¤^Elokuun Epelit^¤ <KESÄKUUSSA>

Vauvan ruuista meillä esikoinen ja kakkonen joi tuttelia sen jälkeen kun multa loppu maidon tulo ja muut on juonu nannia,ruokapurkeissa en oikeestaan oo pitäny väliä mikä vaan on maistunu hyvältä ja jossain vaiheessa annan kotitekosta ruokaa ennen ku suolaan sen..Mullahan siis kaista viidestä on maidon tulo loppunu ku seinään siinä 4-6vk jälkeen

Niiskuttaja ihan ehdoton ja tulee nyttenkin..

sairaalakassi mitäs kaikkee te ootte sinne pakannu mukaan? kun itsellä on koko ajan sellanen olo että jotain puuttuu,mut en hokaa mitä/mikä..

Vihlasut/menkkakivut siis täällä on törkeen kipee haaraväli ja vihlasee vähän väliä ja toisinaan tulee ihquja menkkakipuja:kieh:

imetysrintsikoista niitä löytyy 2kpl ja mietin pärjäänkö niillä vai ostanko lisää..?
 
Heipsan mammat:wave:

Kivuista: täällä ei ole paljoa näkynyt. Välillä vihlasee ikävästi nivusista ja yöllä ei oikeen saa kunnon asentoa missään, mutta muuten on kyllä ihan jees olo. Äsken kävin neljän kilsanlenkillä eikä tullu ku yks supistus..ja suht reippaasti vielä pysty menemään koiran kanssa.
Ainoastaan vauvan kantapää kaiketi aiheuttaa mulla tuskaisia hetkiä pitkin päiviä jos kauemmin istuu. Maanantaina käytiin illalla jopa ä-polilla tsekkaamassa että kaikki on hyvin, ku koko päivän tuntu oikeassa kyljessä ja selässä todella inhottavalta ja pelkäsin et istukka prakaa. No siellä tosiaan ultrassa lääkäri sano, että diagnoosina kaiketi vauvan kantapää:)Tökkii sinne kun raukalla niin vähän tilaa ja painoa jo 2500g:heart:mut keskikäyrillä mennään. Pään lääkäri tunsi alakertaa tutkittaessa mutta kaulaa oli viel hyvin jäljellä.

Täällä ei pelota tuleva yhtään. Odotan sitä kun kuuta nousevaa kun esikoisen kanssa se jäi niin lyhyeksi ja kaikki suunnitelmat, unelmat ja haaveet joutu laittaan syrjään. Nyt niitä uskaltaa taas pikkuhiljaa rupemaan kaivelee tuolta jostain sopukoista..odotan niin paljon, että saan taas kutsua miestäni kaikkien kuullen isukiksi ilman surun kyyneliä:heart:

Imetyksestä: Toivon niin kovin, että pystyisin imettämään. Esikoinen oli oikeen super taitava..vaikka oli alussa heikommassa kunnossa niin heti lähti hamuamaan ja imuote oli todella napakka. Enemmänkin oli mulla ongelmia ja tuon oikean rinnan kanssa kun tuo nänni ei jotenkin "toiminu" ja jouduin aluks käyttaa siin rintakumia, mikä muokkas sit sitä parempaan suuntaan. Mut eihän sille mitään sit voi jos ei onnistu..ei tee kenestäkään huonompaa tai äitilapsi suhteesta.Raivostuttavaa jos ammattiihmiset tuollasta väittää:kieh:

Minkälaisia patjoja teillä on vauvelin vuoteessa? vaahtomuovi vai jotain muuta ja tietääkö joku saako jostain jotain luonnonjutskia. Meillä tuollanen mamas&papas puinen kehto ja siihen käy vaan 40x89cm patja ja siihen kuuluva patja oli ainakin esikoisen mielestä liian kova..rauhottu heti kun laitettiin vähän pehmustetta. Täytyy varmaa ostaa jokin isompi ja leikellä sitä sitten haluaamaan kokoon.

