Elämää aivovamman kanssa, kokemuksia!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sivusta Seuraava
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sivusta Seuraava

Vieras
Moikka, onko kenelläkään kokemusta aivovamman saaneen elämästä? Onko lähimuisti palautunut ajastaan, loppuuko äkkipikaisuus ja ärtyisyys ym... Kaikki kokemukset kiinnostaa!
 
Lähimuisti mulla on ihan sieltä ja syvältä, mut pitkäaikanen muisti vielä huonompi. Asioita palailee mieleen kyllä mut en ossaa niitä asettaa oikein mihinkään minun historiassa. Sekotan asioita herkästi. Olen ihan hiton ärtynen ja ennen niin äärettömän pitkä pinna on nykyään olematon. Mies se kertoili just viimeksi neurologilla käyessä että minun raivarit on ihan hallittemattomia, kylläpä mie sen myönnän itekki. En vain voi asialle mittään. Käsistä olen myöski kömpelö, silmän ja käen yhteistyö on tosi hankalaa, liikkumisvaivaaki löytyy. Ja kyllä sitä vaan tämmöseksi jää.

Riippuuhan se paljon siitä mikä osa aivoista on vammautunu ja miten. Toiset voi kuntoutua täysin, toiset ei ollenkaan ja kaikkea siltä väliltä.

Mut kyllä minun kans kuulema ellää, onnellista elämää :D :heart:
 
Se riippuu ihan siitä, mitkä osat aivoista on vammautuneet ja miten vakavasti. Joitakin puutteita hermosto ja aivot korjaavat, eli jotain parannusta voi tulla ajan kanssa, mutta kaikkea ei saada korjattua jos vammat on vaikeat.
 
Kiitos vastauksista. Kyseessä läheinen, ikää jo yli 60 vuotta. Taustalla alkoholia ja kaatumisonnettomuus. Toipuminen vasta alussa siis, kävelee, syö pukeutuu itsenäisesti.... Ongelmana lähinnä lähimuisti, ärtyisyys, epäluuloisuus, äkkipikaisuus ja sen semmosta. Hän on lkyllä toipunut nopeasti komplikaatioiden jälkeen. Lisää kokemuksia, jos löytyy.
 

Yhteistyössä