~~~~ELOMASSUT HEINÄKUUSSA~~~~

Tuosta jäykkyydestä, mulla on alkanu vaivaanmaan jo jonkin aikaa, toi ristiselkä tai siis koko lanneranka (vai miksi sitä kutsutaan) eli on edestä kipeä ja takaa, ja sit kun touhuan kumminkin kaikkee aina päivisin niin iltasin hyvä jos pystyy kävelemään..

noista tuntemuksista, kun miettii koko raskausaikaa niin mua harmittaa se, että on ollut niin kova menettämisen pelko koko ajan, eikä ole osannut oikein nauttia, ja sitten kun mies ollu tosi paljon poissa, ei ole ollut oikein ketään kenen kanssa jakaa kaikki tuntemukset. ja jos on muuten mennykin hyvin niin sit oon stressannu tosta painosta. ihme stressaaja..

semmosta piti kysymäni, että onko kellään tullut pahoinvointi "takasin". siis mulla tuntuu että aamulla lentää laatta ihan millon vaan, ja muutenkin ihan kauhee olo aamusin. sit päivällä hiihän menemään ja touhuan kun joku sähköjänis ja illalla oon sit kipee ja väsyttää mutta kun menen nukkumaan, en saa unta. mikä lie. kauhea valitus taas..

olo muuten ihan hjuva, oon pessyt paljon vauvankamoja, huomenna tulee pinnasänky, hommasin parvekevaunut kun asutaan kerrostalossa, eikä ole hissiä niin en kyllä rupee roudaa alhaalta asti toisia vaunuja, jotka ei ole mistään kevyemmistä päästä, vaan jätän suosiolla varastoon aina ja sit ylhäällä on omat vaunusa.

synnytyskin mietityttää, tai se että miltä se tuntuu, miten se menee, entä jos käy jotain, ja jaj ja jaja .... ja muutenkin ajatus, että kohta "meitä" ei olee enää kahta vaan kolme, tai siis yks tulee pihalle minusta, sit kauhulla odotan sitä kun tiedä että alkaa ihan jumalaton ryysis kun kaikki haluavat nähä pienen ja neuvoja satelee nyt jo joka suunnalta minkälainen minun pitäisi olla, ja kuinka heillä on mennyt synnytys ja miten sen pitäisi mennä ja plääh!

ja kun tiedän itestäni että otan niin pirun herkästi ihteeni. anoppi ja oma äiti mua pelottaa kaikista eniten, tuntuu että ne polkee mut ihan maanrakoon lähes joka ikinen kerta, ja mä olen viel niin hölmö että en osaa sanoa vastaan.

imetystyynystä ollu kans puhetta, itellä ei luonnollisesti ole kokemusta, mutta kaapin perällä odottaa, sain käytettynä siskokullalta sen, joka kehu sitä, saa nähä sit et miten,tarviiko sitä.

hankinnoista viel sen verran että mä en oo ite asiassa ostanu yhtään mitään vauvalle, tai no rasvapurkin, pikkututin. itelleni liivinsuojuksia ja siteitä. kaikki muu on tullu käytettynä, tai lahjana, esim sitteri ja turvakaukalo, helpolla olen kyllä päässyt, ja halvalla..

mudda, vointeja kaikille!! huomenna synnytystapa-arvio, vähän jännittää.... =)

t. hosso ja iida 35+6

 

Huomenta!
Täälläki herättiin jo kuuden jälkeen, kun miehellä soi herätyskello ja hän sit äsken töihin lähti.. Kesäflunssa vissiin iski, ääni ei kule kunnolla, kurkku kipeä ja yskittää. nuhaa minimaalisesti, ainaki toistaseks.. Lauantai-iltana käytiin kihlajaisjuhlissa ja sit myöhemmin mentiin miehen siskonpoikia vahtimaan..tuliki sit valvottua neljään-viiteen ku ei itikat antanu nukkua.. |O

Noista fiiliksistä... itellä ristiriitanen olo, toisaalta haluaisin että jo syntyis mutta toisaalta taas en ihan vielä.. Olo alkaa olla sen verran hankala että onneks ei oo enää ku viitisen viikkoa laskettuunaikaan! Muuton jälkeen sais vauva mielellään jo pullahtaa massusta Haluaisin jo olla "normaalisti" enkä niinku joku potilas, ku esimerkiks en oo voinu moneenmoneen viikkoon enää minkään asteista liikuntaa harrastaa kun itestä se ei oo tuntunu hyvältä (alkanu supistelee ja muutenki tullu olo kummaksi)... Ajatus sairaalaan lähdöstä ambulanssilla tuntuu tosi kaukaiselta, samoin synnytys.. vaikka kokoajan sitä mietinki niin jotenki sellanen olo että ei semmosta voi mulle tapahtua. Ajatus meistä kolmena kahden sijaan myös melko hurja ajatus, vaikka sitä on tässä "muutaman" kuukauden ajan ehtiny sulatella. Eipä sitä tiiä millaseks elämä muuttuu vauvan tulon myötä, kuvitellahan sitä voi vauva-arjesta vaikka ja mitä, mut todellisuus ei välttämättä ookkaa sit iha sitä... Hosso tuossa mainitsi tuon että muut alkaa synnytyksen myötä ohjeistamaan miten minkäki pitäis olla, niin itellä pelottaa sama myös, että kaikki on neuvomassa omaa tyyliään (varmaan tuo ikä vielä oikeen lisää vettä myllyyn!!) ja tuputtamassa ohjeita joka itkunparkaisuun tai imetystyyliin tai vauvan sylissäpitoon tai nukuttamiseen tai ihan mihin pikkujuttuun vaan!!!! Kivahan se on jos haluaa auttaa mutta eikös se jokaisen perheen "tyyli" löydy ihan itsekseen... Hössötys mun äidin osalta on jo nyt asteikolla 1-10 jotain 11 luokkaa, niin mitähän sitten kun pikkuinen syntyy.. :ashamed: Mutta täytyy ajatella vaikka niin että mielummin otan kaiken avun ja hössötyksen ainaki osittain vastaan kuin että oisin tässä maailmassa kahden vauvan kanssa ilman sukua ja perhettä....

Joo o, ajatus luistaa näin aamuisin erittäin hyvin...

Upp3 ja Mötky 34+6

 

huomenet!

tuntemuksista: vaikka mulla ei sinänsä ollut oikein mitään odotuksia raskausajan suhteen, oon ollu tosi yllättynyt ja iloinen että kaikki on mennyt niin jouhevasti. neuvolassa käynnit on joka kerta kestäny 10-15 minuuttia kun ei ole ollut mitään hämminkiä ja olokin on ollut ihan hyvä. odotin kauhulla kesää kun en ole koskaan ollut mikään tukaluuden ystävä mutta yllättäen oonki ollu jokasen lämpimän päivän ulkona aamusta iltaan eikä ole tehny tiukkaa ollenkaan. tottakai nyt tässä loppuvaiheessa on varsinkin iltaa kohden hankala olo, maha painaa, turvottaa ja lonkkia särkee ja toivois että aika kuluis äkkiä ja sais taas kropan jollain tapaa haltuun mutta kaikenkaikkiaan raskaus on ollut helppoa aikaa ja toivon että tämä loppukin sujuisi yhtä jouhevasti.

