En käsitä, miten ihmiset voivat olla liikkumatta 0_0

["Juups"]

Lapset eivät ole mikään syy olla liikkumatta; meillä lapset (2kpl) liikkuu mukana. Jos äiti ja/tai isä haluavat juoksulenkille, lapset istuu juoksukärryyn ja nauttivat vauhdista. Hiihtämään lähdettäessä lapset ahkioon. Pyöräilemään lähtiessä pyöräkärryyn (ja yksi ja sama kärry sopii kaikkeen tuohon edellämainittuun liikkumiseen, ei tarvitse erikseen olla 3 kulkupeliä lapsille). Tottakai välillä käydään liikkumassa miehen kanssa vuorotellen ilman lapsia, mutta usein koko perheen voimin.

Mulla oli ennen lapsia tapana käydä paljon ohjatuissa jumpissa, spinningeissä jne. , mutta nyt ne ovat jääneet. Tilalle on tullut kuntopiirit kotona, ja ylläri, taas lapset mukana. 3- ja 1-vuotiaan ovat mitä parhaimpia painoja, ja samalla tulee lapsillekin "jumppaa".

Uimassa käydään niin, että minä saan uida itsekseni suuren osan aikaa ja mies on lasten kanssa lastenaltaassa koska ei itse pidä niin uimisesta.

Meillä on tavoite ja toive saada istutettua lapsiimme(kin) positiivisen liikunnan riemu, jonka toteutumiseen ei tarvita kummoisia. 3v ainakin jo mielellään hiihtää itse, pyöräilee vierellä kun äiti/isä kävelee, kun on tavallaan tehnyt sitä aina joskin eri vinkkelistä.

 

["vieras"]

Mihinkään jumppiin ja sauvakävelyihin ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta joka päivä, eikä lasten kanssa mikään reipas kävelykään onnistu. Minulla on se hyvä puoli, että työ on fyysistä ja siellä tulee liikuttua.
Sitä jossain määrin odottaa aikaa, että lapset voi jättää keskenään kotiin ja äiti lähteä vaikka sille reippaalle kävelylenkille, mutta se ei ihan muutamaan vuoteen ole mahdollista.

 

[Birgitte]

Kun lapset oli pieniä, käytiin pyöräretkellä niin, että lapset istuivat vedettävissä kärryissä ja lenkillä rattaiden kanssa. Rattaita on saatavina myös erityisesti juoksua harrastaville. Hiihtämässä käytiin niin, että lapset ahkiossa. Patikoimassa niin, että isompi kantorinkassa ja vauva rintarepussa. Ainoat liikuntalajit jotka minulta silloin jäivät pois olivat ne, joihin ei lapsia saanut mukaan, kuten kuntosalilla käynti ja ryhmäliikunta.

Nykyään jos ei avovaimo ole kotona, lapset pyöräilevät, kun minä juoksen. Tai talvella kelkkaillaan. Lapsetkin hiihtävät ja luistelevat, myös 5v. kuopus. Meille liikunta on ihan tuikitavallinen osa elämää. Liikunnasta luopumista ei voi edes ajatella. 7v. esikoinen pyöräili viime kesänä jo 15km lenkin, nuorempi jaksoi jo kymmenisen kilometriä. Joku joskus sanoi, että 'rääkkään' lapsiani, mutta eihän se voi rääkkäämistä olla jos lapset itse kinuavat mukaan ja silminnähden nauttivat siitä.

 

["vieras"]

Mä olen ollut himoliikkuja, kroppa oli kunnossa ja liiknnasta tuli "huume", pakko päästä tai pää hajoaa tyylillä. No tuli vaihe etten pystynyt juurikaan liikkumaan ja sen jälkeen kynnys oli kova lähteä uudelleen hikoilemaan ja kasvattamaan peruskuntoa..eli ymmärrän kyllä senkin puolen ettei jaksa/pysty mutta ainakin itsellä oli loppumetreillä likkumattomuudesta kyse ihan siitä, että keksin itselleni tekosyitä. Nyt taas liikunan parissa ja olo mitä mahtavin, 4-5kertaa hikiliikuntaa ja arkiliikunta päälle.

