En jaksa enää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miz
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Ripsu85:
Jokaisella meillä on omat hankaluutensa ja vaikeutensa elämän kanssa ollut ja tulee olemaan. Elämä saattaa muuttua miten päin tahansa milloin tahansa... minusta meillä kaikilla pitäisi olla suhteellisen hyvät kortit verrattuna esim. maihin, joissa on sitä on todellista köyhyyttä ja kuolleisuutta..

Nyt siis pää pystyyn. Olen itsekin joskus vain pakottanut itseni selviämään ja uskon todella, että tahdonvoimani auttoi minut yli! Elämä on sitä mitä teet siitä- rauhoitu ja ala tekemään itsellesi mieluisia asioita pikkuhiljaa.

Juu. Tiedän et jokasella on omat hankaluutensa. Mulla vaan ei mitään muuta oo ollutkaan. Heti jos vähän aikaa on vähä tasasempaa tai uskaltaa päästää jonkun positiivisen ajatuksen päähän niin tulee pommia niskaan.

Mä olen selvinny piruuttani ja jääräpäisyyttäni tähän asti. Nyt ei jaksa enää.
Ei ole enää halua selvitä.

Eläimillekin annetaan lopetuspiikki kun ne kärsii eikä voida parantaa. Miks mulle ei anneta????

 
Oikeasti meistä ei kukaan voi päästä auttamaan sinua tämän palstan kanssa.
Oikeaan masennukseen kun tarvitaan sairaalahoitoa, siihen ei tälläinen tavis pysty. ja jos et ole valmis apua vastaan ottamaan niin sille me ei täällä voida mitään.
Mutta AINA elämä muuttuu yllättävästi ja yllättävän paljon voi omaan elämäänsä vaikuttaa.
Niin kauan kun on elämää, on toivoa vaikka siltä ei aina tunnukkaan mutta se tieto jo riittää pitämään hengissä.
Oletko nyt aivan varma että ei ole ketään läheistä joka välittää? sukulaista tai ystävää? Onko sinulla lapsia? Miksi kissasi otetaan pois?
Sellaiset ihmiset jotka ovat päässeet helpolla tässä elämässä ei voi ymmärtää miltä tuntuu kun kakkaa nakataan niskaan koko ajan. toisilla se elämä vastustaa mutta sille on syynsäkkin.
se kovettaa kokemuksille että susta on jotain apua itsellesi tai jollekkin muulle.
Eräs ystäväni aikoi tehdä itsemurhan oikeasti. jopa yritti sitä ja kaikki selittelyt siitä kuinka tärkeä hän on meni kuuroille korville.
erään kerran oli pakko raahata kaveri hoitoon.
siitä en osaa sanoa miten paljon "pakko" raahamisesta oli mutta tänään hän elää rakastamansa ihmisen kanssa ja heille tulee lapsi.
takuuvarmasti rakas ihminen ja oma lapsi on lähes ainoat positiiviset asiat mitä hän on eläissään kokenut. osaa varmasti arvostaa niitä ihan eri tavalla kuin me tavikset jotka on päästy helpolla.
Mut hae oikeasti apua. soita jollekkin vaikka naapurin ovikelloa. kerro että tarvitset apua ettet jaksa yksin.
 
Koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan :) Aloita vaikka siitä, että otat yhteyttä johonkin pitämääsi sukulaiseen ja koitat alkaa pikkuhiljaa paikkaamaan välejä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja karkkikunigatar:
Oletko nyt aivan varma että ei ole ketään läheistä joka välittää? sukulaista tai ystävää? Onko sinulla lapsia? Miksi kissasi otetaan pois?

Eräs ystäväni aikoi tehdä itsemurhan oikeasti. jopa yritti sitä ja kaikki selittelyt siitä kuinka tärkeä hän on meni kuuroille korville.
erään kerran oli pakko raahata kaveri hoitoon.
siitä en osaa sanoa miten paljon "pakko" raahamisesta oli mutta tänään hän elää rakastamansa ihmisen kanssa ja heille tulee lapsi.
takuuvarmasti rakas ihminen ja oma lapsi on lähes ainoat positiiviset asiat mitä hän on eläissään kokenut. osaa varmasti arvostaa niitä ihan eri tavalla kuin me tavikset jotka on päästy helpolla.

no 1 läheinen ihminen on.. Lapsia ei ole (haluaisin kyllä, mut mites tällänen rampa sitä/niitä hoitais )
Kissalla on kasvaimia. Ei voida tehdä mitään.. muuta kuin antaa piikki ettei joudu kärsimään.
Juuri selvisi toisesta vakavasta jutusta ja leikauksesta ja nyt sitten huomattiin kasvaimet jotka on levinny jo laajalle.

Hyvä tuuri ystävälläsi. Varmaan osaakin arvostaa.

En vain millään jaksa uskoa että mulle olisi tulevaisuudessa varattuna mitään muuta kuin lisää p*skaa niskaan. :(

En odota edes saisin täältä parannuksen tai jotain. Kunhan halusin kirjoittaa.
Sairaalakin on käyty läpi jo joskus aikoinaan.. useempaankin kertaan.. ei ollut apua.


