Moikkelis pitkästä aikaa! En oo pariin viikkoon kirjoitellut, on ollut kaikkea muuta... Meidän koira hävisi viime viikon tiistaina ja sitä etsin 3 päivää, kunnes lehti-ilmoituksen perusteella löytyi kuolleena, oli ressukka jäänyt auton alle... :ashamed: :'( :'( Veti mielen todella matalalle, kun rakas ystävä on nyt poissa... onneksi oli sen verran siisti, että pystyttiin näyttää esikoiselle (3,5v) ja selittää kuolema, pidettiin pienet hautajaisetkin siellä metsässä. ainakin kerran esikoinen on leikeissään selvästi käsitellyt kuolemaa ja hautajaisia, vaikkei siitä muuten puhu.
Tää viikko ollaan sit oltu reissussa, 2 yötä mun äidillä ja 2 yötä anoppilassa. Reissu meni tosi hyvin. Matkat neiti nukkui ja perilläkin nukkui ja söi hyvin, seurusteli, hymyili - ja hurmasi kaikki :heart: . Alkuun vähän jännäsin, miten onnistuu syöminen ja nukkuminen vieraassa paikassa, kun serkkupojan ristiäisissä ei malttanut oikein syödä eikä nukkua.
Meillä on aika selkeä
rytmi päivissä. Aamulla heräillään koko perhe joskus 8 maissa. Aamupalan jälkeen lähdetään ulos, yleensä silloin kävelemään/lenkkeilemään. Sitten päiväruoka ja vauva päikkäreille (nukkuu aamullakin kun ollaan ulkona). Kun herää päikkäreiltä (2-4t) syötän, vaihdan vaipan ja lähdetään uudelleen ulos, yleensä silloin vien esikoisen leikkimään puistoon ja vauva nukkuu taas. Ilta menee sitten seurustellessa ja kitistessä, itse en paljoa saa muuta tehtyä kun telkkaria tuijotettua vauva sylissä, mut onpa hyvä syy laiskotella
. Pitkien päikkäreiden aikana saa kuitenkin ihan hyvin tehtyä kotitöitä - jos ei mies oo niitä tehnyt
, musta kun tuntuu, et se täällä tekee niitä enemmän kuin minä...
menee oma aika lasten kanssa touhutessa. Nukkumaan käydään joskus 22-24 maissa ja vauva syö kerran tai kaksi yössä.
Meillä ei esikoisella ollut oikein mitään rytmejä, oli huono nukkuja ja söi ihan koko ajan. Yöllä otti yhdet pidemmät unet, n.2 tuntia, muuten oli yhtä kitinää ja syömistä. Kakkosta oonkin monesti ihmetellyt, että näin helppoja vauvoja on olemassa!!! Tää on aina niin tyytyväinen kaikkeen, itkee vain nälkää tai kakkavaippaa, muuten nukkuu tai hymyilee
.
Ehkäisyä ei olla vielä käytetty, kun ei oo (onneks) ollut menkkoja. Välillä kyllä ollut mahassa sellainen tunne, et menkat alkais. Viimeeks meni 4kk synnytyksestä, vaikka oli täysimetyksellä, ja vauva söi tosi tiheään. Nyt neiti syö paljon harvemmin ja vähemmän aikaa kerralla, joten saas nähä, millon menkat tulee. Tuli tossa miehelleki vitsailtua, et jospa ne mahan tuntemukset onki ollu oviksia, ollaan meinaan puuhailtu niinäkin päivinä
Vaikka välillä on vauvakuumetta, en haluis seuraavaa lasta kuitenkaan vielä ihan ensi vuoden aikana... mutta kuten nää 2 ekaakin, eiköhän se 3. ja 4. (ja 5. ja monta näitä sitten lopulta tuleekin, tai tuleeko yhtään lisää?) tule sitten kun ei sitä osata itse niin odottaa. Esikoinen on vähän "hups" lapsi ja kakkonen sai alkunsa kun oltiin jo luovuttu toivosta, et meillä nyt ikinä tärppää... oli vielä toiseen maahan muutto ym. "pientä" stressiä siinä!
Soseita tai kiinteitä en oo vielä suunnitellut aloittavani. Tai tavallaan jo kaihoisat fiilikset, että "kohta" neiti niitä rupeaa syömään... täysimetys on niin kivaa ja helppoa ja jotenkin tulee tunne, että kun vauva saa kiinteitä, se jo kohta kävelee. Vielä tää on niin ihana ja suloinen pikku-sylivauva :heart: , ei vielä osaa juuri mitään muuta kuin hymyillä ja pitää päätään koholla. Ei edes yritä
kääntyillä tms. mitä muut ootte kertoneet, mut toisaalta, neiti syntyi vasta syyskuun puolella, kun osan vauvat syntyi jo heinäkuussa. Pysyis vaan vielä piiiiiiitkään äidin pikku mussuna :heart: vaikka eiköhän nää oo sitä vielä 60-vuotiainakin kun ite oon se 85v mummeli
Nyt vaipan vaihtoon.
Hemuli ja neiti 8 viikkoa