Ite en oo vielä kyllästynyt raskaana oloon vaikka sitä on nyt kohta melkein 18 kuukautta oltu putkeen paksuna..ei vaa millään malttais odottaa et näkee jo pikkuisen. Mut ymmärrän kyllä teitä jolla vaivat vaivaa. Jos niitä olis paljon nin varmasti mieli muuttuis. Mutta kyllä toivon, että tää viiden viikon sisällä tulis ulos:)

Annubella, jolla olis ensimmäiset vaatteet silitystä vaille valmiita kaappiin (vihaan silitystä) ja onni-Ilona 34+6:heart: (täällä tänään eka päivä kun synnytystä ei enää esteltäis)
 
Meillä on pinnasängyssä sellanen ikean joustinpatja+petari. Ostettiin se siks kun aateltiin, että siinä on isommankin lapsen kivempi sitten nukkua kun ei oo iha lörttö vaahtomuovipatja ainaskaan. Ja nyt alkuun tietty on sitten äitiyspakkauslaatikko ja sen patja käytössä.
 
AnskuliBanskuli Kivaa, että tulit kertomaan kuulumisiasi.:)

Imetysajatuksia Aion yrittää parhaani. Tiedän hyvin, ettei se kaikilla onnistu, äitini oli yksi niistä äideistä. Olen hankkinut varalta tuttipulloja ja korviketta, jotta välttyisin luomasta liian suuria paineita itselleni heti kättelyssä - ja vauvan ravinto on varmistettu, jos maito ei nopsasti nouse. Olen lukenut paljon vinkkejä aiheesta ja rintakumeja moni on suositellut avuksi.

Soseista Teen varmaankin osan itse ja ostan jotakin myös valmiina. Olen huvikseni testannut itse jo muutamaa sosetta, joten tiedän hieman niiden mausta. Olikin kiva lukea merkkikokemuksianne (myös korvikkeista) niitä voi itsekin hyödyntää sitten, kun soseiden aika on.:) En ajatellut ottaa paineita siitä, että vauvalla pitäisi olla vain ja ainoastaan äidin tekemiä soseita, vaikka rakastankin kokkaamista ja leipomista. En vielä tiedä, miten vauva-arki meillä sujuu, joten mitä vähemmän asiaan laittaa paineita, sen parempi.

Minea kyseli, että jännittääkö, miten vauva-arki muuttaa elämää ja jännittämisestä yleensä. Minun kohdallani on edelleen niin, että kaikki jännittäminen jäi sairaalaan. Olen ottanut kaiken hyvin tyynesti, vaikka yleensä kaikki uusi jännittää valtavasti ja etukäteen huolehdin kaikista mahdollisista ja mahdottomista vaihtoehdoista. En siis jännitä vauvan tuomia muutoksia tällä hetkellä; on paljon isompi asia, että saisi vauvan vasta muutamien viikkojen päästä... Ajatuksiani hallitsee juuri se, että pääisisi viikoissa eteenpäin. Olemme kuitenkin miehen kanssa jutelleet paljon vauvan tuomista muutoksista ja käyneet asiaa läpi aika monelta kantilta, mutta eiköhän sitä pienoinen paniikki iske, kun vauvan saa oikeasti syliin ja varmasti silloin pohtii, että miten tästä oikein huolehditaankaan.:D Ja ehtiihän se jännitys vielä tulla monen monta kertaa.;)

Mukavaa vointia kaikille! :)
 
Tii*: Streptokokki testi otetaan pumpulipuikolla emättimen limakalvoilta. Mulla edellisestä otti sen lääkäri mut se näyte oli pilattu labrassa niin terkkari otti seuraavassa neuvolassa uuden. Eli kyllä se terkkarikin voi sen ottaa.

