Vihaan elämääni, ajattelin että lähden ja jätän kaiken

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Mä oon aina parhaani tehnyt kaiken eteen. Nyt vaan vituttaa koko ajan. Mä en jaksa siivota, laittaa tiskei, siivota, siivota, pestä pyykkii, laittaa ruokaa, siivoo koiranpentujen paskaa, ulkoiluttaa koiria.
Koko vitun ajan pitäisi vaan tehdä jotain.

Tiedän että tää on osittain oma vika, ei ois pitänyt tehdä ikinä noita pentuja, ne on ihania, mutta se työ mikä niissä on ollut on liikaa mulle. Mä en jaksa, mä en vittu jaksa.

En halua kuulla yhtään kertaa äiti tuo vettä , tee sitå tätä ja tota.

Mä etsin yksiön, en ota ketään mukaan, irtisanon työpaikan, otan vitun karenssin, enkä suostu tekee ikinä enää yhtään mitään. Mä olen tarpeeksi tehnyt! Mä muutan yksin asuu enkä ota kenestäkään vastuuta, makaan vaan enkä tee ikinä mitään.

Vittu tätä yhteuskuntaakin oon 13 vuotta jaksanut haastavan ADHD pojan kanssa, kiitos pitäis olla se että saan muutaman vuoden sapatin jotta voin palautua rankoista vuosista, mutta ehei.. vaikka sulle on annettu moninkertaisesti jaksettavaa niin eihän sitä oteta missään huomioon, sit itketään mediassa kun joku on vaikka menettänyt hermot ja läppässyt lasta. No vittu lasta et saa helpommaksi, mutta yhteiakunta vois sen vaikka työmarkkinatuen antaa ilman jatkuvaa saatanan hätistelyä, antaa aen ajan mitä vanhempi tarvitsee palautuakseen. Mutta ei, sun pitää tuottaa yhteiskunnalle. Ja tottakai me syytetään vaan vanhempaa, kun yksinkertaisesti vois olla niin että töistä saa jäädä pois ilman karenssia, jos etuntuu ettei jaksa.

Mä lähden ja näytän yhteiskunnalle keskisormea en tee vittu mitään ik k nä enää, mä en jakSa. Turhaa enää yritän, kellään ei oo kivaa mun kanssa oon koko ajan ärtynyt koska oon ihan loppu.
Mä en tarvii lastensuojelua, mä tarviin saada vaan olla , ilman työpakkoa, ilmann kotitöitä. Miehelle ei mee kaaliin että en jaksa, jospa menis kun lähden.
 
2 asiaa.

1) tukiperhe (jos semmoisia on vapaana), heität muksut sinne vaikka yhtenä viikonloppuna kuussa.
2) mies ja muksut kotitöihin.

Painotus on tuolla jälkimmäisellä, se on pakko ihan joka perheessä.
 
vierailija
Olen samaa mieltä, olet ansainnut breikkisi.
Ei tarvitse jaksaa, ihmisellä saa tulla mitta täyteen.
Olet juuri sellainen jota ollaan polttamassa työmäärällä loppuun.
Vielä sulla on voimia kun jaksat huutaa.. järjestä lomasi ennen kuin romahdat.
Järjestä lomasi, ja anna sitten periksi jaksamiselle. Kyllä se siitä vielä hyväksi muuttuu <3
 
vierailija
Tiedän tunteen. Liian usein olen miettinyt pakkaavani laukun ja jättäväni perheeni. Ymmärrän varsin hyvin niitä jotka päätyvät etä-äideiksi, vaikka ei siinä tietenkään aina syyt ole mitään tähän liittyvää. Pahimpina aikoina sitä on miettinyt jopa kuolemaa, sitä on ollut silloin niin väsynyt että kuolema on tuntunut helpolta ratkaisulta. Mutta onneksi en ole mitään sellaista tehnyt. Tässä ollaan vielä. Voimia sinulle ap <3
 
vierailija
Vähän sama jama.

Kun vääntää itsensä aamu kuudeksi töihin... niin mikään ei kadehdituta enempää kuin tuttuni joka vikisee elämän vaikeutta fb:ssä. Elämäntapa työtön, 4 lapsen yh... joka jaksaa valittaa miten raskasta on JA V**TU lapset on joka toinen viikko isällään. Hän pauhaa yhteiskunnan olevan mätä kun rahaa tippuu niin vähän sinne kotiin. Ja että kun apua ei ole. Ja kuitenkin tämä arvon neiti saa olla kotonaan, itsekseen joka toinen viikko.

Kateellinen olen.
 
vierailija
Jos teillä olis miehen kans vuoroviikoin lapset kotona niin saisit edes joka toisen viikon vapaaksi. Ja onhan se etä-äitiyskin mahdollista ja jos oisit työtön niin sun ei tarvis maksaa edes elatusmaksuja vaan kela maksais elatustuen miehellesi. Mutta ehkä ens alkuun suosittelen että luovut koirista ainaki muutamaks vuodeksi ja hankit adhd-lapsellesi tukiperheen.
 
vierailija
Koirille uusi koti turha kuormittaa itseään millään ylimääräisellä. Menisin käymän lääkärissä oisko heillä tarjota jotain apua esim vaikka kirkolla terapeuttia ja menisit myös miehesi kanssa sinne käymään. Mies osallistumaan yhtälaillalapset on myöskin hänen jolloin on kodinhoito myös.
 

Yhteistyössä