mie en niinkään oo huolissani muitten neuvomisesta, mun vanhemmat on semmosia että ne ei sillätavalla hössötä vaan enemmän haluavat vaan olla läsnä. miehen äiti on varmasti se suurin hössöttäjä mutta hän kun on tuolla rapakon takana niin tuskin pääsee kovin paljon ihon alle kun kerran viikossa tai parissa webbikameran välityksellä nähdään ollaan tosiaan kaveriporukasta ensimmäiset odottajat mutta mulla on yksi ystävä joka on ollut aina vauvakuumeinen ja paljon hoitanut vauvoja ja olen hälle kauniisti vihjannut että ei mielellään sitten tulla kysymättä neuvomaan. varmasti tulee kysyttävää itsellä ja sillon on kiva että on ihmisiä ympärillä joilta voi kysyä ja tietysti myös teiltä kaikilta mutta oon sitä mieltä että ennen kun on itse kokenut henkilökohtaisesti raskausajan, synnytyksen ja oman lapsen hoidon, ei oikein voi kunnolla tietää millaista se on ja juuri niinkuin upp3 sanoi, jokaisella perheellä on oma tyylinsä ja niin pitää ollakin - ollaanhan me kaikki erilaisia, niin vauvat kuin vanhemmatkin.

piti eilen oikein ottaa kuvia makkarista jossa ollaan nyt vauvavalmiudessa, facebookkiin sai taas yhden valokuva-albumin ihanaa kun ei tarvi enää odottaa pitkään että saa tuon masukin ihan oikeasti syliin!

mulla on nyt vissiin oikeesti iltasin sänkyyn mennessä alkanu supistelemaan, eilenkin kun lueskelin sängyssä niin alaselkää juili ja oli semmonen hankala olo. lääkärineuvolaa odotellessa...

täällä on taas ihan pirun kylmä, on tämä kumma tämä suomen kesä nykyään. mies on jo aivan menettäny toivon että täällä mitään kesää on edes kun viime kesäki oli mitä oli säiden puolesta koko ajan pitää yrittää vakuutella että kyllä se siitä lämpiää mutta alkaa itekki tulla epätoivoiseksi

hyvää viikonalkua kaikille mammoille ja masuille!

salamanteri&steve 35+3 :heart:

 

Huomenta!

Kai sitä vielä huomenta siis voi sanoa =) Täälläkin mies lähti aamusta töihin ja jäin miehen tyttöjen kanssa päivää viettämään. Lupasin niille että tehdään tänään kakku heidän mummolle, jolla synttärit oli jo tosin viime viikolla. Itselläkin olisi loppuviikosta

Ollaan miehen kanssa nyt kovasti suunniteltu reissua että viimeistään kuun viimeinen viikonloppu lähdettäisiin helikopterilla Tallinnaan ja sinne sitten kylpylään. Ongelma vaan meidän koirat :/ Kaikki hoitolat oon varmaan soittanu läpi ja kaikki täynnä. Olisi vaan niin kiva tehdä pieni reissu ennen vaavin syntymää ja kun se hääpäiväkin meillä. Toivoa kädet ristissä joskos toisen koiran kasvattaja suostuisi koirat ottamaan pariksi yöksi.

Fiiliksistä, no ne nyt muuttuu sitä mukaan kuin ajatuksia päässä..yllättävää. Toisaalta alkaa kerrankin tosiaan olla tottunut ajatukseen, että mulla maha on ja sillä selvä. Pääsen siitä sitten joskus. Närästys nyt on taas sen verran pahentunut, että lähes päivittäin sen kerran oksennan. Muttei siis muuten varsinaista pahoinvointia ole ollut mistä hosso puhui. Aamusin tai aamupäivisin toisinaan on kyllä sellasta heikkoa oloa, tuntuu että pää painaa tonnin ja että kohta pyörryn ja sitä kestää aika pitkään. Selitystä ei asialle olla löydetty.
Vauvan tuloa odotan innolla. Niinkään olemista ja arkea sen kanssa en pelkää, mutta tietty sitä miettii että osaako sitä lapsestaan kasvattaa varmasti kunnollisen ja olla hyvä äiti. Sitten tietysti vähän pelottaa myöhempi, kun tiedän että miehen kanssa jotkut asiat kasvatuksen suhteen eriävät vahvastikin. Mies kun on valmis antamaan kaiken valmiina eteen ja itse taas olen oppinut aina kotona että omalla työllä ansaitaan. No ne niitä myöhempiä asioita sitten.

Mutta sellasta. Pitäisi yrittää soittaa yhelle hierojalle kohta uudestaan ja kysellä mielipidettä..mulla mennyt yläselkä nimittäin ihan lukkoon ja särkee/jomottaa aika usein. Täytyis siis kysellä suostuisiko hieromaan niska-hartia seutua...mä en kestä tätä kipua nimittäin.
Mutta nyt laittamaan tytöille aamupalaa kun kerran kaikki alakertaan juuri marssivat. Ihanaa uutta viikkoa mammat!!! Voimia ja jaksamista parisuhteeseen...miehet todellakin hankalia ja me mammat onneksi rauhallisia ja tasapainoisia hormooniemme kanssa

 

Eilen oli siskon vauvan ristiäiset. Nimeksi tuli Daniela Eeva Kristiina :heart: Tosi kaunis nimi juu!! Mies piti vauvaa sylissä toimituksen ajan. Hyvä kun ite jaksoin oman masuni kanssa yksin seistä kummin tehtävässäni. Tais olla raskas päivä meikäläiselle vaikka kuinka istuin, kun siltä alkoi tuntumaan. Ennen kotiinlähtöä käytiin sitten synnärillä näytillä (soitin ensin ja pyysivät käymään). Mua supisti kauheesti vajaan tunnin verran ja vauvan liikkeet sattui aivan saata****, että itku siinä melkein tuli :'( Otettiin käyrää ja siinä ei juuri supistuksia näkynyt. Jotain IHAN pientä vain ja vauvan sydänäänet vaihteli kiitettävästi. Tehtiin alapäätutkimus ja kohdunsuu oli vielä ainakin kiinni. Ultrattiin vielä ja vauvalla oli kaikki tosi hyvin lääkärin mielestä! Kovaa se liikkui tutkimuksen aikana. Kaikki virtaukset sun muut katottiin ja ne oli hyvät. Kysyin sitten lapsiveden määrästä ja se oli normaali, ei yhtään liikaa. Vauvan painoarvio eilen (rv 35+3) oli JO 3 kg :wave: Mitä se kuulkaa on sitten 16. päivä, kun sillon on virallinen painoarvio synnytystä ajatellen. Lääkäri sanoi, että yleensä jos käynnistellään suuren vauvan koon takia, niin se tehdään joskus 38 viikon tietämillä/jälkeen. Että eivät päästä liian suureksi. No huh, parin viikon päästä ollaan taas viisaampia!!