Soseista: Mä pääasiassa oon tehny ne ite, koska en jotenki nää järkeä siinä että ostasin pikku purkkeja kun ne muutamat potut ja porkkanat on niin helppo keittää itekin. Purkkeja ostetaan sitten lähinnä hätävaraksi ja matkaevääksi. Itse miellän ne eineksiksi joten en niitä mielellään jatkuvasti syötä. Lisäksi viime aikoina on paljon ollut esillä se asia että purkkiruuat olisi osasyynä lasten yleistyneeseen diabetekseen. Ne on turhan prosessoituja ja sisältävät turhia tärkkelyksiä ja muita ainesosia kuin puhtaita perus raaka-aineita. Muutenkin syödään paljon luomua ja eineksiä ei osteta niin en mä niitä vauvallekaan halua antaa. esim. lihaa keitän ja soseutan annos pakkauksiin pakasteeseen ja sitten keitän vaan vihannekset ja lisään lihaa pakkasesta niihin niin ei tarvihe joka päivä sitä lihaa valmistaa. Ja normaalit kotiruuatkin käy hyvin vauvalle jo ennen 1v ikää kun ottaa sen vauvan annoksen siitä ennen ku lisää suolan. Esim. kala- ja lihakeitot käy vallan hyvin myös alle vuosikkaalle, surauttaa tarvittaessa annoksen sitten sauvasekoittimella hienommaksi. Mutta jokainen tavallaan ja sen mukaan mikä itselle sopii parhaiten. Niinkuin muissakin vauvanhoidon osa-alueissa niin ei ole olemassa sitä yhtä ja oikeaa tapaa toimia.
 
Imetyksestä: Mulla on kokemusta imetyksen ohjaamisesta siinä vaiheessa kun sitä ollaan käynnistelemässä sairaalaolosuhteissa ja sitten kotiutuessa ja vielä pidemmäkin ajan päästä neuvolatyön toimesta. Ja ikävä kyllä se on vain niin, että koska on olemassa näitä imetysfanaatikkoja, niin imetysohjausta on vaikea toteuttaa, koska äidit on todella varuillaan ja jännittyneitä siitä, että tuleeko nyt ammattilaiseltakin syytöksiä niskaan jos ei onnistutakkaan. Joillekin se tosiaan on äitiyden mitta miten imettää ja vielä hulluinta on se, että sillä mitataan myös toisten äitiyttä. Plaaaaaa.... Se on todellista taiteilua, että pystyy antamaan faktatietoja, joidenkin uskomusten ylitse ja sitten taas toisaalta niin, että kukaan ei saa ahdinkoa siitä ohjauksesta.
Itselläni epäonnistui täysin ensimmäinen imetys. Halusin tupakoida ja maito väheni sen myötä, kun vältin imetystä tupakoinnin jälkeen. Toista imetin pitkään, koska oksensi aina kaikki korvikkeet ulos ja ei ollu muuta vaihtoehtoa. Nyt tämän kanssa ostan kyllä varuilta muutaman tuttelin kaappiin ja tuttipullot oottamaan, mutta koen että koska olen aikaisemminkin onnistunut alun imetysvaikeudet selättämään, niin nyt sitten itsetunto on vahvempi imetyksenkin suhteen. Aika näyttää. Ja mikä kaikkein suurin motivaattori (hällä väliä mistään lapsen ravinnon saannista tms :kieh:) on se, että imetys vei multa 12 kg painoa viime raskauden jälkeen ja toivottavasti nytkin onnistuisi näin :D

Minä olen miettinyt tuota sormiruokailua. Eräs ystäväni sitä toteutti ja vaikutti oikein mielenkiintoiselta. Pitäis vaan ehkä enemmän hakea faktaa asiasta. Idea siis on tää, että vauvalla ei soseuteta ruokia eikä oikeastaan syötetä, vaan lapsi syö perheen mukana itsekseen siitä puol vuotiaasta asti, omalla tahdilla opetellen tiettyjä ruokia. Enimmäkseen mietityttää tässä se, että kun se ruoka menee suuhun isompina paloina kuin soseena, niin eikö ole tukehtumisen vaaraa olemassa, mutta jokin lähde sanoo, että pystyasento aina syödessä ja sellaiset ruuat, jotka eivät murene nopsaan suuhun ja ovat pieniä esim. viinirypäleet niin on vältettävien listalla. Ja tämä ystäväni joka harjoitti tätä sormiruokailua sanoi, että lapselle kehittyy yökkäysrefleksi hyvin helposti, jolloin jos jokin pala oli hankala niin suojausrefleksit toimi hyvin. Vielä kuitenkin vähän jännittävä juttu ja pitää vähän sulatella asiaa. Onneksi tässä nyt on kuitenkin vielä ihan hyvä tovi aikaa, ennen kuin alkaa nämä asiat olla ajankohtaisia :D