 

["vieras"]

Toisia se ei vaan kiinnosta. Onkohan sitä tutkittu saako liikunta heillä aikaan samanlaisia hyvänolon hormoni ryöppyjä? Itseä kiinnostaa vaan tietyt lajit, ei pelkkä liikkuminen liikumisen vuoksi ja tunnen ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti tykkää mistään liikunnasta.

 

[sohvaperunanviljelijä]

[QUOTE="Juups";27868223]Lapset eivät ole mikään syy olla liikkumatta; meillä lapset (2kpl) liikkuu mukana. Jos äiti ja/tai isä haluavat juoksulenkille, lapset istuu juoksukärryyn ja nauttivat vauhdista. Hiihtämään lähdettäessä lapset ahkioon. Pyöräilemään lähtiessä pyöräkärryyn [/QUOTE]

millos ne mukulat saa liikuntaa jos aina pitää vaan istua jonkun kärryn tai pulkan kyydissä?? :O kai ne kakaratkin ois hyvä totuttaa pistämään vähän töppöstä toisen eteen eikä vaan kattelemaan vierestä kun toiset huhkii.

 

[Mollie]

Jollekin taitaa olla vaikeaa ymmärtää että kaikki ei nauti liikunnasta, ei mistään liikunnasta! Ja kuinka moni jaksaa tehdä jotain mikä on vaan pakko eikä siitä saa mitään iloa?

Minä olen tällainen. Minä en saa liikunnasta mitään irti, en minkäänlaisia endorfiineja tai minkäänlaista hyvänolontunnetta. Ryhmäliikuntaa suorastaan inhoan. Olen harrastanut kotijumppaa, mutta tehnyt sitä vain velvollisuudentunnosta, en ole saanut siitä mitään iloa.

Nykyisin ainoa liikuntani on kävely ja portaiden nousu - ajan hyvin harvoin autoa ja asun hissittömän talon ylimmässä kerroksessa.

Eikä tämä ole mikään tekosyy olla liikkumatta, vaan ihan oikea syy. Ihmiset on katsos erilaisia.

 

["vieras"]

Mä liikun siksi, että kunto pysyy hyvänä ja ennenkaikkea liikkuminen on vaan terveydelle hyväksi. Lisäksi tulee se pinnallinen osio, että verrattuna sohvaperuna kroppaa liikunnalliseen kroppaan, niin kylläpä se liikunnallinen kroppa vaan miellyttää omaa silmääni enemmän.

Olen siis joskus kokenut tuon sohvaperunana olemisenkin. Eikä se ollut hyväksi mielenterveydellekään. En mä nyt sano, että aina ihan älyttömästi nautin kun tuolla tuiskussa, pakkasessa kävelen tai hölkkään, mutta se mitä siitä saa on se ykköjuttu.

Liikun päivittäin pari kertaa päivässä noin tunti puoltoista. Hankin vielä koiran niin aikalailla tehostui tuo liikunnan määrä ja laatu. Koira kyllä tosi kivasti pistää liikkumaan, vaikka tulihan sitä liikuttua ennen koiraakin, mutta koiran kanssa se on säännöllisempää.

 

["minela"]

Liikkumaan yleensä pääsee, jos järjestää sille aikaa. Mutta jos ei järjestä, niin voi aivan hyvin olla liikkumatta, helpompaahan se niin on.

Itse pyöräilen töihin, tulee reilu tunti liikuntaa per päivä ihan huomaamatta. Ja se ei edes vie aikaa vaan säästää sitä, koska bussilla työmatkoihin menisi kauemmin.

 

[Akaatti]

Minulla tämä kylmä ilmasto haittaa liikkumisesta. En tykkää pyöräillä talvella (tulee nopeasti kylmä) ja kävelykin alkaa olla inhottavaa jos on useampi aste pakkasta. Lämpimämmässä säässä tykkään kyllä kävelystä ja pyöräilystä sekä uimisesta. Ongelmani on myös ajanpuute, ei ole aikaa liikkua.

 

["vieras"]

Minäkään en oikein ymmärrä. Luulisi, että kroppa on ihan tukossa jos ei yhtään liikuta ja syödäänkin vielä mitä sattuu mieli tekemään. Ja miten edes jaksaa huonokuntoisena touhuta esim. lasten kanssa ??

