~Elokuun pikkuiset elokuussa. ~ Tämä on MEIDÄN kuumme!!~

En ma halunnut kenekaan mielta pahoitella, eika mun aiempi kirjoitus viitannut yhteen tiettyyn henkiloon. Kunhan yritin muistutella kaikkia, etta vaikka loppuaika saattaa olla tuskaa, niin asioita voi katsoa monelta eri kantilta, ja joskus on hyvaa muistuttaa itseaan niista positiivisista puolista.

Laheinen kaveri karsi tanaan yhdeksannen perakkaisen keskenmenonsa (!), ja pistaa vaan miettimaan, miten onnellisessa asemassa me kaikki olemme.

 

Näistä loppuajoista nauttimisesta... Joo, jos olisi eka lapsi tulossa, voisi tehdä kaikkea lapsetonta nyt (ison vatsan kanssa,niin mitä )...
Mutta näin perheellisenä,niin elämä nyt on sitä samaa, paitsi että vatsa on tiellä eikä oikein pysty ja jaksa sitä normielämää (onpas sekavasti selitetty,heh!).

Ja synnytystä odottaa ja odottaa ja samalla pitää olla valmiudessa mies ja lapsenvahdit ja kas kun tässä kesällä monet reissussa tms,niin pakko olla varasuunnitelman varasuunnitelma jne.
Vielä jos sairaala olisi kaukana niin kaikki olisi kyllä vielä hankalampaa. Tai ehkä me (raskaana olevat) naiset vaan teemme kaikesta mahdollisesta hankalaa ja otamme kaikki asiat liian vakavasti

Itsellä tuossa ulkoillessa supisteli jonkun kerran ihan kunnolla,mutta nyt tässä paikallaan ollessa EI YHTÄÄN MITÄÄN.

Vielä piti sanoa tuttipulloista ja tuteista, että höpöhöpö imetys ei mene pieleen siksi, että vauva joskus saa pullosta tai käyttää tuttia. Ja kyllä, on ihan omakohtaistakin kokemusta. Ennemmin pidän stiä mukista hörppyyttämistä tyhmänä, koska on hankalaa,hidasta ja jotenkin julmaa (?) nälkäiselle lapselle niin hankalasti tarjota ruokaa. Mutta tämäpä vain minun mielipide, suosittelen kaikkia käyttämään omaa maalaisjärkeä ja neuvoloiden ohjeita ei kannata ihan kirjaimellisesti noudattaa, jos eivät tunnut täysin sopivilta.=)

Kertokaatten sitten taas lisää vauvauutisianneopcorn:

 

nyt on kahta s-tehty ja illalla viimeistä (mieluisinta) koklaamaan!!
Myös nilkkoja paineltu mut se tuonu mitään sen kummempaa

Ihanaa kun asunto kiiltää ja mies oli mukana siivoomassa täysin <3

 

Onnea kaikille vauvautuneille! :flower: :heart:

Loppuajan nauttimisesta. Mun mielestä tää on siitä ihana palsta, että täällä voi sanoa mielipiteensä, oli sitä mitä mieltä tahansa. Eikä kenenkään tarvitse ottaa itseensä mitään kommentteja. Itse oon siitä onnellisessa asemassa, että mulla ei oo mitään vaivoja eikä kipuja eikä tuskasta oloa. Pystyn nukkumaan, käymään lenkillä ja tekemään mitä vaan. Kyllä silti vaan jo haluaisi, että vauva syntyisi, vaikka vielä on 3 viikkoa laskettuun aikaan. Ei vaan millään enää jaksaisi odottaa eikä meinaa enää keksiä, kuinka päivät saa kulumaan. Yritän ajatella, että pitäisi nauttia, kun ei lapsiakaan ole ennestään niin voi tehdä vielä mitään vaan, mutta sillä tavalla on niin vaikea ajatella, kun on niin malttamaton ja haluaisi vauvan viereen heti. En todella tiedä miten pää kestää, jos yliaikaseks menee.

Tinja ja pikkunen 37+1

 

Pakko kommentoida schnappy ja bump tuohon, että loppuraskaudesta pitää nauttia ym. Mun kohalla ainakin tilanne on se, että haluan todellakin kaikilla sielun ja ruumiin voimilla tän vauvan pihalle ja äkkiä, en kestä yhtään odottamista enään. Koska mun odotusaika on ollut yhtä stressiä alusta loppuun kaikkine tutkimuksineen, ja ihan sen takia että tiedän että tämä vauva ei ole täysin terve, jota jokainen äiti toivoisi että olisi. Vauva kärsii mun stressaamisesta ja on kärsinyt koko odotusajan. Niin sikäli olen kyllä täysin eri mieltä teidän kanssa.... Pakko oli kommentoida, kun en oo ollenkaan nauttinut tästä raskaudesta en piirun vertakaan kun joka ilta on saanut huolta kantaa ja miettiä tulevaa.

