En jaksa enää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miz
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

miz

Vieras

Mun jaksaminen on loppu nyt.
Aina tulee jotain. Yrittänyt selviytyä aina päivä kerrallaan eteenpäin, mutta nyt tais tulla viimenen niitti.

Kaikki on viety multa ja nyt eläinlääkäri anto viimesen tuomion kissallekin.

En siis saanut kissaakaan pitää? No, sen jälkeen mulla ei ole enää jäljellä ketään eikä mitään joka pitäisi täällä.

 
Kyllä sulla varmasti on joku syy vielä jäljellä :hug:

Joku ystävä tai joku sukulainen joka varmasti välittää sinusta ja voinnistasi, vaikka sinusta ei nyt ehkä siltä tuntuisikaan.

Suosittelen kyllä ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen ja käymään siellä selvittelemässä asiaasi tai sitten suoraa mielenterveystoimistoon, koska mitä ilmeisimmin sinulla jonkinasteinen masennus, joka vaatii kyllä hoitoa ja pikaisesti.
 
kuule ei voi olla niin ettei ole mitään, laitas vaikka paperille mitä sulla oli ja mitä sulla ON. Uskon että asiat hoituu kun olet rehellinen itsellesi, ja kuules julmalta tuntuu tietty mutta suloisia kotia vailla olevia kisuja on vaikka kuin paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piprane ema:
Kyllä sulla varmasti on joku syy vielä jäljellä :hug:

Joku ystävä tai joku sukulainen joka varmasti välittää sinusta ja voinnistasi, vaikka sinusta ei nyt ehkä siltä tuntuisikaan.

Suosittelen kyllä ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen ja käymään siellä selvittelemässä asiaasi tai sitten suoraa mielenterveystoimistoon, koska mitä ilmeisimmin sinulla jonkinasteinen masennus, joka vaatii kyllä hoitoa ja pikaisesti.


Sukuun ei ole mitään yhteyksiä. ystäviä on pari.. yksi ihminen saattaisi jopa välittää jos häviäisin.
Mut ei ole ketään kuka tarvis mua.
Masennus, ehkäpä joo. Apua ei ole ollut mulle tarjolla ennenkään tuskin nyttenkään kun edes enää halua sitä.
 
Mulla on muutamia vanhoja ystäviä joista välitän paljonkin, mutta joihin en pidä mitään yhteyttä. En vaan jotenkin osaa/halua. Ajettelen heitä kuitenkin sillointällöin ja tykkäään heisä yhä ja varmaan aina. Kyllä sustakin varmasti joku tykkää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Siiri Kaarina:
Mulla on muutamia vanhoja ystäviä joista välitän paljonkin, mutta joihin en pidä mitään yhteyttä. En vaan jotenkin osaa/halua. Ajettelen heitä kuitenkin sillointällöin ja tykkäään heisä yhä ja varmaan aina. Kyllä sustakin varmasti joku tykkää.

Ehkä tykkää, ehkä ei.
Eipä siitä ajatuksesta että musta ehkä joku jossain tykkää riitä elämisen motivaatioksi.

Ei vaan ole enää mitään jäljellä
 
Nyt et lannistu. Mulle on sattunu sama fiilis pari kertaa elämässä - ja jostain syystä just tälleen alkutalvesta. Mut apua oon hakenu ja kun hanki on sulanu, on mieliki ollu jo vähän korkeemmalla. Eikun luuri käteen ja soittamaan terkkarille tai mielenterveystoimistoon!
 

Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt et lannistu. Mulle on sattunu sama fiilis pari kertaa elämässä - ja jostain syystä just tälleen alkutalvesta. Mut apua oon hakenu ja kun hanki on sulanu, on mieliki ollu jo vähän korkeemmalla. Eikun luuri käteen ja soittamaan terkkarille tai mielenterveystoimistoon!

Oon ite antanu samaa neuvoo joskus, mut mä oonki parempi neuvoon muita ku toteuttaan niitä itteeni..

Olen toiminu oman osani koekaniinina, enkä siihen hommaan enää lähde. Toisille lääkkeet tuo avun. Mä kulun siihen ryhmään johon ne ei tehoo.