 

Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
hei hei... ei asiat voi ihan noin huonolla tolalla olla.tiedän et mun helppoa sanoa kun en tiedä mitä kaikkea oot joutunu käymään läpi, mutta usko mua oon mäkin joutunut näkeen ja kokeen vaikka mitä, ja ollut välillä oikeesti masentunut - ja vieläkin välillä menee olo tosi paskaksi - mutta sitten oon aina vaan sinnitelly, millon muiden avulla millon ihan yksin. koska yksinhän sitä on vaikka olis ihmisiä ympärilläkin -läheisiäkin, ei aina voi ymmärtää toisen pään sisään mitä toinen käy läpi... siis älä anna periksi, ota se pieni kissanpoika, niin olet taas tarpeellinen jollekulle... eikös niin? otathan, pliis, etkä anna periksi???

Unohtu kiittää tästä viestistä ku kiinnitin huomioni vaan siihen seuraavaan.. eli kiitos. :)


 
Eilen tuli muita kiireitä ja tää ketju katosi jonnekin enkä muistanut enää nostaa tätä näkösälle :ashamed:

Tämä on valitettavan tavallista täällä palstalla, että ihmiset purkavat pahaa oloaan ja vaikka kuinka haluaisi auttaa niin se on näin virtuaalisesti aika mahdotonta...

Sä tarvitset tällä hetkellä jonkun ihan fyysisesti tsemppaamaan sua ja jaksamaan päivän kerrallaan.
Oletko aivan varma, että jos menet sinne mielenterveystoimistoon niin apua ei vieläkään löydy? Oliko sulla viimeks lääkitystä ja jos oli niin jos se ei ollu sopiva niin kokeiltiinko toista vaihtoehtoa?
 
Itseasiassa käyn terapiassa. Ei vaan tunnu edes siitä olevan apua.
Lääkityksiä koitettiin montaa eriä. Valtavat sivuoireet jotka jo pelkästään vei oloa hurjasti huonompaan ja mistään lääkkeestä ei positiivisia vaikutuksia tullut.
:(
 
oikean lääkityksen löytämiseen menee kauan. kyllä se oikea sullekkin löytyy!!! hakeudu johonkin missä sua ymmärretään ja kuunnellaan!!!
 
Kuules nyt.
Lääkityksiä kokeiltiin kauan aikaa. Useamman vuoden aikana!
Ei vain löytynyt sopivaa!
Olisikos antaa vinkkiä missä tälläinen ihmepaikka on missä ymmärretään ja kuunnellaan. Lupaan lähteä het kun saan kyydityksen järjestymään sinne.
 

Alkuperäinen kirjoittaja huoh!:
no perkeles siinä sitten mitään jos kaikki hakkaa vastaan ja mikään ei kelpaa mitä annetaan!!! ei mitään muuta kun narun jatkoksi sitten vaan!!

Onkos huoh kenties antanut jotain ihan henkilökohtaisestikin kun näyttää koville ottavan???
"Hyviä" neuvoja kenties?

Ei ole saatana mun vikani jos lääkkeet ei tehoo!
Puuttuuko multa vaan kenties usko noihin "ihme pillereihin" ?

Tokihan mulle paljon on muuten annettu elämäni aikana..
opetusta mm. "kuinka käy jos saatanan ärsyttävä äpärä ei pidä turpaansa kiinni" 1, 2 ja 3 jakso
"tottele kyselemättä tai ota turpiisi" jaksot 1-10
"olet idiootti ja tulet aina olemaan" jaksot 1-12
noi sieltä lievimmästä päästä

Viimeaikojen oppitunnit ovat käsitelleet asiaa:
"EI, terveydenhuolto ei ole olemassa siksi että hoitaisimme ihmisiä"
"Ai, pääset vielä konttaamaan? no hyvinhän se liikkuminen sitten sujuu"
"Ai, et pääse liikkumaan sängystä mihinkään? No, mitäs me asialle voitaisiin tehdä?"
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja otan osaa:
Josx sulla onkin diabetes, etkä vaan vielä tiedä sitä?
www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1285677

Täh ???? :o

No? kerros ny. Oliks toi sun käsitys vitsistä?
Ei nyt ihan auennu toi juttu...


Täytys tutkia, onko taustalla alkava diabetes, joka oireilee noin. Noin paljon rahaa annettu tutkimukseen ja siihen tarvitaan porukkaa. Mikä niitä kerää, en tiedä. Ei ole vitsi ollenkaa:
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/230405_01.html
 
Voi kun itellekin tulee oikein paha mieli, kun ajatteleekin miten suurta tuskaa joku käy lävitse :( Ihan ensimmäisenä sie tarvisit uuden ystävän/uusia ystäviä. Etsiminen on raskasta ja tutustuminen vielä raskaampaa, mutta on sen arvosta. Täältäkin löytyy meitä, jotka haluaisimme olla ystäviäsi, auttaa sinua ja tutustua sinuun =) Sun pitää antaa toisille siihen mahdollisuus, vaikka pelkäisit ja häpeäisit kuinka.
 

Yhteistyössä