Onnistuisinkohan nyt kirjoittamaan loppuun asti, kun kolmesti olen tässä lähipäivinä aloittanut ja aina se on keskeytynyt. Let's try.
Mä oon ihaillen lukenut noita teidän vauvojen yöunia. Meillä nimittäin saa kyllä piirtää rastin seinään, mikäli vauva nukkuu vaikkapa kolme tuntia yöllä saatikka päivällä. Öisin ruokaillaan vähintään kahden tunnin välein, ja päivällä sit melkein koko ajan... Tai siltä se ainakin tuntuu äidin mittapuun mukaan. Eikö vauva saa tarpeeksi maitoa/eikö jaksa syödä tarpeeksi/onko tottunut tiheään syömisrytmiin vai mitä ihmettä? Meillä ei myöskään kelpuuteta minkään sortin tuttia, niin äiti toimii sit todennäköisesti myös tutin korvikkeena. Sekin voi tehdä tuon, että vauva haluaa olla melkein koko ajan rinnalla, vai? Me ollaan kokeiltu vaikka minkälaisia tutteja (hyvä ettei eri värejäkin...
), mutta kun se tutti on vaan niiiin pahaa...
Olen kyllä sitä mieltä, että maitoa ainakin tulee tarpeeksi, koska pienenä syntynyt tirriäinen (2740 g, 48 cm) oli 2 kk:n neuvolassa jo aikamoinen täti (57,7 cm, 5815 g). "Tissibusiness" on siis kantanut hedelmää... Nyt 2,5 kk:n iässä ollaan varmasti jo reippaasti yli 6 kg:n. Neiti on ollut täysimetyksellä jo yli kuukauden. Alussa jouduttiin antamaan iltaisin vähän lisämaitoa, mutta maidon tulo taas tasaantui siitä eikä lisamaitoa olla enää tarvittu. Se on tietenkin hyvä asia, mutta myös estää tehokkaasti äidin pienetkin omat reissut, koska viime viikonlopun kokeilun perusteella meillä ei kelpuuteta enää pulloakaan. Päätettiin eilen, että mä lypsän nyt joka päivä vähän maitoa ja tarjotaan päivittäin pullosta maitoa, niin jospa vauveli taas oppisi uudelleen pullolle. Mä en ole käyny edes kaupassa ilman vauvaa, niin alkais olemaan tosi kiva, jos edes puoli tuntia saisi joskus hengähtää. Ens viikolla mulla on kampaaja, ja jos en sinne pääse tämän karvakypärän poistoon, niin alkaa olla huumori aika vähänä...
Toinen asia tässä jatkuvassa imetyksessä on, että äiti näyttää kuihtuvan käsiin. Olin normaalipainoinen ennen raskautta ja keräsin kuitenkin kunnioitettavat 19 kg extrapainoa odotusaikana. Ylimääräiset lähti tosi nopeasti pois ilman mitään toimenpiteitä, mikä on tietenkin hyvä asia, mutta enää en haluaisi laihtua, kun painan jo monta kiloa vähemmän kuin ennen raskautta. Lihaksiakaan ei ole enää juuri missään, mutta ei tietenkään ihme, kun ainoa urheilu on vaunulenkkeily.
Olin alussa niin poikki jatkuvasta heräilystä, että lopetin kantamasta vauvaa aina öisin syöttöjen välillä omaan sänkyynsä, kun hän ei kuitenkaan sinne vakautunut. Lopputulos on se, että äiti jaksaa paljon paremmin ja on huomattavasti selväjärkisempi, mutta nukkuukohan vauva ikinä muualla kuin mamman vieressä..? Päivällä vauva herää aina muutaman minuutin sisällä, jos jätän jonnekin sisällä yksin nukkumaan (esim. pinnikseen). Koetan aina lohduttautua, että ei se enää rippikouluikäisenä halua äitin viereen... Näinköhän...
Meillä annettiin kans muuten siellä 2 kk:n neuvolassa se rotalääkkeen eka satsi, joka vauvaan vaikutti ainakin siten, että oli tavallista huonommalla tuulella. Ei varsinaisesti kovin itkuinen, mutta sellainen tyytymätön. Ja sit kakka on ollut tosi löysällä, mut se lienee ihan normaaliakin vauvoilla.
Sitä piti vielä kysyä, että onko kenelläkään muulla ollut ongelmana vauvan kaulapoimut. Meillä on aika tuhti tämä vauva: pulleat posket ja monta leukaa, niin noi jatkuvasti "rytyssä olevat" kaulapoimut ei ikinä saa ilmaa. Ne pysyy koko ajan kosteana ja kerää sit tietenkin myös likaa. Pahimmassa tapauksessa iho menee rikkikin. Joudun päivittäin puhdistamaan ja kuivailemaan niitä, ja se on vauvan mielestä niin inhottavaa ja itkettää niiiiin kovasti.
Jes, sain kirjoitettua loppuun neljännellä kerralla. Asiaa tulikin reilusti... Vauvakin nukahti tuohon rinnalle ja vielä kun mammakin saa aamupalaa, niin tästä se päivä taas lähtee liikkeelle. Mukavaa päivää joka kotiin!