elatusmaksusta...onko fiksua

Hyväksyä miehen ehdotus 140 euroa per lapsi (kaksi lasta).Mies tienaa noin 2000 euroa kuussa. Ei millään haluttaisi lähteä tappelemaan.

 

Ei ole. Tai lasketa ensin lastenvalvojan kanssa lasten elatuksen tarve. Ota huomioon lasten ikä ja teetkö sopimuksen suoraan "loppuun asti" eli siihen asti kun lapset täyttää 18v. Mies ei ole velvollinen osallistumaan mitenkään muuten kuluihin paitsi juuri tuolla elarilla. En viitsi tässä omia asioita revitellä, mutta jos haluat jutella niin pistä yytä.

 

Vaikka sossusta tai kelasta tai jostain.
Määräytyy tulojen mukaan.
Jos toi 2000 eur on brutto, niin netto saattaa olla joku 1400 - 1500 eur.
Saatta olla, että se 140 eur/lapsi onkin oikea..., kandee kysyä.
Se 140:ä tai muutaman centin alle on se minimi.

 

Kannatta myös kysyä.
Jos eläminen on 100 x kalliimpaa 10 vuoden kuluttua... niin onhan se huomioitava elatusmaksussa.
Voi kyll olla, että sitä pitää sitten tarpeenmukaan hakea erikseen..., mut jos voi ylös kirjata jo nyt, niin vois sopii jo alunalkaen.

 

No ei exän tuloja ainakaan ilmoitettu sossuun, koska tyydyin 120?:n. Miksi sitä pitäisi yrittää nyhtää mahdollisimman paljon?

 

No ei exän tuloja ainakaan ilmoitettu sossuun, koska tyydyin 120?:n. Miksi sitä pitäisi yrittää nyhtää mahdollisimman paljon?

Tää on muuten asia mitä en oo koskaan ymmärtänyt.. Jos sinä Scarlett tulet toimeen vähällä, se ei tarkoita sitä että kaikki tulee.
Ei niitä elatusmaksuja hatusta vedetä eikä nyhdetä, vaan tosiaan lasketaan se elatuksentarve.
Siitä on turha ylpeillä miten halvalla kukakin lapsensa elättää.

 

Siihen mikä on elatusmaksun suuruus vaikuttaa MOLEMPIEN tulot ja lapsen elatuksen tarve ,ikä ,MOLEMPIEN vahnempien menot ja monta muuta asiaa, siksi musta on kummallista että voisi vasta suoraltakädeltä riittääkö 140? etävanhamman osuudeksi lapsen elatukseen... tai en mä ainenkaan voisi vastata tohon noilla tiedoilla ja lastenvalvojallakin on velvollisuus kysellä molempien tulot ja menot ennenkuin suosittelee elatusmaksun suuruutta.

 

Kannattaisi ottaa yhteyttä lastenvalvojaan ja kysäistä apua sieltä. Siellä he käyttävät apuna velkaneuvonnan laskuria jonne syötetään kummankin vanhemman asumiskulut ym tarpeelliset ja välttämättömät elinkustannukset..siitä saadan elatusmaksun suuruus.

Kannattaa ottaa myös huomioon, että "tarjottu" 140 euro voi olla hyvinkin alakanttiin. Enpä kyllä neuvoisi heti hyväksymään tuota summaa koska ainakaan helpolla et sitä korotettua saa jos nyt vain "kiltisti" hyväksyt ettei tulisi seuraamuksia. Ne seuraukset voivat tulla myöhemmin kun ja jos huomaat, että elatusmaksu ei ehkä sittenkään ole kohdillaan. Siitä kärsit sitten viimekädessä itse ja eikös sekin heijastu lapsiin.

Eikä se ole minkäänlaista nyyhtämistä etävanhemmalta, koska hän on ollut osallisena lasten tekoon, vastuu kuuluu myöskin hänelle, taloudellinenkin..senkin jälkeen kun ero tulee.

 

Käytiin lastenvalvojalla ja tehtiin sopimus vuoden päähän. Eiköhän se tästä. Kiitos kaikille vastanneille.

 

Sitä tässä, jo ratkenneessa asiassa mietin, että kuinka paljon lapseen sitä rahaa tarvitsee? Jos kelalta saa sen abaut 100e +mahdollisen yh-korotuksen, itselläkin tarttis olla varaa elättää omalta osaltaan ja sitten etävanhemman osuus. Eli kattaako 140x2+130 lapsen kuukauden menot? Ja mistä esim. työttömän elatusvelvollisen, jonka maksun suorittaa kunta, lisämenot katetaan, jos lapsi on sairas ja ei ole vakuutusta ja lähivanhemman tulot on hilkun yli toimeentulotuen rajan?

 

ja vielä haluaa lapset itselleen, niin pitäis sitä elatuskykyäkin itsellä sitten olevan, ettei tarvitse toiselta rahaa nyhtää.

Raha ei kuulemma naisille merkitse mitään, paitsi erotilanteessa sitten yritetään kaapia miehestä kaikki mahdollinen fyffe irti. Annettu seksi rahastetaan jälkikäteen.

 

ja vielä haluaa lapset itselleen, niin pitäis sitä elatuskykyäkin itsellä sitten olevan, ettei tarvitse toiselta rahaa nyhtää.