Sorry ku vielä jauhan tätä, mutta mä en itsekään siis nauti tästä enkä ole niin sanonut että pitäisi, toin vain vähän lohtua kärsimättömään odotukseen ja erilaisia ajatuksia joita voi miettiä helpottaakseen oloa ja tarkoitus oli auttaa niitä jotka eivät millään enää kestä. Vaikka tulevaa vauvaamme ei ultran perusteella voida "epäillä" ei-terveeksi, se silti mua pelottaa.Puhumattakaan Hypyn tai jonkun muun tilanteesta joka jo tietää etukäteen että lapsi ei ehkä ole terve. Sen vuoksi yritän itse ajatella positiivisesti. Mutta se oli vaan tällainen mun tämänpäivänen tunne ja se siitä. Ihan tavallinen kommentti ei mikään arvostelulauseke, miten sen nyt fvielä selvemmin sanoisi.

 

Heips täältä! Pari viikkoa mennyt hulinan parissa, anteeksi etten ole jaksanut lukea kaikkea, joten yleisesti kaikille vauvautuneille ONNEA ja tsemppiä muille loppuraskauteen!

Synnytyksestä lupasin kertoilla, oli siis ihan normi päivä, tosin kävin vyöhyketerapias aamulla ja sen jälkeen iski "kestosuppari" päälle joka siis jatkui iltaan asti, olisko hoidolla ollut sittenkin jokin vaikutus, 2 krt siellä ehdin käydä ennen synnytystä... Illalla 10 aikaan yllättäen meni vedet, siitä n puol tuntia alkoi supparit ja tulivat jo heti 2-3 min välein mutteivat olleet kovin kivuliaita. Sairaalasta käskettiin odottaa aamuun mutta sit soitimme uudelleen suppareiden tiheyden vuoksi ja käskivät tulla näytille varmuuden vuoksi. Sinne ku pääsimme olivat jo tosi kivuliaita ja tämä oli n 12 aikaan, siitä sit käyrälle, suihkuun ja suoraan synnytyssaliin kaikki siis kävi kuin elokuvissa... salissa sain epiduraalin joka auttoi heti selkäsärkyyn mutta kipu siirtyi alapäähän enemmän ja voimistui siellä ja syynä siihen olikin sit se et avautumisvaihe 3 sentistä 10 senttiin kesti mulla n 1,5 h! Jo ennen 3 yöllä kätilö sanoi et kohta aletaan ponnistelee, sitä ponnistamisen tarvetta sit kuitenkin jäimme odottelemaan vielä, sitä sit ei varsinaisesti tullut joten suppareilla sit alettiin hommiin ja alle puolen tunnin syntyi ihana pikkuinen leijonapoika :heart: kaikki siis tapahtui n reilussa 4 tunnissa ja kaikki meni tosi hyvin. Olin jälkeenpäin kyllä tosi onnellinen että sain kokea tällaisen synnytyksen, kaikki nopeasti ja vielä 2 vk ennen laskettua aikaa, sitä kun oli varautunut jo ensikertalaisena 2 viikon yliaikaan ja siihen pitkään ja kivuliaaseen synnytykseen mistä kaikki puhui että yleensä näin ensimmäisen kohdalla menee...

Arki meillä alkanut ihanasti, vauva nukkuu ja syö tosi hyvin, vain pari yötä on vähän enemmän mennyt valvoessa mut muuten nukkuu n 3-4 tunnin pätkiä aina... maitoa tulee vähän liiankin kanssa, välillä saa vaihtaa tissisuojia monestikin päivässä!!
Jaahas siellä se rakkauspakkaus alkaa taas heräilee, täytyy lähtee syöttöpuuhiin! Sori omanapaisuus!

Minttu ja pikkuprinssi huomenna 2 vk :heart:

 

Schnappy ja muut.. Jeps, ihan tottahan se on että kaikki ei edes pääse odotusajasta nauttimaan, mut mieki toin vaan oman mielipiteeni tuohon asiaan. Et tällä ehkä ois parempi meille kun meidän vauva jo syntys, ettei hänen tarviis kärsii kun äiti stressa a koko odotusajan. Mutta jollekkin muulle sopii sit muu vaihtoehto.