Loppusuoran fiilikset: Jaa-a.... Maha on tiellä joka paikassa ja suihkussa ollessa saa varoa ettei masua tökkää hanaan Meillä kun on suihkukaappi, että tilaa ei oo liikaa!! Yöt menee perseelleen, kun lonkat/pylly puutuu ja niihin tulee ihan sairaan kova kipu. Jatkuvasti saa käännellä kylkeä, mutta ei se auta :headwall: Onneksi pissareissuja öisin tulee vain 2-3. Ahdistaa, hiki koko ajan, jumalatoon maha, mitenkään ei oo hyvä ja väsyn tosi helposti vaikka tekisin mitä. Vauvan liikkeet sattuu ihan sairaasti ja itku meinaa tulla. IHANAA TÄÄ LOPPURASKAUS No, viitisen viikon päästä alkaa helpottamaan Muuten raskaus on mennyt suht hyvin ja ollut jopa mukavaakin välillä, mutta tämä loppuaika, huoh :ashamed: Taitaa jäädä meikäläisen viimeiseksi raskaudeksi (nejäs kyseessä).

Tiippana ja muut samassa tilanteessa olevat: Iso voima :hug: Toivottavasti asiat pian järjestyisi ja selkiintyisi kaikilla!!! Hengessä ollaan mukana.

Meillä mies kuljettaa jatkuvasti puhelinta mukana vaikka menisi vain tupakille pihalle! Oon antanu sille sellaisen käskyn, että puhelinta pitää nyt päivystää synnytykseen asti koko ajan Jos mulle tulis kauheen kova synnytyssupistus, niin en mä pääsisi miestä huikkaamaan pihalta apuun, kun jähmetyn sillon kuin mikäkin patsas.

Jahas, oliskohan siinä ollut nyt tarpeeksi valitusta yms. yhdelle päivälle

Voidaan hyvin ja toivotaan, että päästäisiin edes lähemmäs elokuuta ennenkuin aletaan kaikki jakaantumaan :flower:

Tatjana80 ja tyttö 35+4

 

Mulla alkaa olemaan myös koko selkä kipeä. Eilen aamulla kaivoin tukivyön hetkeksi niin johan taas helpotti. Mua alkaa se vyö ahdistamaan ,jos se on kauan päällä, mutta pahimpaan selkäkipuu se kyllä auttaa. Pitäisi myös kiinnittää koko ajan huomiota ryhtiin niin sekin varmasti auttaisi.

Imetystyynystä on ollut puhetta. Musta se oli oiva kapistus alussa ,kun vauva ei ole vielä nin jäntevä. Itse käytin sitä parisen kuukautta koko ajan ,myös yöllä. Sen jälkeen sen käyttö jäi vähemmälle.

Niille jotka ovat huolissaan muiden neuvoista ja hössötyksestä niin sen jälkeen ,kun saatte sen oman pienokaisen syliin niin todennäköisesti teidät valtaa suuri itseluottamus vauvan hoidon suhteen. Tämä myös näkyy päällepäin ja äitinne sekä muut tulevat olemaan ylpeitä siitä kuinka hienosti pärjäätte eivätkä neuvoja niin kovasti tuputa. Ainahan sitä voi sitten sanoa ,jos neuvot alkaa ärsyttämään. Vaikka joskus siitäkään ei ole apua.

Jaa nyt tyttö kaipaa seuraa. Heippa!
-Poni ja Manteli 33+5

 

Tervehdys kaikille! Täällä mies lähti töihin tänään lomien jälkeen, ja oikein harmittaa sen puolesta, kun kelit ei tosiaan ollu mitenkään suosiolliset koko loman aikana. Eikä näytä parannusta vielä tulevankaan.... No, jospa se ois itellä vähän helpompi olla.

Nyt iski mulle viime yönä se lonkkakipu!! :kieh: Kauhee tuska vasemmassa lonkassa, ja mulla tahtoo olla, että vasemmalla kylellä on paras nukkua, kun muuten alkaa närästämään hirveesti. (Jollakin muullakin muistaakseni sama ongelma oli) Piti sitten tonkia tyynyjä polvien väliin ja peittoo selän taakse ja kaikki maholliset kokeilla mitä muistin teidän kertoneen apukeinoja... Sainkin sitten pätkissä onneks joten kuten nukuttua. Muistanko väärin vai kertoko joku ottaneensa ihan Panadolia lonkkakipuihin? Aattelin, että sitä vois kokeilla jos rupee ihan joka yö kipuja olemaan.

Joku (en taaskaan muista enää kuka... :ashamed: ) kerto, että ei oo enää nälkä, eikä mahu kerralla paljoo mahaan ruokaa. Mulla on nyt ihan sama juttu. Tässä joku aika sitten oli vielä aina nälkä, mutta nyt ei tuu nälkä oikestaan ollenkaan, ja heti kun on vähänkin syöny, tuntuu että on ihan ähky. Ja sitä ähkytunnetta kestää monta tuntia! Ja sitten närästää.....

Loppuun vielä :hug: kaikille miesten kanssa taisteleville! On kyllä tosi ikävä kuulla, miten tampioita jotkut miehet voi ollakin!!!!!

Vimppa ja pimatsu 33+2

 

Hellou masut!

Olo on jotenki tuskainen.. |O

Maha on alhaalla ja pissalla saa juosta useemmin kun alkuaikana..
Supistaa aika usein ja välillä jo ilkeestikkin. Maha on jokapaikassa tiellä, mikään ei oo enää kivaa eikä mukavaa. Kävely sattuu lonkkiin ja häpyliitokseen joskus jopa selkään. Ja mulla on taas joku pirun nuha |O |O

mutta muuten ihan ookoo..luulisin..

 

Huomenia!

Apobase creame (tulikohan oikein?! ) mä näen kans niin ihmeellisiä unia. Milloin juoksen hirveä pakoon pitkin näkötornin seininä olevia puolapuita ja milloin joku halus venekaupoissa vaihdossa miehen vanhan metästyspuvun, joka on niin riekaleina kohta että sitä ei oikeasti kukaan huolis! Välillä tekee jotain työtä koko yön että kun aamullaa herää niin on yhtä väsynyt kuin nukkumaan mennessä! .... Ihanaa...

Viime yökin meni aika pipariksi... alapäätä kynsitti ihan mielettömästi ja mua ei nukuttanut yhtään ja ravasin veskis puolen tunnin välein. HUOH! Sitten molemmat tytöt taas meijän sängys ja esikoinen yskii niin että saan pelätä että tukehtuuko.