Minulla on 3 pientä lasta ja silti raivaan aikaa liikkumiselle 5 krt viikossa, ja siis ihan hikiliikunnasta kyse. Välillä se tarkoittaa sitä, että on jaksettava herätä aamulla ennen muuta perhettä tai jotenkin muuten sumplittava, mutta kyllä se onnistuu jos motivaatio on kohdillaan.

Tänäänkin lähdin heti aamusta esikoisen kanssa hiihtämään ja sieltä tultuani lähdin bodypumpiin. Takaisin kotiin ja lasten kanssa vielä luistelemaan ja pulkkamäkeen. Nyt on kiva loppuilta ottaa rennosti.

 

["Noh"]

Kyse on tottumuksesta. Olet tottunut liikkumaan joten tuntuu epätodelliselta, että et liikkuisi. Taas ne jotka eivät liiku ovat tottuneet siihen, ja ajatus suuresta määrästä liikuntaa tuntuu oudolta. Mutta tilanne voi muuttua suuntaan tai toiseen, jolloin taas totut siihen mitä teet/ et tee.

 

[Akaatti]

[QUOTE="vieras";27869010]Minäkään en oikein ymmärrä. Luulisi, että kroppa on ihan tukossa jos ei yhtään liikuta ja syödäänkin vielä mitä sattuu mieli tekemään. Ja miten edes jaksaa huonokuntoisena touhuta esim. lasten kanssa ??

Minulla on 3 pientä lasta ja silti raivaan aikaa liikkumiselle 5 krt viikossa, ja siis ihan hikiliikunnasta kyse. Välillä se tarkoittaa sitä, että on jaksettava herätä aamulla ennen muuta perhettä tai jotenkin muuten sumplittava, mutta kyllä se onnistuu jos motivaatio on kohdillaan.

Tänäänkin lähdin heti aamusta esikoisen kanssa hiihtämään ja sieltä tultuani lähdin bodypumpiin. Takaisin kotiin ja lasten kanssa vielä luistelemaan ja pulkkamäkeen. Nyt on kiva loppuilta ottaa rennosti.[/QUOTE]

Ei minulla ole mitään motivaatiota tuollaiseen. En silti ole huonokuntoinen, mm. luontainen kävelyvauhtini on nopeampi kuin useimmilla himoliikkujilla. Minulla ei vaan kiinnostus riitä herätä ennen klo 5 ja mennä ulkoilemaan pimeää ja kylmään, moni raiskaajakin on vielä aamuviiden aikaan raiskausreissuillaan, turvallisuuskysymyskin siis kyseessä.

 

["Anne"]

[QUOTE="Juups";27868223]Lapset eivät ole mikään syy olla liikkumatta; meillä lapset (2kpl) liikkuu mukana. Jos äiti ja/tai isä haluavat juoksulenkille, lapset istuu juoksukärryyn ja nauttivat vauhdista. Hiihtämään lähdettäessä lapset ahkioon. Pyöräilemään lähtiessä pyöräkärryyn (ja yksi ja sama kärry sopii kaikkeen tuohon edellämainittuun liikkumiseen, ei tarvitse erikseen olla 3 kulkupeliä lapsille). Tottakai välillä käydään liikkumassa miehen kanssa vuorotellen ilman lapsia, mutta usein koko perheen voimin.

Mulla oli ennen lapsia tapana käydä paljon ohjatuissa jumpissa, spinningeissä jne. , mutta nyt ne ovat jääneet. Tilalle on tullut kuntopiirit kotona, ja ylläri, taas lapset mukana. 3- ja 1-vuotiaan ovat mitä parhaimpia painoja, ja samalla tulee lapsillekin "jumppaa".

Uimassa käydään niin, että minä saan uida itsekseni suuren osan aikaa ja mies on lasten kanssa lastenaltaassa koska ei itse pidä niin uimisesta.