Kivut: Mulla on nuo suonikohjut tuolla alapäässä alkaneet tuntumaan sellaisena kovana paineen tunteena. Sitten siitä ylöspäin kun lähdetään liitoskivut alkaa olla jo ruhtinaalliset. Alavatsa kipuilee sitten säännöllisesti. Supistelut on napakoita, mutta ei voi sanoa, että ovat lähellekään saman tuntosia kuin viimeksi tulleet synnytystä ennakoivat (ei synnytyssupistukset) supistukset. Närästys tuntuu mulla silmissä asti. Oon pähkäilly tätä anatomisesti ajatellen niin, että höyryt nousee putkistoa pitkin ihan joka paikkaan minne on yhteys.

ON:
Eilen oli lääkärinla. Sain sairaslomani, joka jatkuu työsuhteen loppuun asti. Keskiviikkona oli aivan hirveä ilta ja pelkäsin sydämeni pohjasta, että tätä minun oloa ei oteta todesta ja käsketaan vaan jaksaa, kun kerta on enää 2 vkoa jäljellä. Työnantaja tosin ei ollut innoissaan. Aistin hänestä sen, että hällä tympi, kun en aikaisemmin ollut olostani maininnut hänelle ja tämä tuli nyt ehkä vähän yllätyksenä. Mutta enpä tuota kokenut velvollisuudekseni alkaa kehoni tuntemuksia hänelle raportoimaan yksityiskohtaisesti. Mainitsin kyllä, että välistä on hankalaa ollut kun vointia kysyttiin.
No sitten koska sokerit on olleet omissa mittauksissani koholla, niin tehtiin sitten se kokoarvio. 1790g ja juurikin näille viikoille sopiva keskikokoinen vauva. Ja sain myös eilen kaikkein parhaimman ultrakokemukseni. Vauveli nimittäin katsoin suoraan kohti anturia ja aivan selvästi imi peukaloaan, koko kasvojen lihaksisto hytkyi, kun oli kovat harjoittelut käynnissä :heart: Tuli jotenkin hurja "rakkaudenpuuska", että siellä nyt on viehättävä vauva, joka oikeasti on kohta vierellä.
Paino oli noussut viime viikosta 600g. Ja nyt siis alkaa ahdistamaan, jos tällaista viikkonousua tapahtuu, niin loppujen lopuksi on sitten tullut ylipainoiselle liikaa kiloja. Se kun on ollut ihan maltillista viime päiviin asti.
RR oli ok. Pulssi vain mulla on suht korkea. Mutta pistän sen tuon lääkityksen lopettamisen piikkiin ja sen myötä kehittyneeseen alhaiseen stressinsietokykyyn. Tympeä nla-täti oli tänään ihan hyvillä fiiliksillä. Mietiskelen vain tässä, että voimavarakyselyssä kysytyt lapsuudenkokemukset ja niihin vastaamani "ei onnellinen" jne. jutut otanko esille ens käynnillä vai odotanko omaa tätskää takaisin. Toisaalta olisi mielenkiintoista nähdä miten hän hoitaa asian puheeksi ottamisen.

rv 31+5
 
Heippa!

Imetyksestä Onnistuu jos onnistuu, aion kyllä yrittää. Jos mennään rinnan varassa hyvin, aion myös kokeilla ainun anticolic pullolla syöttöä, kun kehuvat että helppo vaihtaa tissiltä pullolle ja takaisin.. Olis sitten helpompi, kun joku muukin esim mies voi syöttää, jos vaikka sattuis tulemaan joku tärkeä meno.

