T
tilittäjä
Vieras
Mietin viime yönä, että mulla on kaikenlainen elämänilo kadoksissa. Ainoa syy, miksi haluan olla elossa on se, että tuottaisin läheisilleni surua, jos kuolisin. En keksi mitään muuta syytä täällä kituuttaa. En saa unta öisin, kun nämä ajatukset ahdistaa ja tuntuu ihan kuin rintakehän päällä olis 20 kilon paino ja kurkussa pala.
Kaikki tuntuu yhdelta isolta mössöltä ja on koko ajan paha olla. Kaikki tuntuu merkityksettömältä ja yhdentekevältä. Tuntuu, että sydän hakkaa normaalia kovempaa ja tiheämpää, usein kuulen lyönnit korvissa. Hengittäminen "raskasta", ahdistava tunne rintakehässä, sekava olotila, ei jaksa tehdä mitään, tuntuu kuin olis unessa, poissa tästä maailmasta; siis epärealistinen olotila. En saa nukuttua. Jos nukahdan, uni on katkonaista.
Lääkärissä oon kerran käynyt. Siellä sanottiin suurinpiirtein, että pitäisi ite selvittää, mikä ahdistaa. Voi luoja kun tietäisinkin!
Kaikki tuntuu yhdelta isolta mössöltä ja on koko ajan paha olla. Kaikki tuntuu merkityksettömältä ja yhdentekevältä. Tuntuu, että sydän hakkaa normaalia kovempaa ja tiheämpää, usein kuulen lyönnit korvissa. Hengittäminen "raskasta", ahdistava tunne rintakehässä, sekava olotila, ei jaksa tehdä mitään, tuntuu kuin olis unessa, poissa tästä maailmasta; siis epärealistinen olotila. En saa nukuttua. Jos nukahdan, uni on katkonaista.
Lääkärissä oon kerran käynyt. Siellä sanottiin suurinpiirtein, että pitäisi ite selvittää, mikä ahdistaa. Voi luoja kun tietäisinkin!