Meillä on tavoite ja toive saada istutettua lapsiimme(kin) positiivisen liikunnan riemu, jonka toteutumiseen ei tarvita kummoisia. 3v ainakin jo mielellään hiihtää itse, pyöräilee vierellä kun äiti/isä kävelee, kun on tavallaan tehnyt sitä aina joskin eri vinkkelistä.[/QUOTE]

Minä en pidä lainkaan tällaisesta kestävyysurheilusta, tarvitsen numeroita ja tavotteita ja saavutuksia. Esim lenkin pitää joka kerta olla nopeampi samalle matkalle tai samassa ajassa kulkea pidempi matka. Toisaalta lenkkeily on tylsää joten se jäisi nopeasti. Pidän kuntosalilla käymisestä ja sitä harrastankin vaikka lapsi onkin mutta hyvin löytyy sillekin aikaa pari kertaa viikossa. Löytyisi enemmänkin mutta en toistaiseksi halua antaa sille enempää aika vaan lapselle koska meillä muuttui juuri elämäntilanne ja uskon että lapsi tarvitsee minunkin seuraani.

 

["..."]

Kaikki syyt liikkumattomuudelle on keksittyjä, kyllähän se sohvalla makoilukin vie aikaa. Kaikki voivat liikkua jos motivaatio on kohdallaan. Aika marginaalinen ryhmä esim. tekee niin pitkiä työpäiviä, ettei kotona ehdi muuta kuin nukkua. Ainakaan joka päivä. Ja tällaisten ihmisten kannattaa pohtia onko se työ oikeasti niin tärkeää että sille kannattaa antaa terveytensä?

Ja ne jotka eivät voi liikkua, koska haluavat viettää kaiken mahdollisen ajan lasten kanssa. Miettikää että haluatteko vielä kymmenenkin vuoden jälkeen olla toimintakunnossa. Leikkiä lastenlasten kanssa? Myös lasten kanssa voi liikkua ja samalla opettaa heille liikunnallista elämäntapaa. Eikä ne lapset mene rikki jos joutuvat muutaman tunnin viikossa viettämään pelkän isän kanssa.

Mä olen liikkuva, mutta osaan myös herkutella sohvalla. Parasta elämää on se, kun kaikki on tasapainossa, liikunta, lepo, ravinto ja sosiaalinen elämä. Ja oikeesti. jos sinne jumppaan menee väkisin naama vääränä, niin tuskin siitä mitään iloakaan saa

 

[liikunnanohjaaja]

Ei minulla ole mitään motivaatiota tuollaiseen. En silti ole huonokuntoinen, mm. luontainen kävelyvauhtini on nopeampi kuin useimmilla himoliikkujilla. Minulla ei vaan kiinnostus riitä herätä ennen klo 5 ja mennä ulkoilemaan pimeää ja kylmään, moni raiskaajakin on vielä aamuviiden aikaan raiskausreissuillaan, turvallisuuskysymyskin siis kyseessä.

Ai, onko kävelyvauhti jotenkin verrattavissa kuntoon? En olekaan koskaan kuullut, vaikka alaa tullut opiskeltua.

 

["hmmm"]

Miten te olette äiteinä parempia, jos makaatte sohvalla sen sijaan, että olisitte sen vajaan tunnin vaikka reippaalla lenkillä? Eikös lenkiltä palaava pirteä äiti ole parempi kuin sohvalla röhnöttävä, laiska valas?

 

[Mollie]

[QUOTE="...";27869107]Kaikki syyt liikkumattomuudelle on keksittyjä, kyllähän se sohvalla makoilukin vie aikaa. Kaikki voivat liikkua jos motivaatio on kohdallaan. Aika marginaalinen ryhmä esim. tekee niin pitkiä työpäiviä, ettei kotona ehdi muuta kuin nukkua. Ainakaan joka päivä. Ja tällaisten ihmisten kannattaa pohtia onko se työ oikeasti niin tärkeää että sille kannattaa antaa terveytensä?

Ja ne jotka eivät voi liikkua, koska haluavat viettää kaiken mahdollisen ajan lasten kanssa. Miettikää että haluatteko vielä kymmenenkin vuoden jälkeen olla toimintakunnossa. Leikkiä lastenlasten kanssa? Myös lasten kanssa voi liikkua ja samalla opettaa heille liikunnallista elämäntapaa. Eikä ne lapset mene rikki jos joutuvat muutaman tunnin viikossa viettämään pelkän isän kanssa.