(.) No niin. Eilen oli taas lääkäri ja kaikki ihan kunnossa edelleen.
Elikkäs verenpaine ok, pissa puhdas, tarjonta edelleen rt, hb pysynyt samana eli 106, mutta B12-vitamiini on saatu nousuun tuolla pillerilääkityksellä onneksi! Ei tarvi ruveta pistämään. Nyt ois mulle tullu n.12kg painoa alusta, mikä on ihan ok. Luulen että se lähtee hyvinkin helposti, kun olen liikkuvaa sorttia, eikä syöminenkään ole mitää mässäilyä.. Tosin ihan kaikkia ei tarvi karistaa, kun lähtöpaino oli ehkä turhan matala.. Vauvan kokoarvio oli nyt aika tasalleen 2000g ja sf-mitta 29. Kohdunsuulla ei muutosta edelliseen, eli se ois sen 2,5cm ja puolikova. Enpä usko että tytteli lähtee syntymään enää ennen aikojaan, vaan näillä mennään loppuun asti ellei yli! Toivotaan nyt ainakin ensi viikon yli, kun lähdetään lomareissulle etelä-suomeen.. Sen jälkeen saa tulla vaikka heti Varalta pakataan matkaan kuitenkin sairaalakassi ja turvakaukalo, jos vaikka kävisikin niin hassusti että alkaa syntymään.

Juu. Muuten olossa on tapahtunut selkeitä muutoksia huonompaan, eli turvotus vaivaa jaloissa, närästää nyt jo ihan pystyasennossakin kun aikaisemmin saattoi olla makuuasennossa silloin tällöin.. Maha painaa melkoisesti ja niitä kuuluisia repäisykipuja saa potea joka yö kylkeä kääntäessä. Onneksi tukivyö auttaa asiaa, eli ilman sitä maha ois koko ajan ihan kovana ja tuntuis että tippuu. Tukee siis mukavasti eikä supistelujakaan ole niin usein sen myötä.

-pansku- ja bubu 34+4 :heart:
 
Tervehdys kaikille!
Viikon nettipimento takana ja mökkireissusta palattu eilen illalla kotiin.
Mökkisäät ei oikein suosinut, mutta väliäkö tuolla kun pääsi näistä kotiympyröistä vähäksi aikaa pois. Kummipoika haettiin vielä samalla paluumatkalla "hoitoon" meille.

Täällä olikin kovasti keskusteltu kaikenlaisia juttuja ja kaikilla tuntuupi olevan asiat kuitenkin hyvin mallillaan, hyvä hyvä =)

Imetysasiaa. Tää on välillä vähän tällainen sörkin mehiläispesää asia, kun toisilla on vankat mielipiteet asioista. Itsellä ei esikoisen aikana onnistunut yrityksistä huolimatta ja pullolla kasvoi, enkä ottanut siitä mitään syyllisyydentunteita. Enkä ollenkaan ymmärrä tätä väittämää, ettei mukamas kehkeydy hyvää äiti-lapsi suhdetta, jos ei imetä. ?! Mitenkähän se isä-lapsi suhde sitten kehkeytyy, kun tietääkseni ei vielä isät imetä.. ?! Mulla ainakin on oikein hyvä suhde esikoiseen, vaikka en oo imettäny. Tokaa lasta imetin sen vuoden ja niinkuin aiemmin kirjotin, niin ei sitten pulloa huolinutkaan ollenkaan, kun yhden viikon aikan sen taidon unohti. Niin sitä sitten imetettiin ja imetettiin ja imetettiin.. Ja tämä toka tyttönen kyllä on ihan isänsä tyttö, imetyksistä huolimatta. ;) Että mie oon sitä mieltä, että tässä asiassa ei ole oikeaa tai väärää tapaa, toiset imettää ja toiset ei, toiset haluais imettää mutta ei onnistu ja toiset ei halua vaikka vois onnistuakin. Ja that's it, kukaan ei sen perusteella oo parempi tai huonompi äiti. Kyllä ne ihan muut asiat sen asian ratkaisee. Eikä tämä äitiys oo mikään kilpailu.. :heart:

Soseista sen verran, että nyt kun kolmas on tulossa, niin en usko että ehdin soseita itse tekemään pakkaseen asti ainakaan. Joskus saatan oma tekemää sosetta antaa, mutta varmasti pääsääntöisesti kaupan soseilla mennään ja sitten pikkuhiljaa sekoittelen soseita normiruokaan jne. Tämäkin taas menee vähän samaan kastiin imetyksen kanssa, teet niin tai näin, kunhan lapsi saa tarpeekseen ruokaa ja on tyytyväinen, niin eikös kaikki ole hyvin.

