En jaksa enää.... Miksei meille tule vauvaa???

[viears]

Olen kertonut joillekkin kavereille jotka vain harmittelivat että tälläisen asia tulee kaveruuden väliin... tuntui vielä kurjemmalta koska en voi tälle ololle mitään!!

siis mitä, sanovat et harmi kun tälläine tulee kaveruuden väliin? Oikeesti, tuollaiset kaverit voit jättää, ne on kavereita ei ystäviä. Hitsiläinen, tekis joskus mieli niin ravistella joitakin hereille, et ymmärtäisivät vähän olla empaattisia toisia kohtaan.

 

["vieras"]

Kerron vielä mitä lapseni sanoi yksi päivä (ei tiedä, että on saanut alkunsa hoidoilla, tietää vain että häntä meille kauan kaivattiin ja odotettiin) kun taas juttelimme maailman asioista laidastalaitaan.

"Äiti, minä siellä pilven päällä odottelin et teidät näkisin ja kun minä teidät näin niin päätin teille syntyä." Näin siis sanoi poikani 4v. ja siksi kirjoitan teille kaikille lapsettomuuden tuskassa oleville Anna-Mari Kaskisen runon hänen kirjastaan Pienokaisen omat runot

Taivaan Isä, anna
ilo suunntaon
niille, joiden syli
tänään tyhjä on.

Jokaiselle ohjaa
lapsi oikea.
Sinulla on monta
vielä tallessa.

Sinä tiedät, kuka
kaipaa kotia.
Vanhemmat ja lapset
yhteen johdata.


Tämä runo oli vähän kuin lapseni suusta selitys miten hän on maailmaan tullut.

Toivon sinulle ap ja muillekin voimia jaksaa selvitä elämässä eteenpäin. Toivon teille sitä mitä halautte eniten, toivon toiveenne toteutuvan!

 

[Heartbroken]

[QUOTE="vieras";23374867]Kerron vielä mitä lapseni sanoi yksi päivä (ei tiedä, että on saanut alkunsa hoidoilla, tietää vain että häntä meille kauan kaivattiin ja odotettiin) kun taas juttelimme maailman asioista laidastalaitaan.

"Äiti, minä siellä pilven päällä odottelin et teidät näkisin ja kun minä teidät näin niin päätin teille syntyä." Näin siis sanoi poikani 4v. ja siksi kirjoitan teille kaikille lapsettomuuden tuskassa oleville Anna-Mari Kaskisen runon hänen kirjastaan Pienokaisen omat runot

Taivaan Isä, anna
ilo suunntaon
niille, joiden syli
tänään tyhjä on.

Jokaiselle ohjaa
lapsi oikea.
Sinulla on monta
vielä tallessa.

Sinä tiedät, kuka
kaipaa kotia.
Vanhemmat ja lapset
yhteen johdata.


Tämä runo oli vähän kuin lapseni suusta selitys miten hän on maailmaan tullut.

Toivon sinulle ap ja muillekin voimia jaksaa selvitä elämässä eteenpäin. Toivon teille sitä mitä halautte eniten, toivon toiveenne toteutuvan![/QUOTE]

Kiitos kauniista runosta ja ihanasta kommentista pojaltasi!!
Toivotaan, että meidän pienokainen siellä katselle ja naureskelee minulle kun olen niin malttamaton!! Ihan pitää alkaa kyynelehtiin! Kiitos teille kaikille ihanasta tuesta!!

 

[Heartbroken]

Sydämestäni toivon sulle omaa vauvaa, tämän toiveen toteutuvan tiedän.

Kiitos. Toivotaan, että sinulla on viestiä "yläkerrasta"

 

[Frost in the ground]

Ap...tiedän miltä sinusta tuntuu. Ollaan yritetty reilu 2v lasta, ei onnistu. Ei olla vielä hakeuduttu hoitoonkaan, koska pelkään, ehkä siksi että jos selviääkin etten voi koskaan saada lasta...tyhmää, tiedetään. Tiedän todellakin miltä tuntuu kun ystävät raskautuu ja saa lapsia, olen tietenkin heidän puolestaan iloinen,mutta...vaikea selittää mutta tiiät kyllä. Tsemppiä oikein paljon teille, toivotaan että molemmilla vielä onni kääntyy ja raskautuminen onnistuu

 

[hoidoissa ollut]

Tiedän hyvin Heartbroken, mitä koet läpi nyt. Kaikki nuo tunteet ovat sallittuja, ja valitettavasti se katkeruus sieltä tulee aina välillä esille.. Minullakin vähän liiankin usein.

Meillä lasta toivottiin ja yritettiin 5 vuotta. Hoidoissa oltiin lähes koko tuo aika, koska meillä oli sellainen tausta että luomusti lasta ei voinut muutenkaan tulla. Koin tuona 5.vuoden aikana 4 keskenmenoa, alussa lievemmillä ja hoidoilla ja sitten siirryttiin järeämpiin hoitoihin, ivf:ään ja pakastealkionsiirtoihin. Kyllä se koetteli henkisesti eniten, varsinkin noiden keskenmenojen kohdalla. Parisuhde kylläkin vaan vahvistui ja meillä oli harkinnassa jo adoptio, kunnes sitten jälleen kerran plussa napsahti ja se pysyi matkassa. Tai ne.. saimme identtiset kaksoset jotka ovat nyt 3v.

Ystävyyssuhteet oli koetuksella koko tuona aikana, kaikki ympärillä lisääntyi:kaverit, sukulaiset jne. Osa ymmärsi, osa ei.. Moni ei edes vielä tänä päivänäkään mitä helvettiä minä&me kävimme läpi. Toivottavasti tästä nyt jotain apua oli! Ei kannata vielä luovuttaa, kannattaa mennä tutkimuksiin ajoissa sillä se "vika" ei kaikkien kohdalla ole mikään suuri! Mutta tosiasiahan on sekin, että kaikki eivät voi saada lapsia edes hoidoilla.. Minua erityisesti ärsytti tuona 5vuoden aikana kommentit siitä, että "kyllä te vielä sen lapsen saatte", eihän sitä kukaan voi luvata. Mutta onneksi nykypäivänä hoidot on hyviä ja ovat auttaneet monia eikä vielä kannata liian pitkälle miettiä, vaan edetä asia kerrallaan

 

[Orion-]

[QUOTE="vieras";23374424]jospa tulet yhtäkkiä sitten raskaaksi kun et enää ajattele asiaa niin paljon. tsemppiä. uskon että joskus tärppää.[/QUOTE]

Mä tulin raskaaksi silloin kun ajattelin paljon asiaa. Positiivisesti. Ajattelin (ja myös lausuin ääneen) että "minä tulen ihan pian raskaaksi" tai "tulen nyt raskaaksi". Loin uskoa siihen että tulen raskaaksi, jaksoin toivoa.

Stressi pois, mutta ei sitä vauvatoivetta tarvi unohtaa sentään. (Tietenkään stressittömyys ei takaa mitään...mutta sekoittaahan se hormonitasapainoa jos kovin stressaantunut on.)