Koronaviruksen ysköspilvi käyttäytyy kuin katupöly ja leijailee pitkään – kaupan aukeamisaika voi olla turvallisin
Ulkotiloja tutkimus ei tutkinut. Se ei myöskään anna vastausta siihen, suojaavatko hengityssuojat.
www.is.fi
Ulkotiloja tutkimus ei tutkinut. Se ei myöskään anna vastausta siihen, suojaavatko hengityssuojat.
Apulaisprofessori Ville Vuorinen kertoo, että on tärkeää ymmärtää, että virusaerosolia ei voi nähdä. Hän viittaa neljän suomalaisen tutkimusorganisaation yhteishankkeeseen, joka on selvittänyt koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa.
Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää. Samalla pienenee riski pisaratartuntaan, joka on koronaviruksen tärkein tarttumisväylä.
Pelkkä puhuminen on mahdollisesti tartuntariski – koronavirusta kantavat hiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään
Suomalaistutkijat selvittävät, miten pisaratartunta voi tapahtua.
www.is.fi
Vuorisen mukaan onkin tärkeää muistaa, ettei vain pintojen koskettamisen välttäminen riitä.
– On hyvä tuoda esille ilmiöiden näkymättömyys. Ihmisillä on kuva, että räkäklimppi suussa olisi se, missä on virus. Se on vain osa totuutta. Virus menee myös näkymättömän aerosolin mukana.
Koronaviruksen aiheuttamassa kuivassa yskässä hiukkaskoko on tyypillisesti alle 15 mikrometriä. Tämän kokoinen hiukkanen ei laskeudu maahan vaan jää ilmaan. Suuremmat hiukkaset puolestaan putoaisivat maahan tai törmäisivät johonkin ohjuksen kaltaisesti.
Vuorinen vertaa ysköksen aiheuttamia aerosolihiukkasia keväiseen hiekkapölyyn.
– Ne jäävät ilmaan leijumaan paikalleen tai ilmavirtaus levittää ne ympäriinsä. Suuremmat hiukkaset ovat kuin kivi, joka putoaa johonkin lähistölle.
Kuin hiekkapöly, myös virusaerosoli pyörteilee ilmassa ja leviää laajalle alalle. MIT:n mallinnuksen mukaan tämä ala voisi olla jopa kahdeksan metriä.
Suomalaistutkijaryhmän mallinnuksen voit katsoa jutun pääkuvan paikalla olevalta videolta.
Kun oletetaan, että koronavirustartunnan voi saada hengittämällä viruspitoista yskösaerosolia, hiekkapölymäiseltä virukselta on vaikeaa suojautua.
Vuorinen ei uskalla esimerkiksi sanoa, auttavatko normaalit hengityssuojaimet mitään virusaerosolia vastaan.
– Tämä on monimutkainen virtausfysiikan ongelma, johon oikeastaan on mahdotonta sanoa tyhjentävää vastausta. Riippuu niin monesta asiasta.
Siispä varmin suojautumistapa on välttää julkisissa sisätiloissa oleskelua. Kun vähentää kauppakäyntien määrää ja kauppakäyntien pituutta, virusaerosoliin törmäämisen todennäköisyys pienenee. Kaupassa kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä myös sen juuri auetessa, sillä tuolloin ilmassa ei vielä ole ysköspilviä."
"On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että virus voisi levitä ilmavälitteisesti eli aerosoleina", Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Pentti Huovinen toteaa.
Viruksen leviäminen ilmalevitteisesti eri aerosoleina on eri asia kuin sen leviäminen pisaratartuntana, esimerkiksi taudinkantajan aivastaessa tai yskiessä.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
"Käytännön ero aerosoli- ja pisaratartunnalle on se, että aerosolitartunnan voi saada vaikka vain oleskelisi etäällä samassa huoneessa mikrobia erittävän kanssa, tai jopa saapuessaan sinne vähän erittäjän poistumisen jälkeen.
Huovinen viittaa tärkeään tieteelliseen PNSA-julkaisuun, jonka artikkelissa osoitetaan, että ihminen muodostaa aerosolia.
"Näissä aerosolihiukkasissa influenssavirus voi levitä", Huovinen sanoo."
Myös amerikkalainen MIT yliopisto julkaisi pari viikkoa sitten koosteen, jossa oli tehty video aerolosihiukkasten liikkumisesta ilmassa: Mikä on turvallinen sosiaalinen etäisyys koronakriisin aikana? Yksi lehmänmitta ei välttämättä riitä
This JAMA Insights Clinical Update discusses the need to better understand the dynamics of respiratory disease transmission by better characterizing transmission routes, the role of patient physiology in shaping them, and best approaches for source control in the context of the COVID-19 outbreak.
jamanetwork.com