Mies ja alkomaholi. Täällä ei mies sylje kuppiin, mutta ei oo ongelmakaan. Silloin kun on menoja niin juo ja joskus kotona istuu kaverin kaa iltaa, mutta ei se oo mulle ongelma. Lasten nähden ei juo, grillauskaljan saattaa juua, mutta ei haittaa mua. Itsekin juon olusen tai kaks sitten joskus taas kun synnytykset ja imetykset ohi. :) Ja sit se maistuu niiiin hyvälle pitkästä aikaa. Mutta lasten nähden tosiaan en halua että kukaan juo enempää kuin saunakaljan verran.

Mitähän muuta pitimäni kirjottaa..

Ainiin. En muista oliko täällä ollut tästä aiemmin puhetta, mutta onko teistä kukaan muu alkanut kuorsaamaan? :LOL: Täällä nimittäin isäntä viimeksi eilen illalla hiippaili peiton kanssa sohvalle nukkumaan, kun ei kuulemma ajatuksiaan kuullut mun kuorsauksen alta, eikä raahtinut minua herättää kun olin vihdoin nukahtanut pitkän päivän jälkeen. :LOL:

Niin ja lonkkakivut aamuisin. Järkyttävää. Öisin herään ku lonkat kipeet ja aamulla olo on kuin hakatulla.

Lopuksi huiskutusta. TÄÄLLÄ ON ALKANUT ÄIPPÄLOMA ja nyt jo menossa 35+1

Nyt pitää mennä vaikka monta asiaa mielessä, jatkan myöhemmin.
 
  • Tykkää
Reactions: samuelinäiti
Onnea kaikille äippälomalaisille, toivottavasti kaikki ehtii nauttia lomasta ja levätäkin välillä vaikka vaivoja olisikin! :heart: Mullakin alkaa äippäloma virallisesti 2.7! Kauhee ku nopsaa aika menee...

Imetyksestä en kyllä ymmärrä, miksi joka asiasta pitää luoda paineita ihmisille, minun puolestani kukin saa tehdä niinkuin itse näkee parhaaksi tai miten pystyy. :) Itse aion kyllä imettää jos se vain onnistuu! Äidillä ja siskollani on onnistunut, mutta omalta kohdaltani ei oo tietenkään yhtään kokemuksia. :D Toivotaan parasta! Miehen äitikin mulle jo sanoi, että imetyksestä tai muustakaan ei kannata ottaa turhia paineita, aina ei kaikki asiat mee niinkuin oppikirjoissa.

Nyt pitääkin mennä laittaan pyykkiä kuivumaan ja sitten koiralle ruoka ja ulos köpöttelemään. Koira-parka kun joutuu mun kanssa menemään niin lyhyitä lenkkejä nykyään. :ashamed: Mies lähti tänään ulos viimeistä kertaa ennen vauvan tuloa, tuolla merenrannassa on yksi tapahtuma jossa on jotain esiintyjiä. Hän tosiaan itse sanoi, että tämän viikonlopun jälkeen ei viitsi enää lähteä mihinkään, ainakaan siis juomaan. :) Hauskaa viikonloppua kaikille!

Minea ja maha-asukki 34+5
 
Helou!

Keskiviikkona oli siis neuvola, joten tässä vähän kuulumisia sieltä:

Paino: +800g/vko, nyt herkkuja sitte vähemmälle :)
RR: 112/70
HB: 116, oon siis pari viikkoo syöny noita rautatabletteja, hyvin nousuun lähteny 106 oli viimeks.
SF-mitta: 30,4, keskikäyrällä mennään vieläki
Tarjonta: vaavi pysy RT-tilassa

Eli kaikki siis hyvin ja uusi neuvolan täti oli todella mukava, mulla oli paljon rennompi olo nyt ku edellisen tädin kanssa, varmaan ku tämä uusi puhua päpätti niin kovasti. Seuraava neuvola onkin sitte 11.7.