Tuntemuksista Edelleen niin jännää että meillä on pian taas pitkästä aikaa pieni nyytti. Jännityksellä ootetaan kuka ja kumpi sieltä tulee ja kenen näköinen on. Toisaalta tuntuu että syntymään on vielä pitkä aika että sit joskus syksyllä ja toisaalta on että apua, enään joku 5 viikkoa! Tänään ajattelin saada silitettyä vauvan vaatteet (ja pestyä ne pari uutta) ja pakattua osin sairaalakassia. Dödön, hammasharjan ja tahnan haen uudet ja siteitä pitää muistaa ostaa. Eilen katoin kun kaveri oli ehtinyt laittaa kuvia nettiin heidän pienokaisestaan joka siis syntyi silloin 37+jotain viikolla alle kakskilosena ja voi että kun oli pieni! Kuinkahan sitä taas osaa hoitaa sellaista avutonta ihmistainta kun olo on välillä kuin ensimmäistä odottais! Eniten jännään elon alkuun lähtöä, kuinka arki sit sujuu kun jään noiden kans yksin, onneksi miehellä kesäloma ja isyysloma putkeen niin on kotona alkuun useamman viikon. Saa olla isompien kanssa sitten touhuamassa.

Tatjana mulle tulossa kans aika paino ja synnytystapa arviointiin ja TOIVON todella että täällä oltais yhtä viisaita (vai mentiinkös me molemat SeKSiin?) että käynnistetään ennen laskettua aikaa ettei vauva pääse liian isoksi. Kokemusta on siitäkin. Sektio tehtiin kun yliaikaiskontrollissa esikoisen painoarvio 4800g!! Onneksi oli vain 4190g mutta harmittaa silti tuo kun päästettiin liian isoksi ettei uskallettu antaa syntyä alakautta. Osin neuvolan vika kun terkka ei uskonut että voin saada isoja tenavia kun oon näin pikkuinen. Mä ite veikkaan tätä vauvaa syntyessään kuopuksen kokoiseksi eli olis joku 3700-3900g välillä. Kuopus oli 3830g.

Mutta palataan! Lopetan ennenkuin tulee monta sivua juttua...

 

Moro!!!
taas ois yks viikonloppu takanapäin ja lähempänä elokuuta
olikin yhtä autossa istumista ku perjantaina kävin oulussa kierteleen kauppoja, meiltä matkaa n.70kilsaa yhteen suuntaan ja eilen käytiin sitten ylivieskassa kärkkäisellä ja kahtoon autoja ku pitäs joku farkku tai tila auto löytää, sinnekkin tuli matkaa n.100kilsaa yhteen suuntaan. vaan ei mulla tuo auton kyyti oo ikinä pahaksi ollutkaan. kävely oli vaan aika tuskasta eilen kun alapää nitisi ja sitä vihilo niin et välillä piti tahtia hiljentää.
yöt oon kyllä nukkunu kohtuu hyvin paitsi et vaikka oon kuin väsynyt niin unta joutuu jonku verran ootteleen ja pari vessa reissua tulee yön aikana tehtyä.
tuolla upp3 ja joku muu mietti niitä muitten neuvoja ja ohjeistuksia niin jokaisella perheellä on omat juttunsa ja kikkansa joka asiaan ja se ei tarkoita et ne toimii sit kaikilla, ite oon vaan antanut muitten suoltaa neuvojansa mut ajateellut vaan et toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja on toiminut

mut nyt pitäs lähtä ruokakauppaan jääkaappi huutaa tyhjyyttään.
voikaa hyvin mammat ja masut

 

Huomenta!

Voitteko kuvitella että heräsin vasta äsken, aamupalan tässä vasta syönyt joka pyrkii ylöspäin, ei taida enää mahtua ruokaa kupuun, siitä se pahoinvointikin oletettavasti lopussa johtuu. Mies ja tytsi lähti aamulla Lappeeseen ja minä menen vasta iltavuoroon, joten koko päivä ihan vaan laiskottelua, halleluja! Viimeks nukkunu näin pitkään varmaan ennen esikoista (tai joskus krapulassa :ashamed: )

Pepppi Et ole outolintu, minullakin on loppua kohden parempi olo. Pyöräillä jaksaa ja kuntoilla yms ihan kivasti.

Filikset raskaudesta: Ei ole ollut vaikea raskaus, mutta vaivoja on ollut kuitenkin, kuuluvat asiaan. Onneksi kaikki vaivat ovat olleet vaan ohimeneviä ja tietyille viikoille kuuluvia juttuja. Aika on käynyt pitkäksi kylläkin, oon jo aika kypsä. Töitä vielä kaksi viikkoa, pelottaa että tulee tulee helteet tai jotain vaivaa, en yksinkertaisesti voi olla pois enää näitä viimisiä päiviä. Joten toivotaan ettei mitään tule yllättävää.

Viikonlopun reissusta: En suosittele kenellekkään odottajalle loppumetreillä pitkiä reissuja! 4-5 h autossa suuntaansa istumista ei ollutkaan ihan peace of cake, vaikka luulin et eihän siinä mitään kun ei vaivaa mikään. Kyllä muuten tuli paha turvotus mahaan ja oli vaikee hengittää sen johdosta eilen. Plus kaikki minkä erehty syömään teki tosi pahan olon ja kouristeli mahassa vielä eilen illalla kotiin tultua. Älkää ihmeessä tehkö samaa erhettä ja lähtekö autoon kiduttamaan itteenne noin pitkiä matkoja enää loppumetreillä.. Onneks alkaa jo elämä voittaa nyt.

Synnytyksestä: Tosi ristiriitaisia ajatuksia päässä! Haluis äkkiä ajan kuluvan ja synnyttämään, mutta toisaalta, voi että kun joku synnyttäs miun puolesta!! Välillä oon innoissani ja välillä ahdistaa ja pelottaa. Eka synnytys oli helppo ja nyt pelottaa että tää toka ei meekkään niin hyvin. Samoin pelottaa että tää on isompi vauva ja entä jos se on vaikeempi synnyttää.

Parisuhteesta: Meillä on ollut tosi seesteinen vaihe jo hyvän aikaa, vaikka ollaan tosi räiskyvä pariskunta. Mies on ollut tosi ihana. Alkuraskaudesta olin kuulemma ihan HELVETIN rasittava ja vaikee ihminen, pillitin vähän väliä ja skitsoilin ihme asioista jne. En itse muista moista, varmaan keksinyt omasta päästään mies

Viimiseen ultraan olis vielä aikaa kolmisen viikkoa, 29.7 katellaan sitten millanen pallopää sieltä on tulossa Toivottavasti veikkaukseni menee oikeaan ja vauva ei ole jätti kokoa. Potkut ja jumppaus alkaa olla kyllä jo tosi voimakasta, heilun itekkin kun heinämies suunnasta toiseen kun tää jyllää. Ja kylkiluut saa kyytiä, sattuu oikeen. No eiköhän se loppuviikoilla ala ja rauhottuu sitten.

