En halua muuttaa miehen työn perässä :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaimoke
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:
Miettikää nyt mun kanssa. Miten minä nyt pienen vauvan kanssa muutan vieraalle paikkakunnalle, josta en tunne ketään, en tiedä kävelyreittejä, en tiedä missä on kaupat jne.

Tämä pitäisi jättää vuokralle ja vuokrata toiselta paikkakunnalta toinen. Siinä jää kuulemma vähän voitollekin. Äh. Masentaa.

Nuo ovat selkeästi tekosyitä nuo luettelemasi. Ethän voi koskaan poistua kotikortteleistasi jos et voi mihinkään tuntemattomalle kadulle mennä.
Kävelyreitit löytyvät kartasta ja kävelemällä, ja vastaantulijoilta voi ihan reippaana kysyä osaavatko neuvoa. Kaupatkin löytyvät taatusti, ja jos pelottaa liikkua yksin, niin pyydä miestä mukaan kunnes reitit löytyvät.

Opiskelusi on uudella paikkakunnalla, joten koulumatkasi tulee olemaan helppo ja lyhyt. Seurakunnan sivulta löytyy perhekerhoista tietoa, ja kunnan omilta sivuilta kenties myös. Paikallisesta neuvolastakin saa tietoa. Jos perhekerhoon ei uskalla yksin, MLL:n sivuilta löytyy valmiiksi printattava etsin ystävää-lappu jonka voi neuvolan ilmoitustaululle laittaa.

Rahallisestikin olisi kannattavampaa tuo muutto teidän tapauksessanne, minusta sekin puoltaa muuttoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Alkuperäinen kirjoittaja Ilonaäippä:
Aika erikoinen suhtautumistapa... Mies käy kuitenkin töissä, minkä takia se muutto... Uuteen ympäristöön ja ihmisiin tutustuu aina, vaatii toki hieman rohkeutta ja viitseliäisyyttä....

Häh. Mitä sitten missä se mies käy, käyköön vaikka anoppiaan sutimassa mun puolesta.
Taidat olla joku kodinkone.

:laugh: :laugh: :laugh: Kodinkone....
Ai että ihan sama tienaako joku perheessä... et ei kannata muuttaa työn perässä uuteen paikkaan, ku alkaa ahistaa...

 
Alkuperäinen kirjoittaja Ilonaäippä:
:laugh: :laugh: :laugh: Kodinkone....
Ai että ihan sama tienaako joku perheessä... et ei kannata muuttaa työn perässä uuteen paikkaan, ku alkaa ahistaa...
Juu...kivempaa on pysyä kotipaikkakunnalla ja valittaa sitten ettei oo töitä eikä opiskelumahdollisuuksia, tai miten miehen työajat on niin huonot ja palkka perseestä (ja naapurikaupungissa mies saisi parempipalkkaisen duunin & inhimillisemmät työajat) :xmas:
 
Ja siis en sano syyksi vierasta seutua vaan että se aiheuttaa surua minussa, en minä osaa selittää. Sain juuri tämän kodin valmiiksi ja nyt se täytyisi jättää vieraan ihmisen asuttavaksi. Tekosyitä ei ole, on vain tunteita.

Kyllä minä uskallan ja osaan, mutta aloittaisin taas alusta juuri, kun haluaisin asettua aloilleni. Ehkä sitten joskus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ihan vain tiedoksi, naisen ei ole pakko muuttaa miehen työn perässä tms. nainen voi sanoa EI

Ei tällä palstalla, miestä on toteltava ja sen pillin mukaan on tanssittava.

Huokaus. Meillä on parisuhde, se tarkoittaa keskinäistä sopimusta siitä että päätöksistä puhutaan yhdessä. Tämä on minun kantani pienen lapsen äitinä, jolla ei ole työpaikkaa johon palata vaan olen menossa kouluun, joka on myös tulevalla paikkakunnalla.

Jos sanon ei, miltä miehestä tuntuu? Vai onko vain naisen tunteilla väliä sitten?