Raha ei kuulemma naisille merkitse mitään, paitsi erotilanteessa sitten yritetään kaapia miehestä kaikki mahdollinen fyffe irti. Annettu seksi rahastetaan jälkikäteen.

Näinhän sitä tyhmempi luulisi, mutta kun oikeasti lapset ei elä pyhällä hengellä. Elatusmaksun suuruus arvioidaan edelleenkin lapsen elatustarpeella ja molempien vanhempien elatuskyvyllä. Yleinen harhaluulo on että aina menee kaikki tasan, ei todellakaan vaan elatus voi olla 60/40 tai 80/20 tai etävanhempi voidaan jopa vapauttaa maksuista kokonaan jolloin lähivanhempi saa kaupungin minimin.
Ihmisillä on harhaluulo että tuo kaupungin maksama minimi olisi joku standardi jota enempää ei tarvitse maksaa.

 

ja vielä haluaa lapset itselleen, niin pitäis sitä elatuskykyäkin itsellä sitten olevan, ettei tarvitse toiselta rahaa nyhtää.

Raha ei kuulemma naisille merkitse mitään, paitsi erotilanteessa sitten yritetään kaapia miehestä kaikki mahdollinen fyffe irti. Annettu seksi rahastetaan jälkikäteen.

Asiaa voi kattoo tietty suunnasta jos toisesta.
Kyllähän tuo nyhtäminenkin mielessä voi käydä.
Mutta jos lähetään siitä, että tuskin kovin moni alunperin alkaa edes lapsia tekemään sillä silmällä, että tähtää eroon ja elatukseen.
Kyllähän niitä yhdessä suunnitellaan ja tehdään vielläkin vaikka kovin moni suunnitelma nykyään päättyykin niinkuin päättyy.
Ja lapset, ne asiaan kaikkeen viattomimmat, joutuu kärsimään.
Esim. meillä minä jäin kotiin ja lopetin työn...
Kyllä se lasten tulevaisuus on jollain turvattava..., olishan se normaalielämässä ja työtuloilla ollut turvattu..., harrastukset, menot, riennot, koulu ja kaikkee.

 

Tuo Oloneuvoksen lause, "raha ei merkitse mitään", pitää 100% paikkaansa meidän elämässä, meillä sitä ei kuulemma äiti tarvitse, tulee toimeen ilmankin.
Nyt kuulemma elää makaroonilla. Kysyin, että meinaako syöttää tytöillekkin pelkkää makaroonia. Baariin rahat riittää.
Silti meidän äiti, jolla aina oli rahat loppu noin 2 viikossa ( heräteostosvimma ), levitteli juttua ( kuulin jälkeenpäin ), että minä en anna hänelle rahaa.
Esim. jos jauheliha on alennuksessa niin sitä vois ostaa vaikka 3 pakettia pakkaseen.
Huh..., maljakoihin ne äidin rahat meni..., kun kolme oli alennuksessa niin kaikki ostettiin.
Ihan oikeesti..., meillä ei jauheliha ja ruoka lopu, vaikk ei oliskaan alennuksessa.

 

Minusta on parasta, jos kaksi aikuista ihmistä kykenee sopimaan lastensa elatuksesta ilman ulkopuolisia. Meillä siihen on pystytty, edes lastenvalvoja ei tiedä, että olemme eronneet jo yli 15 vuotta sitten. Mitään virallisia sopimuksia ei ole koskaan ollut sen paremmin elatuksen kuin tapaamistenkaan osalta. Minä olen junnun äiti ja exä on junnun isä. Ei se asia siitä sen kummemmaksi muuttunut, vaikka erottiinkin.

Viralliset sopimukset voi tehdä lastenvalvojan luona myöhemminkin, jos osoittautuu, ettei toinen osapuoli pidä suullisista sopimuksista kiinni.

 

Se nyt on sanomattakin selvaa, etta kaikkein parasta olisi, jos molemmat osapuolet paasevat yhteisymmarykseen elatusavusta sulassa sovussa. Nain kay kuitenkin valitettavan harvoin.

Kun lapsi sitten useimmiten jaa aidille syysta tai toisesta, niin on kohtuulista vaatia, etta isalla on edelleen velvollisuus osallistua lapsensa kasvatukseen myos taloudellisesti ja lapseen tulevat kulut pitaisi laittaa 50-50. Ja sitten, kun otetaan viella huomioon, etta aitihan se useimmiten tippuu pienemmille tuloille isan viella edelleen nostaessa normaali palkaa, niin kylla tamaki on otettava huomioon. Tosin valitettavan usein kuulee myos niistakin sankari isista, jotka heittaytyvat "tyottomiksi" lue, menevat pimeisiin toihin valttaakseen eltausmaksut, mutta kay sitten noutamassa kerran viikokkoon lapsen ja juoksee kaikki sukulaiset lapi hymyilemassa ja pokkamassa kunniaa siita miten kelpo isa on ollut.

Eikohan se ole kuitenkin niin, etta aiti nakee ennemmin itse nalkaa, etta saa hankittua lapselleen kaiken tarpeellisen, mutta kivahan se olisi, jos ei joka pennista tarttis sen isan kanssa taistella, kun tosiaan se lapsi ei pyhalla hengella ela ja sita rattia ja lumppuakin lapsen kanssa kuluu melkosesti.