Vihdoin minäkin löydän aikaa kirjoitella taasen tänne
Eli
Prinsessamme näki päivänvalon 26.8 klo 22.22 ja mitat 4002g ja 51cm, py 36cm
Hurjasti onnea myös muille, jotka ovat saaneet nyyttinsä syliin:flower: ja paljon tsemppiä niille, jotka vielä odottelevat.
Vähän tarinaa tuosta päivästä;
Aamulla heräsin samaan tunteeseen, kuin muinakin aamuina; Ei sitten niin mitään siihen viittaavaa, että vauva syntyisi. Vein juniorin eskariin ja jouduin heittämään toisenkin lenkin päiväkotiin, koska retkieväät olivat unohtuneet kotiin.
Neuvola-aika oli klo 10:15, sinne siis...ei korkeaa verenpainetta, pissa negatiivinen, maha korkealla= sf 35, tuosta korkeasta mitasta sain sitten lähetteen polille tarkistuttamaan vauvan kokoa
Hyvähän se on tässä vaiheessa mittailla kokoa, kun viikkoja on jo 40+3. Terkka kokeili vielä vauvan asentoa masussa, pää oli tiukkaakin tiukemmin kiinni alhaalla ja siinä painellessa, sattui kovasti oikealle nivuseen...sain kammettua itseni ylös ja lähdin hoitamaan kauppaostoksia...tuolla ostosreissulla alkoi mieletön vasemman kyljen kipu, enkä osannut vielä ajatella, että tänään koittaisi lähtö.
Klo tulee 11.30...kipu jatkuu kyljessä ja sattuu ihan kamalasti, aivan erilaista kuin kolmen muun lapsen supistuskivut. Pikkuhiljaa alkaa myös supistaa, ensin 10 min välein sitten 6 min. välein...tuossa vaiheessa olin sopinut jo miehen kanssa, että tulee tekemään kotiin etänä lopputyöpäivän. Isommat lapsetkin tulevat koulusta, ja kovasti he ihmettelevät miksi äiti on niin kipeä??
Klo 14.30 yritän itse soittaa synnärille...kerran ja toisenkin, kukaan ei vastaa puhelimeen. Olen polvillani olohuoneen lattialla, koska kylkikipu ei anna periksi. Mieheni tavoittaa kätilön synnäriltä, joka ohjeistaa meitä tulemaan samantien. Matkaa on kuitenkin 40km...automatka tuntuu kestävän ikuisuuden, en uskalla liikkua istuimella ettei kivut vain ylly vielä kovemmiksi.
Meidät vastaanotetaan synnärille, ja ohjataan tarkkailuhuoneeseen, koska muualla ei ole tilaa. Salit täynnä ja minä viimeisenä sisään, jonka jälkeen sulku päälle. Sisätutkimuksen jälkeen, tuloksena 5cm auki ja jäämme odottelemaan vapautuvaa salia!!!Makoilen sairaalasängyllä ja kätilö ehdottaa tens-laitetta selkäsärkyyn. Supparit ovat hiipumaan päin, selkäsärky säilyy ja oikealla vasemmalla kyljellä maatessani vauvan sydänäänet ovat lähes koko ajan 170-190. Yhteistuumin päädytään puhkaisemaan kalvot, kunhan pääsen vapaseen saliin...odotellessa alkaa tens-laite suoraan sanottuna ottamaan päähän ja pyydän poistamaan sen, miehen hieronta tuntuu satakertaa paremmalta.
Vihdoin klo 20 pääsemme saliin ja sisätutkimuksen mukaan, olen edelleen 5cm auki. Kalvot puhkaistaan klo 20:25 ja lisänä ositosiinitippa. Kätilö saa puhuttua minulle spinaalipuudutuksen ( itse toivoin epiduraalia) ja se laitetaan klo 21.15. Spinaali ei poista "kärkeä" kivulta ja itsestäni tuntuu, että koko puudutus on yhtä tyhjän kanssa...klo 22:00, supistukset tuntuvat jo sairaan kipeiltä ja tulevat taukoamatta, sisätutkimuksen jälkeen selviää että olen 10cm auki ja saan luvan ponnistaa. Ponnistamiseen kuluu aikaa 12 min ja syntyy täyden kympin tyttö
Yöt sairaalassa oli yhtä tuskaa, nukuin kolmena yönä yhteensä 1h45min..nyt onneksi ollaan kotona ja neidillä ihan hyvä rytmi ja syö hyvin.
Kerttu ja prinsessa 8vrk