Tänään kävin muuttosiivoomassa mun edellisen asunnon, huomenna sitten avainten luovutus. Sitten asutaanki miehen kanssa virallisesti yhdessä. Nyt alkanu etenki öisin vihlomaan nivusia ja hyvää asentoa ei meinaa löytyä. Muuten vointi on ollut edelleen hyvä.

Hyvää viikonloppua mammat!!

nansku: ja maha-asukki 34+1 :)
 
Onnea kaikille äippälomalaisille! :)

Täällä oli eilen yöllä ihan järkyttävät ylävatsakivut, en tiedä oliko tuossa suoliston alueella. Liekkö ilma kiersi tai jotain. Sattui niin ****** etten pystynyt makaamaan saati istumaan. Hädin tuskin pääsin sängystä ylös kävelemään.
Jonkin aikaa särki ja sitten helpotti, vaan kyllä säikähdin.
Onko muilla ollut vastaavaa?

muoks* ja nyt närästää ihan hulluna eli tuolla vatsan ja suoliston alueella nämä vaivat tosiaan on.
Aapua, miten pääsee närästyksestä eroon?

Ss ja poju 32+0! :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Paljon onnea äitiyslomalaisille! :)
Aivan ihanaa, että olemme jo niin pitkällä, että osalla äippäloma on jo alkanut. Mahtavaa!:)

ON Viime yönä ehdin kokea tunteita laidasta laitaan, kun puolenyön maissa iloitsin siitä, että rv 34 on alkanut. Kahdelta heräsin uudelleen ja tällä kertaa ei hymyilyttänyt, koska herätyksen syy oli kipein supistukseni! Se säikäytti minut pahanpäiväisesti, enkä sitten moneen tuntiin uskaltanut nukkua. Ehdinkin siinä pohtia, että mitä kaikkea pitää vielä sairaalakassiin hankkia ja olin pienessä paniikissa... Onneksi enempää suppareita ei tullut, mutta vauva sitten vetikin kunnon yöjumpat.

Viime yö oli hyvä merkki minulle, että vaikka saankin tästä päivästä lähtien tehdä enemmän juttuja ihan lääkärin luvalla, minun todellakin pitää ottaa vielä rauhallisesti. Toivon todella, että Vintiö vielä viihtyisi kohdussa kasvamassa...

Luckygirl & Vintiö 34+0 POKS! Jee! :)
 
piti tulla katsomaan joko uus pino olis ilmestynyt :) no vielä on tätä kesäkuuta jäljellä tunteja että eiköhän kerkiä ;)

mulla on sairaalakassi puoliks pakattu, lähinnä skidin vaatteet ja omia siellä +muuta tilpehööriä, neuvolakortti kulkee nyt kokoajan mukana kun ei voi tietää että jos lähtö tuleeki jossain muualla kuin kotona niin hyvä olla se ees mukana kun synnärille suunnistaa :D toivon kyllä mielummin että sitä olis silloin kotona, viimekski kerkes viel heittää loput tavarat sairaalakassiin ja vähän kasata itteensä ennen suurta koitosta. koko päivä mennyt siivotessa, pitäis kohta käydä ton meidän makuuhuoneen kimppuun kun sinne pitäis lähipäivinä siirtää toi pinnis kun samuki saa vihdoin isojen poikien sängyn :) nyt alkaa sitten siinä nukkumisen opettelu, voi siis tulla mielenkiintosta tekstiä täältä suunnalta kun ei tiedä millasia yöravaamisia toi koltiainen keksii :D

kivasti ihmisil alkanu tääl mammaloma, itse ei huomaa eroa arkeen muutaku lompakko tuntuu taas paksummalta :D itsel pitäis alkaa se äitiyspäiväraha jakso heinäkuun 10pv alkaen muistaakseni, eiköhän sen kunniaks sit jotain herkkua vois leipoa niin tuntuis vähän spesiaalilt ees!

kuorsannu mä nyt varmaan aina oon vähän ainaki jos johonki huonoon asentoon päädyn tutimaan, ei oo kyllä mies valittanu että olis mitenkään lisääntynyt. kuolaaminen ei oo onneks alkanu, se vielä tästä puuttuiskin :D on muutenki tarpeeks hehkeä olo ..

olipas kaikkea liibalaabaa taas, koittakaa kestää ! jutut tyhmenee mitä enempi viikkoja kertyy :D nyt takas siivoilee ja ruokaaki pitäis tehdä ettei nälkä kuolema iske.

samunäiti&alex 33+4(?)
 