Ja se on kyllä totta että tää on siitä ihana palsta, ettei täällä tyrmätä toisten mielipiteitä vaikka joskus kovaa taistoa niistä onkin paras paikka päästä purkamaan paineita!

 

Jee, lauantaina pääsee mustaherukkapuskaan Ehdin jo miettiä, et mistäs niitä sais kun kaveri soitti että sen vanhemmilla ois ylitarjontaa! Saa talvella mehua :heart: Appiukolla on punasia joten tämä asia mallillaan

Oloista ja valituksista mulla on nyt niin hyvät olot ollu, et harmittaa välil muitten puolesta kun lukee millasia vaivoja voi olla. Mun alkuvuosi oli niin kamala, et onneks loppu sujuu paremmin. Senkin kyl itestäni totesin, et kuinka toi mieli äkkiä unohtaakin kuinka kamalaa se oikeesti olikaan koko ajan oksentaa ja kärsiä migreenistä! Oon pitäny ns. päiväkirjaa siitä alusta joten se on hyvä aika ajoin lukee Ja senkin myönnän, et vaikka laskettuun vielä/enää 2 viikkoo niin oon niin malttamaton, et tahtoisin sen oman vauvan tähän nyt heti

Aamulla ois neuvola ja sen jälkeen työpaikalle syömään työkaverin 50v kakkua Ensin onneks vaakalle ja sit kaakkua

Salama 38+0

 

Pakko kommentoida schnappy ja bump tuohon, että loppuraskaudesta pitää nauttia ym. Mun kohalla ainakin tilanne on se, että haluan todellakin kaikilla sielun ja ruumiin voimilla tän vauvan pihalle ja äkkiä, en kestä yhtään odottamista enään. Koska mun odotusaika on ollut yhtä stressiä alusta loppuun kaikkine tutkimuksineen, ja ihan sen takia että tiedän että tämä vauva ei ole täysin terve, jota jokainen äiti toivoisi että olisi. Vauva kärsii mun stressaamisesta ja on kärsinyt koko odotusajan. Niin sikäli olen kyllä täysin eri mieltä teidän kanssa.... Pakko oli kommentoida, kun en oo ollenkaan nauttinut tästä raskaudesta en piirun vertakaan kun joka ilta on saanut huolta kantaa ja miettiä tulevaa.

Voimia Hyppy! Oot saanu kokea jo paljon, toivon sinulle parasta mahdollista loppuodotusta ja onnea synnytykseen. Oon sun kans samaa mieltä, itekin stressasin koko raskausajan (aiheetta kylläkin), mutta toisaalta entisenä tahattomasti lapsettomana koko luomuraskaus tuntui epätodelliselta ja aivan liian suurelta onnenkantamoiselta, että olisin voinut sen etenemiseen luottaa ja nauttia olostani. Toki olin uskomattoman kiitollinen, mutta en voinut nauttia ennen kuin sain lapsen syliin. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan. Ihanan vapauttavaa kun lapsen hyvinvointi on nähtävissä ja kuultavissa, eikä vain omien epävarmojen tuntemusten takana.

Blancon sanoin, vauva-aika on luksusta! Palaan kirjottamaan synnytyskertomukseni mahdollisimman pian, mutta kyllähän tuo rakas poika menee nettielämän edelle.:wave:

Tsemppiä ja muistakaa odottajat hieroa niitä nilkkoja sisäsyrjältä pallukan alta, jos haluatte lisätä aktiivisuutta hormonaalisilla alueille, kuten kohdussa. Sain tuon neuvon vyöhyketerapeutilta kun kävin jalkahoidossa tiistaina. Ja synnyttämään lähdin siis keskiviikkona...

-Mandalay ja Jerry 1 vko :heart:

 

noista oloista Mun mielestä kaikkien mielipiteet on tervetulleita tälle palstalle. Ja toivottelenkin jaksamista kaikille :flower:
Meillä kaikilla on omat syymme haluta tiettyjä asioita tai olla haluamatta.

Oma olotila on ok. Jännittää vaan kovasti, että milloin se lähtö synnyttään sitten tulee huih..
Huomenna neuvolaan.