Oli jotain muutakin vielä kommentoitavaa mutta enpä muista nyt..

 

Neuvolakuulumiset:
-hb laskenut taas 117:ään :| joten ihana rautakuuri jatkukoon
-paineet 121/81
-painoa tullut lisää 800g viikossa (nyt yhteensä tasan 9 kg)
-sf-mitta 34 cm. Viikko sitten 31 cm ja nyt meni yli käyrän :headwall:
-Elmeri rt:ssa, :heart: noin 140
Tästä eteenpäin käynnit on sitten viikon välein.

Toi painon nousu viimeisten viiden viikon aikana on ollut ihan tajuttoman nopeeta. Hillitön makeanhimo on tietysti tehnyt oman tehtävänsä ja nyt alkaa pelottaa kuinka isoksi tämä masukaveri tästä kerkiää vielä kasvaa. Huomenna oon menossa äitipolille synnytystapa-arvioon, joten kai siellä samalla mittaillaan kaikki systeemit vauvan painoarvioo myöten.

Tais olla hosso, kun kirjoitti pahoinvoinnista. Mulla kans tulee ihme heikotuskohtauksia just usein aamuisin. Syke nousee hetkessä, alkaa heikottaa ja pyörryttää ja sit iskee mieletön kuvotusaalto. Tänä aamuna oli pakko mennä takas makaamaan hetkeksi aamupalan jälkeen ja silti tuntui, että taju lähtee ihan kohta. Ajattelin josko noilla tunnelmilla vois olla tuon hempan kanssa jotain tekemistä :/
Mulla on kans ollut sama pelko tuosta sukulaisten neuvomisesta - ja neuvoja olen kyllä saanut aasta ööhön synnytystapaa myöten. Homma alkoi yhdessä vaiheessa lähteä niin räpylästä mun äidillä, että oli ihan pakko himmata siltä pikkuisen tiedonsaantia koskien raskausasioita. Oon kertonut vaan asiat pähkinänkuoressa ja jättänyt osan kertomatta ja kyllä se on sen oloa selvästi rauhoittanutkin. Toivon kovasti, ettei sama meininki starttaa synnytyksen jälkeen uudelleen.

Pitikin eilen leipoo pullaa kunnon satsi ja jättää vielä muutama pakastamatta :headwall: Nyt ne kummittelee mielessä koko ajan

Hyvää alkanutta viikkoa toivottelevat, kaneliomena ja Elmeri 35+6

 

Hei!
Onnea Kiinealle vauvasta! :flower:
Olin eilen riskiraskauspoliklinikalla lapsiveden niukkuuden vuoksi. Siella mitattiin verenpaine, tarkistettiin etta pissanayte on OK, otettiin sydanaanikayraa seka ultrattiin. Kaikki oli ihan hyvin, lapsiveden maara oli noussut 88 ml:sta 105:een mika on jo normaalin puolella. Olin kylla itse jarkyttynyt tuosta maaran vahyydesta: jostain kirjasta juuri luin, etta lapsivetta olisi loppuvaiheessa litran verran. Laakarin mukaan sita on noin 1,5 - 2,5 dl. Aina sita oppii uutta. :| Eli vielakin lapsivetta on minulla niukanpuoleisesti - siis vain hiukan reilu desi - mutta ei ole tarvetta lisaseurannalle onneksi.
Synnytyksen kaynnistymisesta on ollut puhetta. Minulla kaksi ensimmaista alkoi supistuksilla. Kolmas alkoi niin niin etta aamulla meni limatulppa - jotain holahti alushousuihin, ihmettelin, etta kuinkas nyt pissaa tuli noin vaikken edes aivastanut tai yskinyt mutta se oli sitten se limatulppa. Paivan mittaan alkoi supistella ja illalla syntyi vauva. Lapsivedet ovat joka kerta menneet vasta sairaalassa kalvojen puhkaisemisen yhteydessa.
Lonkkakipuja on ollut monella. Minulla ei ole kipuja mutta vasemman lonkan puutumista jos seison tai kavelen pitkaan. Tuntuu tosi inhottavalta, menee onneksi ohi nopeasti kun paasee istumaan.
Raskausajan tunnelmista: On ollut ihan hyva odotusaika, kaikki on mennyt omalla painollaan eika mitaan erityista huolta tai vaivaakaan ole ollut aivan alkuajan jalkeen. Olo ei viela ole hirvittavan tukala vaikka tietysti tuntee etta viimeiset raskausviikot ovat kasilla. Viela en ajattele etta voi kun olisi jo elokuun puolivali ja vauva olisi syntynyt... tama aika menee kuitenkin niin nopeasti, koko raskaus on ihan hujahtanut niin etta oikein ihmettelee. Etta sellaista...

Voikaahan kaikki hyvin!

T. Helmi 34 + 5

 

Moikka!

Ihan heti ensinks, ennenkun unohdan.
Vimppa73: Minä ainakin syön panadolia lonkka+muihin kipuihin. Ihan lääkärin ja fysioterapeutin kehotuksesta. Molemmat kehotti syömään säännöllisesti, mutta mä olen ottanu iltasin kaks ja sit tarvittaessa. Ja apua on ollut jonkin verran.

Mutta sitten ne neuvolakuulumiset

VK: 35
Paino: +1150, turvotusta paljon
SF: 31
Pissa puhdas
Liikkeet ja sydänäänet hyvät

Sitten nää mua ja neuvolantätiä huolettavat asiat

Tarjontaa ei saatu selville, ei kummallakaan tietoo miten päin pikkunen on.
Verenpaine mulle on taas noussu, nyt 145/83
Hemoglobiini edelleen laskussa, kaks viikkoo sitten 112, nyt vain 96.
Ja rautaa oon syöny jo useemman viikkoa c-vitamiinin kera.

Huomiseks heti varattiin lääkäri, mutta voi olla, että jo tänään tehdään jotain ton hb:n takia. Täti nyt keskustelee asiasta lääkärin kanssa vielä tänään.

Tatjana: Mulla tosiaan esikko käynnistettiin tasan 38 oletetun suuren koon vuoksi. Painoarvioissa arvioitiin typyn kasvavan yli 4,5kg jos ei käynnistetä. Eikä olisi kai mahtunu tuleen. Typy paino sit syntyessään 3870, eli ihan kiitettävän kokonen jo tuolloin.

Mutta eipä nyt muuta, hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Emeelia 35 jo

 

Hellou!!

