Pitäsköhän olla huolissaan, kun ymmärrän tuota naista. Jos tuntuu että elämässä ei ole enää mitään odotettavaa ja näin on mennyt jo kauan niin se tunne voi olla todella kaiken nielevä. Siinä vaiheessa kun tuon lopullisen päätöksen tekee, voi olla helpottunut ja jopa hyvä olo, on jotain mitä odottaa ja mihin valmistautua. Siitä valmistautumisesta tulee elämän pääasia. Kun on päätöksen tehnyt on helppo olla kun tietää mitä haluaa tehdä ja on päämäärä.
Toivottavasti tällaisen sanominen ei loukkaa ketään, mutta itse tiedän miltä tuntuu kun ajattelee, että ei ole mitään hätää kun on aina mahdollista käyttää se viimeinen vaihtoehto jos muuta ei enää voi. Minulla on ollut tuollainen mielessä niin kauan kuin muistan. En tule sitä tekemään enää, koska minulla on lapsiakin. Läheiseni on tehnyt itsemurhan ja olen nähnyt mitä se teki hänen lapsilleen ja muille perheen jäsenille. Olen päättänyt tehdä kaikkeni etten tulisi siihen pisteeseen itse. Olen tosiaan pahoillani jos tämä jotakin loukkaa ja ajatelkaa kukin mitä haluatte, mutta joillakin vain on sellainen synkkä osa jossain sisällä aina mistä ei pääse eroon kokonaan, mutta voi ehkä pistää vastaan parhaansa mukaan.