Pieni Tähtönen ja Neiti 40+2 :heart:

 

Mun mielestä on tosi ihailtavaa, jos joku pystyy täysin rinnoin nauttimaan tästä loppuodotuksesta ja odottamaan kärsivällisesti synnytystä. Mä en todellakaan kuulu niihin kärsivällisiin vaikka mulla ei edes kummempia vaivoja ole. Mä vaan niin kovasti odotan, että saisin tän oman ihanan vauvani syliini halittavaksi. Lähimmäisteniki takia odotan, että synnytys alkais jo. Oon ollut viimepäivinä todella hermoheikko ja väsynyt. Tänäänkin oon raivostunut pari kertaa ihan sekunnissa jostain olemattomasta aiheesta ja koko ajan olo on kärttyinen vaikka ei mitään syytä ole. Toivon, että mieliala vähän tasaantuis jossain vaiheessa siinä synnytyksen jälkeen. Oon mä toisaalta nauttinutkin tästä loppuajasta, kun on ihana raskausmasu tossa ja jotain jännittävää odotettavaa. On myös ihana olla lasten kanssa kotona kahden vuoden työrupeaman jälkeen. Silti haluun sen vauvan ulos nyt just heti!

Kovasti toivon jaksamista muille kärsimättömille ja varsinkin niille joilla on oikeasti syy olla kärsimätön. Ja tää palsta on mun mielestä juurikin ihana siksi, että täällä saa kertoa suoraan oman mielipiteensä kaikillahan on mielipide ja ei toisen eriävästä mielipiteestä voi suuttua. Tylsäähän tää olis, jos kaikki oltais samaa mieltä kaikesta.

Pujaja ja Nuppu 38+5

 

Hupsista.. Siinä oli kuulkaa lähellä, ettei Anopin nojatuoli mennyt pesuun, kun meikäläisen limatulppa läks tuossa kasin pintaan! Jos vetoa pitäis lyödä, niin sanoisin, että siinä oli mukana jotain vetisempääkin, koska niin reippaasti hulahti kerralla kaikista housuista läpi.. Kolme tuntuvaa supparia on tullut sen jälkeen ja muutama normaali harkkasupistus. Hassusti kyllä selkää vetelee, vähän niinkuin jälkisupistuksissa aikoinaan.

"Sopivasti" lähetettiin Mumma kolmen junalla viikonloppulomalle Pohjanmaalle... : /

Vaan eipä tässä kyllä ole yhtään sellainen olo, että lähtö olis edessä. Huomenna on aamupäivällä neuvola. Kiva kun saa terkan mielipiteen, että pitäiskö käydä näytillä. Vaan kai sitä pitää huomenna käydä, josko siinä oli lapsivettäkin.

Raitis 40+3

 

Päivitysmerks. Ei uutta.

u & Liipukka 39+1

 

Lorahti sitten toistamiseen reippaasti tuossa vähän ennen puoltayötä. Ihan kirkasta nestettä reisille, eikä mulla tietääkseni virtsankarkailua ole.. Supistuksetkin ihan tuntuu.
Just tulin svo:lta, kun käskivät sinne näytille. Käyrä hyvää, lapsivesinäyte negatiivinen, mutta kyllä mä sen tutkimuspöydänkin märäksi jätin.
Supistuksia tulee 3-6 tunnissa ja kyllä niistä ihan reipas kuumotus naamalle tulee ja asentoa pitää hakea paremmaksi. Käyrällekin niitä piirtyi. Paikat oli kuitenkin ihan samassa jamassa kuin tiistaina eli juuri ja juuri sormenkärjelle auki ja kanavaa reilut 2cm jäljellä.

Ei kai siinä muuta kuin Panadolia nassuun ja petiin. Mutta jee, jotain tapahtuu!!

Raitis 40+4

 

Pakko se on pian mennä.. Välit viitisen minuuttia. Mieluummin sitä vaan kärvistelee kotona kuin sairaalassa. Jotenkin en usko, että olen auennut yhtään, kun 1.30 olin vielä ihan kiinni..

 

Raitapaitainen toivottavasti se olis menoa nyt, tsemppiä synnytykseen. Itse tulin vaan poksuu 39!

 

Raitapaitainen Tsemppiä synnytykseen


rv 40+3

 

Kiitos mandalay

Raitapaitainen Oo nyt se on menoa! onnea matkaan...

Täällä ei mitään ihmeellistä, eilen siivouksen jälkeen muutama menkkakipu tuntemus ja siinäpä se. Vajaa viikko sitten katottiin kohdunkaulan mittoja niin kiinteä/pehmeä ja jäljellä 1,5cm.. eli tuskin on ihan lähimain tulossakaan.

Mutta poksumaan tänään laskettu aika 40+0 !

 

Moikka ja onnea kaikille jotka ovat kans jo päässeet maaliin! Huikeita synnytyskertomuksia, kaikilla omansa. Ambulanssi oli jo aika heavy juttu! =)

Miuski kiitos tuttivinkkistä. Kävin tilaamassa muutaman, meillä on noita MAMin pulloja.