Mä olen liikkuva, mutta osaan myös herkutella sohvalla. Parasta elämää on se, kun kaikki on tasapainossa, liikunta, lepo, ravinto ja sosiaalinen elämä. Ja oikeesti. jos sinne jumppaan menee väkisin naama vääränä, niin tuskin siitä mitään iloakaan saa [/QUOTE]

Tästä juuri on esim. minun kohdallani kyse. Ei ole motivaatiota, en saa liikunnasta minkäänlaista iloa enkä hyvää oloa, arvostan muita asioista elämässäni. Nämä eivät ole mitään keksittyjä syitä vaan ihan oikeita syitä.

 

["vieras"]

Ei minulla ole mitään motivaatiota tuollaiseen. En silti ole huonokuntoinen, mm. luontainen kävelyvauhtini on nopeampi kuin useimmilla himoliikkujilla. Minulla ei vaan kiinnostus riitä herätä ennen klo 5 ja mennä ulkoilemaan pimeää ja kylmään, moni raiskaajakin on vielä aamuviiden aikaan raiskausreissuillaan, turvallisuuskysymyskin siis kyseessä.

No mä lähdenkin salille huhkimaan, jumppaan tai juoksemaan juoksumatolle. Siististi sisätiloihin, lämpimään ja turvalliseen... Ja mikäs sen kivempi kuin treenin jälkeen käväistä kuntokeskuksen saunassa ja suihkussa, ja välillä jopa syödä paikan tarjoama aamupala. Siitä on kiva lähteä kotiin päästämään mies töihin ja itse jatkamaan lasten kanssa päivää. Varsinaista kotiäidin luksusta!!

 

["vieras"]

[QUOTE="...";27869107]Kaikki syyt liikkumattomuudelle on keksittyjä, kyllähän se sohvalla makoilukin vie aikaa. Kaikki voivat liikkua jos motivaatio on kohdallaan. Aika marginaalinen ryhmä esim. tekee niin pitkiä työpäiviä, ettei kotona ehdi muuta kuin nukkua. Ainakaan joka päivä. Ja tällaisten ihmisten kannattaa pohtia onko se työ oikeasti niin tärkeää että sille kannattaa antaa terveytensä?

Ja ne jotka eivät voi liikkua, koska haluavat viettää kaiken mahdollisen ajan lasten kanssa. Miettikää että haluatteko vielä kymmenenkin vuoden jälkeen olla toimintakunnossa. Leikkiä lastenlasten kanssa? Myös lasten kanssa voi liikkua ja samalla opettaa heille liikunnallista elämäntapaa. Eikä ne lapset mene rikki jos joutuvat muutaman tunnin viikossa viettämään pelkän isän kanssa.

Mä olen liikkuva, mutta osaan myös herkutella sohvalla. Parasta elämää on se, kun kaikki on tasapainossa, liikunta, lepo, ravinto ja sosiaalinen elämä. Ja oikeesti. jos sinne jumppaan menee väkisin naama vääränä, niin tuskin siitä mitään iloakaan saa [/QUOTE]

Syyt sille miksi ei voi liikkua varmasti ovatkin lähes aina keksittyjä. Mutta syyt sille miksi ei liiku voivat olla aivan oikeita. Esimerkiksi se, että ei yksinkertaisesti kiinnosta ja ole sitä motivaatiota.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27869010]Minäkään en oikein ymmärrä. Luulisi, että kroppa on ihan tukossa jos ei yhtään liikuta ja syödäänkin vielä mitä sattuu mieli tekemään. Ja miten edes jaksaa huonokuntoisena touhuta esim. lasten kanssa ??

Minulla on 3 pientä lasta ja silti raivaan aikaa liikkumiselle 5 krt viikossa, ja siis ihan hikiliikunnasta kyse. Välillä se tarkoittaa sitä, että on jaksettava herätä aamulla ennen muuta perhettä tai jotenkin muuten sumplittava, mutta kyllä se onnistuu jos motivaatio on kohdillaan.