 

Mä oon jo aikasemmin antanu ittelleni luvan et saan lyödä hanskat tiskiin sit kun en jaksa enää. Nyt se aika on tullu.

Miks mun piti näinkin kauan jaksaa taistella?
Yrittää uskoo et jotain parempaa muka on tulossa.
Miks?
ku ei enää mitään muuta syytä keksiny ni aatteli et kissa ainaki tarttee mua.. no, ei tarvi enää.

En mä halua uutta kissaa. en mä halua muuta kuin pois tästä paskapaikasta ja tilasta jota kutsutaan elämäks.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
kuule ei voi olla niin ettei ole mitään, laitas vaikka paperille mitä sulla oli ja mitä sulla ON. Uskon että asiat hoituu kun olet rehellinen itsellesi, ja kuules julmalta tuntuu tietty mutta suloisia kotia vailla olevia kisuja on vaikka kuin paljon.

Mutta kun ei oikeasti ole mitään.
:(
 

Kukaan ei näköjään enää osaa "sanoa" mitään.
No, ei sen väliä.. tottunut siihen.

Mutta mitä väärää siinä olisi että omatoimisella eutanasialla hoidan itseni pois täältä?
Vai onko siinä edes mitään väärää?
 
hei hei... ei asiat voi ihan noin huonolla tolalla olla.tiedän et mun helppoa sanoa kun en tiedä mitä kaikkea oot joutunu käymään läpi, mutta usko mua oon mäkin joutunut näkeen ja kokeen vaikka mitä, ja ollut välillä oikeesti masentunut - ja vieläkin välillä menee olo tosi paskaksi - mutta sitten oon aina vaan sinnitelly, millon muiden avulla millon ihan yksin. koska yksinhän sitä on vaikka olis ihmisiä ympärilläkin -läheisiäkin, ei aina voi ymmärtää toisen pään sisään mitä toinen käy läpi... siis älä anna periksi, ota se pieni kissanpoika, niin olet taas tarpeellinen jollekulle... eikös niin? otathan, pliis, etkä anna periksi???
 
Minä en jaksa näitä itsesäälissä rypijöitä jotka tulee tänne hakemaan selkään taputuksia tuolla "häviän, kaikki lopussa, ei jaksa, teen itsarin" tyylillä. Ne jotka oikeesti aikoo tehä itsarin niin TOOOOODELLA harvoin siitä yhtään mihinkään huutelee. Ja sitten on näitä säälinkerjääjiä jotka vaan uhkailee vakavalla asialla. Oman menneisyyteni vuoksi minulta ei heru pätkääkään sympatiaa näille tyypeille! Ei sillä etteikö varmasti voisi olla paha olla ja kaikki tuntuu kaatuvan niskaan, mutta kun tilastollisesti se on vaan niin, että tällaset vaan hakee sitä selkääntaputtelua aika raaoilla keinoilla.
 

Alkuperäinen kirjoittaja ei jaksa:
Minä en jaksa näitä itsesäälissä rypijöitä jotka tulee tänne hakemaan selkään taputuksia tuolla "häviän, kaikki lopussa, ei jaksa, teen itsarin" tyylillä. Ne jotka oikeesti aikoo tehä itsarin niin TOOOOODELLA harvoin siitä yhtään mihinkään huutelee. Ja sitten on näitä säälinkerjääjiä jotka vaan uhkailee vakavalla asialla. Oman menneisyyteni vuoksi minulta ei heru pätkääkään sympatiaa näille tyypeille! Ei sillä etteikö varmasti voisi olla paha olla ja kaikki tuntuu kaatuvan niskaan, mutta kun tilastollisesti se on vaan niin, että tällaset vaan hakee sitä selkääntaputtelua aika raaoilla keinoilla.

Kiitos kiitos.. on se hyvä että on tuollaisia röntgenkatseen omaavia superpalstalaisia siellä. Kiitos kun kerroit mitä minä olen!
Kerropas mulle missä tilastossa on otettu huomioon nettiin nimettömänä kirjoittavien tekstit ennen itsemurhaa?