Tutin syöttämisestä kans kommentoisin. Meillä laitoksella antoivat lisämaidon pullosta. Mulla ei ole vieläkään maito noussut, joten annan ensin tissiä ja sitten sen jälkeen lisämaitoa pullosta. Terkkari sanoi, että hyvä tehdä näin päin. Tuttia en aio antaa ennen kuin maito on noussut ja imetys lähtee kunnolla käyntiin. Poika syö 3 tunnin välein, imee kyllä tissiä 10-30 min, mutta maito ei vaan ole vielä noussut. Nännit on kyllä aika arat, kaalit on tälläkin hetkellä rinnoilla ja rasvaan aina imetyksen jälkeen. Toivottavasti alkais pian kunnolla tulemaan....

Muutoin mennyt aivan ihanasti, kaveri on tosi kiltti eikä itke turhasta. Itsekin olen saanut hyvin nukuttua. Selkä vain edelleen vähän kiukuttelee, mutta onnex sain fysikaaliseen aikoja, joskos sais siellä sen taas kondikseen. Kohta pitää lähteä vaunukävelylle. :heart:

Yrittäkäähän vielä kokonaisena olevat kärvistellä! Kyllä se loppuaika on aika rankkaa kipuineen, itse kans kaipasin kunnon unia ilman särkyjä. Mutta loppu häämöttää, jaksaa, jaksaa...

Soulmama ja Kuntis 10 vrk

 

Neuvolassa käyty.

rv 40+3

Paino -117g vähän tippunut =)
turvotus -
RR 124/75
pissa puhdas
Hemppa 126
sf-mitta olikin noussut kolmessa päivässä, ollen nyt 37cm (ed. 35,5cm)
tarjonta rt
syke 140
liikkeet ++

Maanantaina siis vielä neuvolaan ja ens perjantaiksi äitiyspolille, jos ei ole vielä syntynyt

Pieni Tähtönen ja Neiti 40+3 :heart:

 

Nyt mulle iski paniikki! rupeasin hypistelee vauvan vaatteita, ja kappas. Huomasin että mullahan on enimmäkseen hihattomia bodeja.. semmosia paksuja haalaribodeja ja ihan perusbodeja mutta toppimallisena. KÄÄK! eihän pienelle vauvalle paitaa laiteta sen alle? eikös se nouse heti pois.. kauheeta mikä paniikki iski.. Miten te ootte laittaneet?

Sitten toinen vaatekysymys, kun on näitä ns. perus sisähaalareita eli ihan ohutta kangasta oleva vetoketjullinen haalari jossa jalkojen käret umpinaiset, niin sen allehhan ei tarvii mitään? vai.. eikö se vetoketju hankaa paljasta masua? apua.

anteeks tyhmyyteni!! D

 

Kaikille maltamattomille pieni toivon kipina..

Lauantaina eli huomenna on taysikuu ja tayden kuun aikaan tilastollisesti syntyy enemman vauvoja. Ainakin taalla Briteissa tama on ihan todettu fakta, ja synnytyssairaaloilla on yleensa 1-2 ylimaaraista katiloa vuorossa taysikuun aikaan..

Itse kokeilin nannien hierontaa ja kymmenen minuutin hieronta sai kylla aikaan saannolisia harkkasuppareita parin tunnin ajan, mutta kivuliaita ne eivat olleet ja kokeilun tulos oli lahinna arat nannit. Mutta muille vinkiksi?

Bump rv 39+1

 

huh kun toi sukkapuikkokipu voi tuntua pahalta välillä tuntuu että kohta se lapsi tulee syliin kun möyrii ja pistää tonne alas Oliko sillä mitään tarkotusta vai oliko se vaan niin että hermoihin osuu joku pää ja ei mitään konkreettista tapahdu loppupeleissä?

 

Jouduttiin tänään käymään äitipolilla näytillä vauvan vähien liikkeiden takia. Onneks kaikki oli kuitenkin hyvin ja käyrillä maatessa alko pikkunen potkiskelemaan. Eipähän tarvitse murehtia, että olis joku vikana. Mies veikkaili, että jokohan yöllä ajetaan takasin synnyttämään. Meiltä sairaalaan on tosiaan matkaa n. 100 km. Tuskin kuitenkaan vielä moneen viikkoon tarttee olla synnyttämään menossa.

Eea & Urkki 38+1

 

meil on eea sama la päivä joten jos sä saat mua ensin ni mä oon niin myrkyn vihreenä täällä et huh huh