Elämässä mitään säpinää?

["aurinko"]

Elämä on tavallaan oikein ihanaa. On ihana mies ja lapset, joita rakastan aivan todella.

Mutta minun elämässäni ei ole mitään säpinää. Tavallista tylsää arkea riittää, päivästä toiseen.

Joskus oikein toivon, että joku uros ottaisi minut mukaansa jonnekin villiin paikkaan viikoksi, lähtisin vain.

Vaikka oikeasti en voisi lähteä ja jättää perhettäni. Huokaus.

Ajatteletko sinä ikinä näin?

 

["vieras"]

En.

 

["vierailija"]

Et keksisi jotain uutta ja poikkeuksellista perheen kanssa? Lähtekää vaikka kolmeksi viikoksi kiertämään Venäjää yöjunilla?

 

[Lispetti]

Haaveilla saa ja pitääkin.

 

[ruutiukko]

eipä ole pahimmin säpinää ja hyvä niin

 

[M32]

Jos kaipaa säpinää, sitä pitää itse järjestää. Viimeksi kun valitin, että voi kun osaisi olla spontaanimpi, vaimo varasi saman tien lennot Prahaan ja kielsi sopimasta viikonlopuksi mitään. Lähtöpäivän aamuna sitten vasta kertoi, minne olemme menossa. Ei ollut ohjelmaa tai majapaikkaa tiedossa, mutta kyllä me hostelli löydettiin, olutta juotiin ja improvisoitiinpa yksi Kafka-kiertokävelykin. Yleensä meidän matkat on hyvin suunniteltuja ja jossain määrin ennakoitaviakin, mutta oli hauska huomata, että onnistuu se toisellakin tapaa.

 

["vieras"]

Ei ole säpinää. Mutta en todellakaan kaipaa urosta viemään minua minnekään. Pikemminkin haaveilen viikosta luostarissa. Tai no joo, sinne se uros voisi kyydittää.

 

["xxxx"]

haaveilen säpinästä tuon oman urokseni kanssa. Pitääkin käydä kokeilemassa olisiko mahiksia.... Ensin täytyy tietenkin kurkata lastenhuoneeseen, että nukkuvat siellä...