Ehkä minun siis pitää osoittaa vääräksi tuo sinun "tilastosi" ai nii.. mutta milläs minä sen teen hmnnnn... jos vaikka laitan oman nimeni tähän niin voitte sitten kuolinilmoituksia selailla. vai pitäisikö jättää kirje että tulevat tänne tekemään ilmoituksen et nyt se ja se nimimerkillä kirjoittanut on vastoin kaikkia odotuksia tehnytkin sen itsemurhan, vaikka kaikki tilastot sannoo iihan muuta.

Suurin osa ihmisistä tietää jo nykyään et on kaupunkilegendaa toi "tilasto" et ne jotka puhuu ei tee itsemurhaa.
On muutama ihminen sen mulle henkilökohtaisestikin todistanut vääräksi..

Itse kyl oon päättänyt olla puhumatta. Järkeilin sen niin että tulee heille itsesyytöksiä kun eivät osaneet auttaa, "vaikka se puhui sellaisia".... ehkä sit omalta osaltani teen tuota "tilastoa" todeksi.

Haen selkäätaputuksia raaoilla keinoilla? jaah.. kirjoitin elämästäni.. tai siis sen toivottomuudesta.. mutta jos sinun herkkiä silmiäsi särkee moinen itsetuhoinen kirjoittelu niin ehkä mun sitten lopettaa kirjoittaminen?
Tai ehkä sinun pitäisi sulkea silmäsi?
Elämässä on nääs kaikki hyvin kun sulkee silmät tiukasti kii niin ei nää mitään epämiellyttävää.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ehkä minun siis pitää osoittaa vääräksi tuo sinun "tilastosi" ai nii.. mutta milläs minä sen teen hmnnnn... jos vaikka laitan oman nimeni tähän niin voitte sitten kuolinilmoituksia selailla. vai pitäisikö jättää kirje että tulevat tänne tekemään ilmoituksen et nyt se ja se nimimerkillä kirjoittanut on vastoin kaikkia odotuksia tehnytkin sen itsemurhan, vaikka kaikki tilastot sannoo iihan muuta.

Tuo nyt on ihan tyhmää uhoamista. Ihan turha sun on yrittää vierittää syytä toisten niskoille/syyllistää. Tuleeko sulle siitä sitten parempi olo vai mitä tällä haet?
Miksi et hanki apua? Oletko varmasti käynyt kaikki muut vaihtoehdot läpi? Voit parantua ja elää hyvinkin onnellisen ja rikkaan loppuelämän. On kaikenmaailman tukiryhmiä ym. jossa voit jutella muiden samaa kokeneiden kanssa.

Älä heitä hanskoja tiskiin, ei tämä elämä helppoa ole mutta siitä voi tehdä elämisen arvoisen. Itsestä se on pitkälti kiinni..

Jaksuja sulle :)

 
Öh? ketä mä syyllistän? ilman nimeä kirjoittavaa v*tuilun haluista vierasta?

Jos luet kirjoitukseni uudestaan niin kirjoitan että olen päättänyt olla kertomatta aikeistani niille ihmisille jotka minut tuntevat juuri siksi ettei heidän tarttisi syyttää itseään.
Voihan olla että hekin ajattelevat että se joka puhuu itsemurhasta ei koskaan sitä toteuta ja sit meniski pasmat sekasin.

Olen käynyt avun hakemiset läpi.. ei apua..

Ei oo jaksamista enää räpistellä et sais elämän siedettäväks.
Elämisen arvonen elämä on on utopiaa mun kohdalla.
Nauttikaa te keille on jaettu vähän paremmat kortit.
 
Jokaisella meillä on omat hankaluutensa ja vaikeutensa elämän kanssa ollut ja tulee olemaan. Elämä saattaa muuttua miten päin tahansa milloin tahansa... minusta meillä kaikilla pitäisi olla suhteellisen hyvät kortit verrattuna esim. maihin, joissa on sitä on todellista köyhyyttä ja kuolleisuutta..

Nyt siis pää pystyyn. Olen itsekin joskus vain pakottanut itseni selviämään ja uskon todella, että tahdonvoimani auttoi minut yli! Elämä on sitä mitä teet siitä- rauhoitu ja ala tekemään itsellesi mieluisia asioita pikkuhiljaa.

Sinullakin on syytä olla onnellinen, koska luultavammin...
-näet
-osaat kirjoittaa
-pystyt kävelemään
-sinulla on katto pään päällä
-SINÄ ELÄT
 

Yhteistyössä