikissä, joka muuttuu rajuksi, voi häneen sattua pienenä ja hentona, jos vastapuolena on iso lapsi.

 

Jaa. Vai niin. Mahdat olla nyt tyytyväinen kun sait tämän sanoa?

Puhutko minulle?

Joo. Aloitusviestin perusteella.

Kirjoitin tuon vastaten vain tuohon ekaan viestiin. Jossa AP oli sitä mieltä että ei osta lahjoja yhdellekään hoitajalle tai opettajalle koska ne saavat palkan.
Olen todella tyytyväinen että voin luottaa omien lasteni hoitajiin.

Ja en siis lukenu muita viestejä.

Höh. En siis puhunut sinulle vaan ap:lle. Sori sekaannus .