Neuvoista mie oon kova neuvoo muita, mutta olen kyllä itekin sitä mieltä, että eihän ne neuvot ole pahasta, varsinkaan sellaselta ihmiseltä, kuka on kokenut sen saman. eli kyllä niitä kannattaa kuunnella, koska itellä tuli monta sellasta asiaa esikon kanssa, että en ois ite tajunnu tehä jos toinen ei olis antanu vinkkiä. Mutta tietenkin jokaisella on se oma juttunsa, ja jokainen äiti tuntee lapsensa parhaiten. Mein äitillä on sellanen paha tapa, että se neuvoo kanssa ihan liikaa, ja sillä on hieman "vanhentunutta" tietoa, esim. ku ootin poitsua ja join limmparia, ni se oli ihan kauhuissaan, et eikö miuta oo kielletty juomasta sitä?? jaa miksi?? no kun se aiheuttaa keskenmenoa .. sillon -70 luvulla .. pakkohan miun oli viel tarkistaa sit neuvolasta, mut ei kuulemma ole totta.. että ainahan nuo suositukset muuttuu vuosien varrella..

Vauvan paino pelottaa ihan sikana.. esikko oli 4060g mutta mitä jos tää on isompi.. sf mitta menee kyllä ihan samassa, et sen puoleen ei ois isompi, mut sehän on vaan miun arvio.. koko arvioon taidan mieki päästä.. pitäsköhä kysyy käynnistyksestä??jos näyttäs olevan isokokonen.. mut kai ne sanoo siitä sit jos näkee aiheellisex.. esikko meni sen 2vk yli..

Nälkä on, mutta mahaan ei mahu.. kuuma on.. yöllä nukun pätkittäin, mut onnex ollaan nyt saatu kaikki nukuttuu kuitenkin 9-9.30 asti, ni tulee kuitenkin levättyy kunnolla!! vauva on herätelly miuta n. 6-7 aikoihin jumppaamalla :heart: , ja sit taas nukutaan sinne 9 asti!!!

Ja kauhee makeen himo kokoajan.. pitää kohta tehä vadelmamoussee, ku näyttää olevan kaapissa , onkohan hyvää??!!

eipä kai muuta tällä erää

Äiti lpr 35+6

 

mammaliini83: Tarkistin tuolta alkusivun listalta, niin kyllä, me molemmat mennään synnyttämään SeKs:iin Sulla on LA 12.8. ja mulla 7.8. Tiedä vaikka silti oltais sielä yhtä aikaa Mä tosiaan pääsin sen takia paino- ja synnytystapa-arvioon (16.7.), kun sf-mitta huitelee koko ajan ylimmän käyrän yläpuolella tasaisesti eikä laskusuuntaa näy. Aika mötikkä jo vaua on, kun NYT JO noin 3 kg |O

Mua on aamusta asti ilmeisesti supistellut. Aina, kun nousen tuolilta, sohvalta tai autosta, niin alapäähän alkaa vihlomaan hirveesti, maha vetää kovaksi ja tulee hetkellinen kipu mahaan. Mulle eilen sairaalas kyllä sanottiin, että pitäis mennä uudestaan jos rupeaa supistelemaan säännöllisesti. Tuskinpa nääkään pienemmät supistukset mitään tekee kohdunsuulle, kun ei isommatkaan.... Ja tuskin ainakaan päivässä mitään tekee, kun eilen kerran olin tarkistuksessa!! Sairaalaan vain on matkaa meiltä noin 89 km/suunta eikä se raha kasva puussa. En tiä.

 

Aika lentääs siivillä. Nyt on ruhtinaallinen hetki kuin molemmat lapset nukkuvat, ´jotta jaksavat sitten leikkiä loppupäivän. Tässä on ollut tosi hankalaa meidän alle kolmivuotiaan hyvin vilkkaan temperamentin omaavan, ja nyt uhmaikäisen kanssa. Hän kun ei malttais nukkua kuin aikuisen yöunet ja ei päikkäreitä ollenkaan. Ennen meni hyvin rattais ulkona, mut sit yhtäkkiä lopetti sen tulemalla pois rattaista, avaamalla kaikki vyöt...Sitten hän oli pari viikkoa ilman päikkäreitä, mutta hän meni ihan mahdottomaksi, itkuiseksi, kiukkuiseksi, syömiset väheni olemattomiin jne, eikä yöunet kuitenkaan pidentynyt...Sit yritin sisällä nukuttamista, mutt häntä oli vaikea saada sänkyyn, saati sinne asettumaan ja sit sai silittää puolisen tuntia. Olen ollut aika puhtki tämän suhteen, mun piolesta päikkärit sais jäädäkin, mutta hän ai jaksa oikein ilmaankaan, eikä voi itesekään hyvin ilman, Tänään oli ihmeiden ihme, kun hän itse pyysi rattaisiin ja meni kuin enkeli nukkumaan ja on nukkunut jo yli tunnin.

Tämä tyttösemme on aivan ihana aurinkoinen, joka on sykähyttänyt monen sydämet, mutta minun neuvoni on välillä aika vähissä, miten hänen kanssa menetellä. Tuskaani lisäsi vielä, kun oli käymässä, yökylässä hänen serkku, samanikäinen, joka oli kuin enkeli. Toki hän oli kylässä, että kotona voi olla muuta, mutta ajattelin, että mitä on mennyt pieleen tämän tyttösemme kasvatuksessa. Ei kai ole selitystä, että nyt jo vaikae kausi meneillä ja se yhdistetty hänen voimakkaaseen temoeramenttiin. Pikkuveljensä on pienestä asti ollut helpompi.

Antteksi tämä vuodatus, sopis paremmin muulle palstalle.

Odotus ihan ok, synnytys pyörii mieles, odottaakin, mutta en vielä toivo syntyväksi...

Meidät mieheni kanssa kutsuttiin kummeiksi , pikkutytön, joka syntyi reilu viikko sitten. Jännittää, mutta ihanaa.

Tyttö heräs, mieskulta tulee pian syömään yövuorosta töistä ja sitten lähen leikkipuistoon ystävän kanssa ja tietty lasten . Kommentoinnit jää nyt muuten, ainoastaan paljon voimia kellä suhde koetteilla ja sanoisin, että hoitakaa, hoitakaa, puhukaa, puhukaa, olkaa paljon yhdessä!!!Se resepti kellä on vielä mahdollisuutta ylipäänsä jatkaa. Kurja homma, jos mies juopottelee, kuten useampi tuntuu tekevän, sehän on yksi suhteiden hajottamismuoto. Meillä yhteiset ystävät, ei vietetä baari-iltoja kumpikaan, se varjelee monelta pahalta.

 

Anteeksi kirjoitusvirheet, en ehdi nyt korjailemaan, koittakaa saada luetuksi

 

Apuvaa!! lisää "elomasujen vauvoja" syntyy! kesäkuun pinos oli ilmotus, esikoista odottava oli saanut tyttären. =)

 

Tulinhan minäkin sitten kipeäksi :/ Eilinen päivä oli ihan hirveä, oli tosi huono olo ja pää täynnä räkää. Nyt alkaa jo vähän helpottamaan, vaikka niistää saa koko ajan...