Tänäänkin lähdin heti aamusta esikoisen kanssa hiihtämään ja sieltä tultuani lähdin bodypumpiin. Takaisin kotiin ja lasten kanssa vielä luistelemaan ja pulkkamäkeen. Nyt on kiva loppuilta ottaa rennosti.[/QUOTE]

Eiköhän tässä ollutkin se pointti enemmänkin se, että kaikilla ei ole sitä kiinnostusta ja motivaatiota. Toiset eivät liiku ihan vain siksi, että eivät halua liikkua tai eivät halua liikkua niin paljon, että jaksaisivat nousta sen takia aamulla viideltä.

 

["hmm"]

Miten te aiotte säilyä terveinä ja hyväkuntoisina vielä 15-20 vuoden päästä, jos "ei ole motivaatiota"? Jokaiselle löytyy varmasti sellainen mieluinen laji ja aikaa myös harrastaa sitä. Eihän kaikkien tarvitsekaan juosta maratoneja tai olla spinningtunnilla 5 kertaa viikossa. Myös kultainen keskitie on olemassa. Oletteko kuulleet sanonnan: jos sinulla ei ole nyt aikaa hoitaa terveyttä niin varaa aikaa tulevaisuuteen, jotta voit hoitaa sairautta.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27869190]Eiköhän tässä ollutkin se pointti enemmänkin se, että kaikilla ei ole sitä kiinnostusta ja motivaatiota. Toiset eivät liiku ihan vain siksi, että eivät halua liikkua tai eivät halua liikkua niin paljon, että jaksaisivat nousta sen takia aamulla viideltä.[/QUOTE]


No kaikkien ei tarvitse olla himoliikkujia, se on totta se, joten tuo minun tapani ei varmasti kaikille sovi. Mutta silti en voi kuin ihmetellä, että joku on niin huonossa kunnossa, että ei jaksa kävellä esim. 2km matkaa kauppaan tai ei selviydy kävellen kerrostalon portaita 5:een kerrokseen... Itselläni kotiäidin arki on jo sellaista, että kyllä siinä tarvitaan hyvää kuntoa ja lihasvoimaa kaikenlaisissa päivän rutiineissa ja askareissa.

 

[Akaatti]

[QUOTE="hmm";27869211]Miten te aiotte säilyä terveinä ja hyväkuntoisina vielä 15-20 vuoden päästä, jos "ei ole motivaatiota"? Jokaiselle löytyy varmasti sellainen mieluinen laji ja aikaa myös harrastaa sitä. Eihän kaikkien tarvitsekaan juosta maratoneja tai olla spinningtunnilla 5 kertaa viikossa. Myös kultainen keskitie on olemassa. Oletteko kuulleet sanonnan: jos sinulla ei ole nyt aikaa hoitaa terveyttä niin varaa aikaa tulevaisuuteen, jotta voit hoitaa sairautta.[/QUOTE]

Minä kävelen usein ja mm. tähän kerrostaloon menen aina portaita pitkin, pelaan myös pelikonsolilla liikuntapelejä, mutta mitään ohjattua liikuntaa en harrasta. Enkä herää aamulla aikaisin, jotta pääsisin liikkumaan

 

["minela"]

[QUOTE="hmm";27869211]Miten te aiotte säilyä terveinä ja hyväkuntoisina vielä 15-20 vuoden päästä, jos "ei ole motivaatiota"? Jokaiselle löytyy varmasti sellainen mieluinen laji ja aikaa myös harrastaa sitä. Eihän kaikkien tarvitsekaan juosta maratoneja tai olla spinningtunnilla 5 kertaa viikossa. Myös kultainen keskitie on olemassa. Oletteko kuulleet sanonnan: jos sinulla ei ole nyt aikaa hoitaa terveyttä niin varaa aikaa tulevaisuuteen, jotta voit hoitaa sairautta.[/QUOTE]

Ihan oikeassa olet, mutta niin sitä vain monilla ei ole motivaatiota. Onhan se aika kaukainen aika noin ajatuksen tasolla, 15-20 vuotta. Ja sitten jos ei mistään liikunnasta tosissaan pidä, niin motivation pitäisi olla aika kova, että sitä kuitenkin vastentahtoisesti tekisi.