Ekaluokkalainen kuin murrosikäinen!! Onko muilla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "abc"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"abc"

Vieras
Pinna on nykyään koetuksella koko ajan, kun tuo ekaluokkalainen osaa olla niin rasittava. Tämä on varmaan taas vain joku vaihe, mutta ärsyttää itseänikin, kun tuntuu etten jaksa taisteluita tuon tytön kanssa. Joka asiasta kiukutellaan ja kaikki on muka aina huonosti. Tyttö huutaa ja raivoaa, paiskoo ovia ja lukkiutuu vessaan kiukuttelemaan, jos joku asia ottaa päähän tai pitäisi lähteä jonnekin. Kiukuttelee ja on ilkeä tosi usein myös pikkusiskolleen. Koulussa menee hyvin, on paljon kavereita ja viihtyy siellä.

Onko tämän ikäisillä jo sellainen vaihe, että kokeillaan irtaantumista vanhemmista tms? Kamalalta tuntuu, että nytkö se kapinavaihe jo alkoi! Tuntuu ettei tyttö halua olla kotonakaan enää ollenkaan :( Koulun jälkeen on iltapäiväkerhossa ja haen hänet yleensä neljän jälkeen, mutta aina kuitenkin ennen viittä. Eskarissa lapsi oli vielä iloinen, kun äiti tuli hakemaan, mutta nyt on kamala mökötys ja valitus joka kerta miksi tulin niin aikaisin. Koko kotimatkan on kamala hapannaama ja valitus miksi en ole pidempään töissä tms. Kun tullaan kotiin haluaa aina jäädä naapurien lasten kanssa ulos leikkimään ja tämä tietysti OK. Joskus menee jonkun luoksi tai joku kaveri tulee meille. Jos kukaan naapuri ei ole kotona ja lapsi joutuu olemaan kotona, sitten mökötetään raivotaan, kuinka tylsää on. Kotiintuloaika on meillä klo 19, joskus aikaisemminkin, koska haluan, että illalla myös rauhoitutaan, katsotaan läksyt tms. Mutta tästäkin raivotaan.

Vihaisena ja äitiä mulkoillen lähti taas aamulla kouluun, kun jokin oli taas vialla. (Väärä vaate siihen mielentilaan.) Kurja olo, että lapsi on koko ajan sotajalalla. Olen ollut pari päivää töistä pois kipeän pikkusiskon takia ja olen ehdottanut, että hakisin hänet kotiin jo koulun jälkeen ja tehtäisiin jotain kivaa yhdessä. (piparien leipomista tms), mutta ei. Hän haluaa olla iltiksessä loppuun asti. Eilen hain neljältä ja tuli tosi paha mieli, kun lapsen katse oli sellainen, että olen nyt vihoviimeinen ihminen, jonka hän haluaisi nyt nähdä.

Tulipa pitkä vuodatus.
 
Täällä vähän saman sorttinen ekaluokkalainen :/ Tosin ei kiukuttele hakemisista jne, olen siis työttömänä kotona. Ja päin vastoin, ekaluokkalaisen matka on kovin pitkä, joten vaatimalla vaatii, että hänet saatetaan kouluun ja haetaan myös.

Mutta, pikkuveljeä kiusataan jatkuvasti (rasittavuuteen asti), lapsen pinna on välillä tosi lyhyt, paiskoo ovia, kaikki on tylsää jos koko ajan ei jotain tapahdu, vitkastelee, ei kuuntele kun puhutaan, tinttailee.. on siis kaikin puolin aika rasittavaa seuraa toisinaan. Koulussa kyllä viihtyy ja lähtee sinne oikein mielellään.

Kai ne ekaluokkalaiset on jotenkin itsekin hämillään, toisaalta aika pikkuisia vielä ja silti maailma avartuu valtavasti koulun aloituksen myötä. Mutta eipä ne niitä tunteitaan osaa eritellä niin kuin me aikuiset. Meiän neiti on ainakin välillä niin kamalan isoa tyttöä, että ihan hirvittää, mutta samalla se saattaa illalla ottaa uninallen kainaloon nukkumaan mennessä ja olla niin pieni, että äidin sydäntä kääntää.
 
Meidän ekaluokkalainen kiusaa pikkusiskoaan, paiskoo ovia, huutaa, tylsistyy jos ei muutamaan minuuttiin (!) ole mitään tekemistä, valittaa kun vaatteet on rumia jne jne.

Että kaiketi se on ihan normaalia :D
 
Täällä! LÖytyy juuri ovien paukuttelija pikkumurkku.JUuri eilen miehen kanssa mietittiin että onpa neiti muuttunut koulun aloituksen jälkeen kiivasluontoiseksi.
 
Meilläkin vähän havaittavissa kiukuttelua ekaluokkalaiselta. Taitaa olla joku uhmavaihe juurikin ekaluokan aikana. Mutta ei ihan ap:n luokkaa meillä. Jostakin se kenkä taitaa puristaa kun monta päivää putkeen kiukuttelee?

Olen huomannut että lapsi haluaa että menen juttelemaan hänen kanssaan, lukemaan, silittelemään jne. Touhuan jotain vain hänen kanssaan.

Meillä koulun jälkeen tehdään heti läksyt (lapsi ei ole iipassa), sitten voi mennä ulos jos haluaa, klo 19 ollaan jo iltapalalla ja klo 20 nukkumassa.
 
Helpotti kuulla, että muillakin samanlaista! Totta varmaan, että lapsi vähän hämillään kaikesta. Iltaisin ennen nukkumaan menoa meilläkin aina pilkahdus siitä vanhasta tytöstä. Tulee kainaloon ja pussailee. Mutta koko muu aika sitten. Huh huh...
 

Yhteistyössä