En jaksa koiraamme enää ollenkaan!

[vieras]

pitovaikeuksien takia hyvään kotiin.en ikinä ottas koiraa riesakseni!sitä pitää hoivata kuin lasta!ei lapsiperheessä kovinkaan järkevää olla koiraa....yksinäisillä eri asia

 

[mä]

no vie piikille tai anna pois

 

[Keittiönoita]

Jos koiraa ei jaksa hoitaa asiallisesti, vastuun kantaminen siitä on sitä, että raaskii luopua siitä.

Mä olen täysin samaa mieltä, vaikka mulle koira onkin perheenjäsen enkä pidä ihmistä yhtään sen parempana eläimenä kuin muitakaan eläimiä. Mutta jos koira kärsii vallitsevissa olosuhteissa, niin sille on armeliaampaa, jos siitä luopuu.

 

[meah]

On muakin satunnaiseen rassannut nyt kuopuksen jälkeen toi koira.
Pääasiassa kuitenkaan ei.
Suojeluviettiä on, mutta ei niin että siitä olisi ongelmaa. Jaloissa pyöriminen käytiin pariin kertaan läpi, nyt sekin alkaa olla selvää.

Alkuun oli vaikeaa, koira selvästi protestoi sitä ettei me aamulla enää lähdettykään töihin (se siis käy normaalisti mun kanssa töissä melkein joka päivä ) .

Olen lakannut stressaamasta, meillä on suht. iso oma piha, siihen pääsee pissille päivisin, mutta muuten on pärjättävä sillä, että isäntä vie ulos ennen ja jälkeen töihin menon, varsinkin huonolla kelillä.

Itsekin havahduin jossain vaiheessa siihen, että pärjäshän se ennenkin työpäivän yksinkin välillä, miksei nykyään?

Voimia ja jaksamista, jos tuntuu ettei helpota, niin anna pois. Ja yritä edes kesäksi saada sinne mummolle.
Jos mies kitisee lihomisesta, niin sanot vaikka, että toinen vaihtoehto on luopua siitä kokonaan, kun et kertakaikkiaan jaksa.
:hug:

 

[kääkkä]

Lasten syntymän jälkeen,tuntuu, että koira on vaan tiellä! Tiedän, että kamala ajatella näin, mutta siltä minusta tuntuu. On hirveän huomionkipeä ja koko ajan kiinni minussa tai jaloissa. Olen meinannut kompastuakin siihen varmaan 100 kertaa ja sitten palaa hermot. Ei ole koiran vika se, että hermoni on kahden pienen kanssa ihan kireällä, mutta kun siihen päälle vielä miehen pitkät työpäivät ja koiran kanssa lennkeilyt 3 kertaa päivässä kahden vuoden ikäisen kanssa, niin herkkua ei todellakaan ole. Mies hoitaa koiraa kyllä paljon aina kun on kotona, mutta kaikki arkipäivät se on yksi lapsi kaksosten lisäksi ja minä en meinaa jaksaa. onko kenelläkään muulla vastaavanlaista kokemusta. Koira oli meillä ennen kaksosia ja rakas perheenjäsen. en tiedä itkettää vaan kokoajan kun voimat loppuu. Nytkin sataa kaatamalla vettä ja ulos koiraa ulkoiluttamaan kahden kiljuvan lapsen kanssa.

 

[Saapasjalkakissa]

Niinpä.Luin juttusi mutta en viittiny tulla kommentoimaan,kun olisin sanonu aika rajusti mielipiteeni.

Mitä hittoo tommonenkin hyödyttää... ?!?
Siis mä en tässä maailmassa käsitä sitä,että ihminen ei saa olla ihminen...
Jos et jaksakkaan niin oot joku hemmetin luuseri???Tuleeko siitä sit parempi mieli jos saa haukkua jotakuta että olitpa sä tyhmä ja otit joskus elämässäs koiran... :headwall: just joo!

Mä en siis lukenu juurikaan tätä ketjuu, tarttusin ekaan kommenttiin ku alko sapettamaan heti
Hyvin on mahdollista että toi sun tilanne on ohimenevä... Tällä hetkellä tuntuu että kaikki kaatuu päälle ja on kurjaa, mutta jossain vaiheessa voi helpottaa...
Jos se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, ni sitte haukulle uusi koti. Tai ehkä jokin sijaisperhe? Äh, en mä osaa sanoa...

 

[koiruus]

Voit antaa koiran pois jollet jaksa huolehtia, lapset tärkeämpiä! Mutta muista ettet enää IKINÄ hanki uutta koiraa kun ole yhdestä jo luopunut! se on vain minun mielipiteeni.

 

[Minä]

pitovaikeuksien takia hyvään kotiin.en ikinä ottas koiraa riesakseni!sitä pitää hoivata kuin lasta!ei lapsiperheessä kovinkaan järkevää olla koiraa....yksinäisillä eri asia

No jaa kyllä meillä ainakin on ollut paljon iloa koirasta. Lapset oli 5v. 3v. ja nuorin oli 7kk ku hankittiin koiranpentu.

Ap koita saada apulan kautta sijoituskoti/uusi koti.
Tai sitten vähennä lenkkejä joksikin aikaa ja keksi sisällä aktivointi juttuja. Niillähän se koira väsähtää paremmin ku lenkityksellä. Lisäätte lenkkejä sitte ku kaksoset kasvaa. (Ehkä ruuan määrää vois hieman pienentää, jos liikunta väliaikaisesti vähenee)

 

[AnnaManna]

me annettiin meidän koira pois kun kuopus syntyi.. ymmärrän kyllä tunteesi täysin...

 

[vieras]

meillä koira on vain rasittava luonne , vaikka sen hoitaminen sinällään ei raskasta olekaan, mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että kyllä se koira pärjää lenkittämättä päivän, eli uskon, että jos jaksaisit paijata koiraa vaikka aamusta, se ei tuntisi itseään hylätyksi, ja olisi rauhallisempi päivän (tai voisiko miehesi ennen töitä käyttäää koiran pitkällä lenkillä , jolloin se rauhoittuisi päiväksi )