Moi pitkästä aikaa! Hirveästi tullut tekstiä :)
Pumppa mäkin saan noita rakkaudenpuuskia tätä masuvauvaa kohtaan. Se on aikaa ihanaa :).
Kuorsaus mä kuorsasin raskauden keskivaiheilla kun nenän limakalvot kuivuivat. Mulla auttoi sellaiset kosteuttavat nenätipat. Nyt kun vauva on laskeutunut hengittäminen on muuten tosi paljon helpompaa kaikin puolin!
Lonkista mun lonkat on öisin kipuillu jo pitkään. Välillä ihan meinaa itku tulla. Jonkin verran auttavat tyynyt jalkojen välissä, mutta tää nyt ei varmaan ole uutinen kelleen enää tässä vaiheessa....
Miehistä pakko purkautua tänne, mutta mua harmittaa kun mie vaan tuijottaa laskettua aikaa ja jotenkin ajattelee, että ennen sitä ei tarttis vähentää omia menoja. On kyllä kiltisti siivonnut ja enemmän kotona, kun olen selittänyt että vauva voi syntyä myös ennen ja ihan oikeasti tarviin hänen apuaan niin konkreettisesti kuin henkisesti, mutta tekee sen hampaita kiristellen ja ahdistuen.... Aaargh! Se vaan tuntuu niin itsekkäältä että hän on huolissaan jostain kavereiden kanssa riittävästi vietetystä ajasta kun täs nyt on aika isoja asioita tuloillaan!
Kivuista mä olen saanut parin kipeää supparia selän puolelle ja kävellessä sukkapuikkokipuja. Tietääkö kukaan mitä ne sukkapuikkokivut meinaa? Lekurissa kävi ilmi että kohdunsuu on alkanut pehmentyä ja käski ottaa rauhallisesti. Supistelujen takia kielsi kumartelut.

Uusiäippä ja vaaveli 33+0
 
Moikka taas! Mäkin tulin kärkkymään joko ois uus pino tullut! ;) Mutta vielä ehtii.. Tää kesäkuu hurahti kyllä sellasta vauhtia että en kunnolla ehtiny ees tajuta että kesäkuu on alkanut. :D Ihanaaa enää ihan pikkasen päälle kuukaus laskettuun aikaan!

Luckygirl toivottavasti ei enää vähään aikaan sulla noita kivuliaita supistuksia tulisi. Ja onnittelut 34viikon täyttymisestä. :)

Mulla oli eilen pitkästä aikaa tosi aktiivinen päivä, imuroin ja pesin lattiat, kävin pitkällä lenkillä ja illalla varmaan reilu kaks tuntia käveltiin metsässä kanttarelleja etsimässä(löydettiinkin vähäsen). Niin se kyllä kostautui; yöllä oli taas sitä menkkajomotuskipua, ja tänään on päivän mittaan tullut aika reilusti supistuksia, osa kipeitäkin. Pitää siis ainakin vielä pari viikkoa ottaa rauhallisesti ennenkun taas uskaltaa alkaa enemmän riehumaan. ;)

Uusiäippä täällä toinen jolla mies tuijottaa vaan sitä laskettua päivää. Mä oon jo tässä viimiset pari viikkoa hokenut että pitää lähteä ostamaan loput vauvan tarvikkeet, ja ton vastaus on aina että katotaan myöhemmin, onhan tässä vielä aikaa. Viimeks eilen se sano mulle että "mitä sä oikee hätäilet, meillähän on vielä viis viikkoa aikaa!" Joo ja mistähän se sen tietää?? :stick:

Niin hirveä makeanhimo iski tänne nyt että pakko lähtee ostamaan jotain herkkuja! :D

Nepo ja Pirpana 35+1
 

Yhteistyössä