Mieskin tuli polttareista ihmeen hyvässä kunnossa kotiin sunnuntai-aamuyöllä Yleensä baari-illan jälkeen hän kaatuu suoraan sänkyyn ja sammuu heti. Nyt hän huomasi että olin hereillä kun hän tuli ja puheli illan tapahtumista. Sain jopa hyvän yön suukon, viinanhajuisen mutta kumminkin
Voimia tosiaan teille joilla on parisuhteessa vaikeita hetkiä nyt! Meillä oli tuossa keväällä tosi paha paikka, mutta jotenkin siitä näytetään selviävän ja nyt kaikki on ok. Täytyy kyllä myöntää että jos en raskaana olisi niin olisin ottanut pojan kainaloon ja lähtenyt kävelemään. On tämä tällaista ylä- ja alamäkeä vuorotellen...

Raskausaikaa olette mietiskelleet. Minulla on kyllä jäänyt tästä raskaudesta vaan hyvä fiilis. Kaikki on sujunut tosi hyvin ilman kummempaa huolta. Tätä on ihana muistella vielä, kun luultavasti viimeiseksi kerraksi jää. Päivääkään en vaihtaisi pois!

Nyt taisi poika nukahtaa, on siis minunkin aika lepäillä, jos tämä flunssa talttuisi pian...

Lilli ja Tiitti 35+5

 

Neuvolassa tuli taas käytyä:

Rv 33+4
Painoa tullut lisää 1400g, nyt yhteensä 16kg..ei järkytys!! :headwall:
Turvotus +
Rr 136/76
Pissa ok
Sf-mitta 34
Vauva raivotarjonnassa edelleen ja syke 136

Yyh, alkaa epätoivo iskeä. En käsitä mistä tuota painoa oikein tulee, turvotusta toki on mutta että noin paljon viikossa lisää! Ja tuo sf-mittakin ihan kauhea. Nyt on kyllä kaikkea muuta kuin hyvät fiilikset raskauden suhteen. Koko ajanhan ollu yhtä sun toista vaivaa yms. mutta nyt alkaa totisesti ärsyttää. Tuntuu siltä että oon valtavaksi turvonnut pallovalas joka repiää kahtia sitten kun punnataan valtavaa jumbovauvaa ulos |O :'( jotenkin mahdoton ajatus että koskaan pääsisin näistä kertyneistä kiloista eroon ja kun on noita rumia arpiakin ilmestynyt lisää..kaikkea muuta kuin hehkeä olo hyi että. Tietäähän sen että raskaus muuttaa vartaloa, mutta en osannut odottaa ihan näin isoa muutosta..sitä on vaan valtava vauvahautomo :ashamed:

 

Heippa pitkästä aikaa! En vaan saa aikaseksi kirjottaa tän useammin, joten taas tulee pitkä romsku :/

Äiti x9: hurjasti onnea koko perheelle!!! Kiva kun tulit kertomaan kuulumisenne, toivottavasti pikkuinen pääsee pian lähemmäs kotia Myös Kiinean perheelle onnitteluja, tulehan kertomaan kuulumisia kun jaksat ja ehdit. Hienoa, että kaikki kuitenkin hyvin, vaikka vauvelit tulleetkin ennen aikojaan.

Tervetuloa kaikille uusille

Kiitos HooÄs uudesta listasta (joo-o tää on mun eka heinäkuun listaan...) taasen sekä tuosta sairaalakassi -luntista.

Jennika1983: onnittelut talokaupoista! Samoin Upp3:lle onnittelut asunnon saamisesta!

Rieputa rallaa ja Lauren-78: toivottavasti vauvat vielä muutaman viikon viihtyisivät kohdussa... Voimia lepäilyyn!

Tiippanalle, Poni06:lle ja kaikille muillekin, joilla kurja olo syystä tai toisesta, tsemppiä ja voimia! :hug: :hug: :hug:

Upp3: ihana huomata etten ole ainoa, jolla mielessä pyörii milloin minkäkinlaisia kysymyksiä =) Ensikertalaisena etenkin tuntuu, että on välillä tosi hölmö olo ihan yksinkertaistenkin juttujen kohdalla. Mutta eiköhän meistäkin pian tule kokeneita konkareita =)
- ja kiitos kaikille kun jaksatte täällä antaa meille neuvoja :flower:

Kiitos myös suppareitten kuvauksista ja noista synnytyskertomuksista!
Mä olen tunnistanut viimeinkin oikean supistuksen, joka tuntui kipeältäkin. Mutta yhden vaan muuten tulee harvakseltaan, lähinnä rasituksen yhteydessä, kivuttomia masun kovettumisia.

Sairaalakassi: Mua on neuvottu ottamaan jo sairaalaan mukaan Bepanthenia tms arkoja nänninpäitä varten... Lisäksi on suositeltu ottaan tutti + ketju, jotka kotona keittää ja laittaa minigrippipussiin. Ja lisäksi on vinkattu, että oma "kauratyyny" on mukava olla apuna rentouttamaan... Ja itse lisään listaan purkan sekä huulirasvan, joita ilman en pärjää koko päivää; sekä vinkkaan huomioimaan myös miehen vaatetuksen (rentoa ja sisäkengät mukana)... Tarttis tosiaankin alkaa kassia jo pakkaamaan

Imetysliiveistä vielä: suuririntaisille ja ympärysmittaakin omaaville suosittelen tsekkaamaan Bravado-liivejä. Googleen kyseinen hakusanaksi ja etsintä suomenkielisiltä sivuilta, niin löytyy eri verkkokauppoja (ja varmaan jälleenmyyjäkauppojakin). Mulle tuli viime vkolla kahden päivän toimituksella jo ekat ja toiset tulee jälkitoimituksena myöhemmin. Noi ekat oli ok kokoiset, ja ihan hyvän tuntuisetkin; ovathan ne erilaiset kuin mihin on tottunut mutta varmasti hyvät imettäessä.

Sokeriseurannasta: nla-täti keksi viimeksi, että jos kuitenkin parisen viikkoa seuraisin etenkin paastoarvoja, kun rasitusarvon paastoarvo oli 5,1 joka on siis tyksin viitearvoissa normaalin yläarvo. No nyt seurannassa paastoarvot ovat olleet 4.2 - 5.1. eli ihan ok. En ole sen enempää sitte mittaillutkaan. Kuulemma tyksiin on tulossa uudet ohjeistukset, jossa tuo normin yläarvo nousee 5.3.

