Yleisesti voisi sanoa, että mitä aikaisemmin kerrataan niin sen helpompaa ja yleensä myös hyödyllisempää lapselle. Helpompaa siksi, ettei sosiaalisissa suhteissa ole useiden vuosien työtä takana vaan kaikki ovakin tunteneet toisensa ehkä vain sen vuoden, jotkut eskarista lähtien. Pienelle lapselle voi myös helpommin perustella luokankertausta kun leimaamisen pelkoa ei ole - pieni voi kokea olevansa kerrankin hyvä ja kokenut uusien ekaluokkalaisten keskuudessa.
Hyödyllistä se on siksi että alkuopetuksessa (1-2) rakennetaan ikään kuin koko kouluajan kivijalka eli ne perusteet jolle oppiminen myöhemmin pohjautuu. Äidinkielessä se on yhtäkuin sujuva lukutaito ja luetun ymmärtäminen. Matematiikassa esim. vahva lukukäsite, lukujonotaidot, päättelytaidot yms. vaikuttavat myöhemmin opetettavien taitojen omaksumiseen. Mikäli niissä on ongelmia, on todennäköisesti myöhemminkin työlästä (kertolaskut jotka tulevat muuten jo kakkosella..., mittayksiköt, prosenttilaskut..)
Luokan kertaaminen tuo lapselle lisäaikaa oppimiseen. Siinä ei ole mitään hävettävää ja se voi olla lapselle paras päätös kouluaikana. Siis VOI olla, en tiedä onko tässä tapauksessa. Itse olisin kiinnostunut kuulemaan opettajan käsityksen siitä onko lapsella oppimisvaikeutta tai voisiko hänelle tehdä koulupsykologin testin jossa kartoitettaisiin lapsen oppimista? Yleensä tässä vaiheessa on käytössä muutkin tukitoimet: tukiopetus, laaja-alainen erityisopetus 1-2h/vk.
Kysy ihmeessä onko koulussa mahdollisesti koulupsykologin palveluja ja mahdollisuutta tuohon testaamiseen. Sillä tavalla saadaan selville myös vahvat puolet oppimisessa. Harvoin kerrataan luokkaa ihan matikan taitojen vuoksi elleivät ne ole tosiaan alkutamineissaan. Lapset kumminkin tuppaavat kehittymään ihan valtavin harppauksin. Nyt kun kotona tiedätte ja tuette , voi tilanne olla keväällä toinen jos ei niitä oppimisvaikeuksia ole.