Siis olet itsekin menossa opiskelemaan ko. paikkakunnalle? Mitäs järkeä sitten olisi teidän molempien kulkea kahden paikkakunnan väliä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei ihan ymmärrä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ihan vain tiedoksi, naisen ei ole pakko muuttaa miehen työn perässä tms. nainen voi sanoa EI

Ei tällä palstalla, miestä on toteltava ja sen pillin mukaan on tanssittava.

Huokaus. Meillä on parisuhde, se tarkoittaa keskinäistä sopimusta siitä että päätöksistä puhutaan yhdessä. Tämä on minun kantani pienen lapsen äitinä, jolla ei ole työpaikkaa johon palata vaan olen menossa kouluun, joka on myös tulevalla paikkakunnalla.

Jos sanon ei, miltä miehestä tuntuu? Vai onko vain naisen tunteilla väliä sitten?

Siis olet itsekin menossa opiskelemaan ko. paikkakunnalle? Mitäs järkeä sitten olisi teidän molempien kulkea kahden paikkakunnan väliä?

En ole hakenut vielä kouluun, mutta paikkakunnalla on mahdollisuus oman alani jatkokoulutukseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja siis en sano syyksi vierasta seutua vaan että se aiheuttaa surua minussa, en minä osaa selittää. Sain juuri tämän kodin valmiiksi ja nyt se täytyisi jättää vieraan ihmisen asuttavaksi. Tekosyitä ei ole, on vain tunteita.

Kyllä minä uskallan ja osaan, mutta aloittaisin taas alusta juuri, kun haluaisin asettua aloilleni. Ehkä sitten joskus.

Tiiän tuon tunteen...ei vaan jaksaisi/haluaisi lähteä, vaikka lähdössä on hyvätkin puolensa, ja vaikkei lähtö sinänsä pelotakaan.

Mutta muistathan, että voit aina palata takaisin, jos ratkaisu ei tunnukaan oikealta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ilonaäippä:
:laugh: :laugh: :laugh: Kodinkone....
Ai että ihan sama tienaako joku perheessä... et ei kannata muuttaa työn perässä uuteen paikkaan, ku alkaa ahistaa...

En minä muuttas jonkun toisen työpaikan perässä, kun en muuttas omankaan työpaikan perässä. Mun mielestä asuinpaikka ajaa mennentullen työn ohi.
Jos ei työtä löydy sieltä missä asuu tai siitä kulkumatkan päässä, ollaan sitten ilman työtä. Simppeliä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Alkuperäinen kirjoittaja Ilonaäippä:
:laugh: :laugh: :laugh: Kodinkone....
Ai että ihan sama tienaako joku perheessä... et ei kannata muuttaa työn perässä uuteen paikkaan, ku alkaa ahistaa...

En minä muuttas jonkun toisen työpaikan perässä, kun en muuttas omankaan työpaikan perässä. Mun mielestä asuinpaikka ajaa mennentullen työn ohi.
Jos ei työtä löydy sieltä missä asuu tai siitä kulkumatkan päässä, ollaan sitten ilman työtä. Simppeliä.

Ok... Vähän eri linjoilla olen... :)

 
Me muutettiin uuteen kaupunkiin, kun esikoinen oli 3kk. Minulla ei ollut siellä yhtään tuttua, enkä niitä saanut. Masennuin ja lihoin. Pelkäsin, että kuolen ja tarkkailin jokaista kolotusta ihan hulluna. Yhdeksän kuukauden päästä olin siinä kunnossa, että ambulanssilla vietiin lääkäriin. Kannattaa todella yhdessä keskustella asiasta, toinen ei saa yksin tehdä päätöstä.
 
No jos kerran sun tuleva koulukin olisi samalla paikkakunnalla, niin eikö se ole silloin ihan järkevä ratkaisu? Kuinka kaukana nämä kunnat sijaitsevat toisistaan? Onko sinulla mahdollisuus käydä kyläilemässä ystäviesi luona edelleen suht usein?

Jos mun mies saisi työpaikan jostain toiselta paikkakunnalta, niin minä en lähtisi. Mulla on vakituinen virka täällä ja vielä työ jossa viihdyn, on vanhemmat, ystävät, tuttavat... Joko mies muuttaisi sinne yksin tai sitten kävisi siellä töissä täältä käsin.
 

Yhteistyössä