Valmisteluista yms: Meillä kasvoi vauvan vaatemäärä huimasti kun saatiin miehen siskolta lainaan niin vaatteita kuin lelujakin Nyt voin huokaista helpotuksesta, pieniä vaatteita on varmasti tarpeeksi. Kaikki vaatteet ja muut tekstiilit on pestynä, ja ihana kummitätini silitti ne kaikki täällä vieraillessaan =) Mä sain sitte ne järjestellä kaappeihin, joissa onkin nyt kaikki järjestyksessä Vaavin tuloa varten :heart: Vauvelin sänky on valmisteltu siten, että äitiyspakkauslaatikkoon on reunusliina laitettu ja sisällä on alulakana, pidän laatikon kantta päällä ettei pölyyntyisi. Lisään tyynyliinan ja peiton vasta myöhemmin. En vieläkään tiedä minkä peiton laitan, kun pakkauksen peitto niin paksun oloinen... Vielä pitäis pestä hoitopöydän se "muovitaso" (vai mikä se on) ja amme + lainalelut, joita maisteltu Hoitopöytä ja amme on siis saatu käytettynä. Niin ja sitte tuttien + pullojen sterilointia yms pikkupuuhaa, mutta aikalailla alkaa olemaan jo kaikki valmiina

- apteekkitarvikkeita en ole vielä hommannut, siis suppoja, niistäjää (saa toki muualtakin), rela-tippoja yms; mutta ehtii kai niitä sittenkin tarvittaessa hommaamaan??

Mä annoin ä-pakkauksen kestot kiertoon, totesin että jos alan kokeilla kestoilua niin se tapahtuu sitten vasta kun on tottunut pieneen nyyttiin :heart:

Kuinka moni meinaa käyttää kantoliinaa? Millaisen olette hommanneet/hommaamassa? Ja missä vaiheessa olette ajatelleet aloittaa liinailun? Kaverit suosittelee trikoisia pitkiä liinoja, joilla voi kantaa jo ihan vastasyntynyttäkin. Onko kellään kokemuksia Iso Hali ja/tai Kaislakehdon liinoista? Mä haluaisin Suomessa valmistetun liinan...

Triinu ainakin oli katsonut sitä FST:n Kätilöt -ohjelmaa. Viime jaksosta jäi tosiaan aika kurja fiilis niin mulle kuin miehellekin, saati sitten kun ensi kerran infossa sanottiin tulevan kohtaus, jossa vauva kuollut kohtuun.. :`( En tiedä kannattaako sitä katsoakaan...

Turvotuksista: loppuviikon parina hellepäivänä selvästikin jalat paisuivat ja kovasti otti vähempikin seisominen ja kävely voimille. Sormukset edelleen kuitenkin sormissa ja lähtevät poiskin ongelmitta.

Vauvan rytmistä: päivisin liikkuu enemmän ja tuntuu, että kun me rauhoitutaan nukkumaan niin Vaavikin rauhoittuu (isä on opettanut alusta saakka, että kun kellon viisarit on niin ja näin kuuluu mennä tutimaan :heart: ) Vessareissu mulla on öisin melkein aina klo 3-4 välillä, jonka olen kuvitellut mahdollisesti tulevaksi yösyöttöajaksi. Aamuisin Vaavi alkaa yleensä touhuilemaan kun olen syönyt aamupalan.

Paino- ja synnytystapa-arvio ensi viikolla, tällä viikolla vielä nla. Tuon arvion yhtyedessä sitten viimeinen lääkärintarkastus (siis jos ei mene yliaikaiseksi). Hieman jännittää minkäkokoista vauvelia veikataan meille... Itse arvelen, että noin 4 kg olisi...

jyffe: mullakin on pari kertaa tullut vessareissulla limaklönttejä ihan kuin ennen menkkoja... Ja valkovuoto on keltaisempaa kuin ennen

Välilihan hieromisesta: en ole asiasta kuullutkaan aiemmin, pitääkin pistää mies asialle

Raskausarvista: mulla oli niitä jo aiemmasta lihomisestani aikalailla, mutta kyllä nyt on masuun tullut uusiakin.

Vauvanhuoneen sisustuksesta: uudet verhot on ikkunassa ja vauvantavaroita huone täynnä. Muuten ei ole vielä tehty mitään, mutta jos poika tulee niin maalata tarvii nyt vaaleanpunaiset seinät (ei meidän valitsema väri). Kaveri on tapettikaupassa töissä ja kovasti yrittää saada meitä innostuun lastenhuoneen boordeista. Olen kyllä niihin kovin ihastunut, mutta tiedä sitten onko joku nalle- tms kuvio järkevää laittaa, kun ajattelee pitemmän päälle...

Kiia08: runoja, loruja yms vauvan syntymään liittyen löytyy mm. Täältä: http://kaksplus.fi/keskustelu/t869822 sekä täältä: http://www.helistin.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=141713&sid=881c0ed2a90d81c284741ae8edbe0457

Raskaaksi tulosta ja yrittämisestä: jätin pillerit pois marraskuussa 2006 ja jouluun saakka käytettiin kortsua. Puoleen vuoteen ei tapahtunut mitään, mutta sitten kun kesäkuun lopulla viimein tärppäsi, niin se olikin sitte kohdunulkoinen. Siihen liittyneen operaation jälkitarkastuksen jälkeen, viime elokuussa, alettiin uudelleen yrittämään ja joulukuussa sitten plussasin :heart:

Raskausajan fiiliksistä: mulla on raskausajasta jäämässä tosi positiivinen kokemus. Alun huoli siitä, että onko raskaus nyt varmasti oikeassa paikassa vaihtui pian iloisiin ultrakuviin ja sen jälkeen on miehen kanssa iloittu joka päivästä :heart: Toki on ollut päiviä jolloin ollut ahdistavampi olo, mutta on nuo Pienen potkut ja touhuilut masussa niin ihania, että mielellään ne kokisi vielä uudelleenkin joskus Ajatukset seilaa välillä hyvinkin skeptisinä ettei kaikki voi mennä hyvin, mutta kun ei anna niille valtaa niin sitten taas rauhoittuu. Tietysti sitä miettii, että miten odotus sujuu loppuun saakka ja miten synnytys etenee, onko vauva hyväkuntoinen ja terve, miten pärjätään hänen kanssaan kotona jne... Mutta kaikenkaikkiaan ihanaa aikaa :heart:

Nyt perkaan ja pakastaan mansikoita, jotka appivanhemmat meille poimivat =)

Soma & Vaavi 34+6

 

Haluaisiko joku ostaa UUDEN brion turvakaukalon (Brio Primo turvakaukalo 0-13kg (musta 2008)

 

Meille syntyi 2.7 Pieni prinsessa... Hieman etuajassa minun raskauskyrkytyksen takia synnytys jouduttiin käynnistämään viikolla 33+2

 

Paljon paljon onnea esikoista odottavan perheelle!!! Ilmeisesti kaikki mennyt hyvin? Kerrohan enemmän kun ehdit ja jaksat.

Jo kolmas vauva syntynyt meidän ketjuun Kukahan kerkiää seuraavaksi...