Hei vaan,
Vosin minäkin tähän ketjuun liittyä, jos tämä vielä on hengissä?
Meillä on tasan kuukauden päästä 3v. täyttävä tyttö, joka sai alkunsa n. puolen vuoden yrityksen jälkeen. Nyt ollaan toista pienokaista yritetty jo pidempään, kaikkiaan aikaa on kulunut varmaan jo ainakin 1,5 vuotta, mutta välillä on ollut kausia, että vauvakuume on täysin kaikonnut, kai sitä välillä jotenkin väsyy jatkuvaan yrittämiseen ja pettymiseen
Mihinkään hoitoihin ei olla vielä hakeuduttu, vaikka olisi ehkä syytäkin. Miehen toinen kives ei ole laskeutunut lapsena itsestään, vaan se on jouduttu leikkauksella siirtämään omalle paikalleen...leikkaus ei edes onnistunut ensimmäisellä kerralla! Leikkausten jälkeen oli sanottu, ettei hän välttämättä pysty edes lapsia saamaan. Mutta selkeästi jotain toivoa on, kun yksi lapsi ollaan maailmaan saatu aikaiseksi. Omasta ovuloimisestakaan en ole varma. Ovista olen yrittänyt bongailla mammaksin liuska testeillä jo useamman kuukauden, mutta ikinä en ole saanut tarpeeksi vahvoja viivoja. Tuntemuksia oviksesta kyllä on, joten en ehkä täysin luota noihin testeihinkään, pitäisi kai ostaa se digitaalinen testi!
Tähän kiertoon ollaan panostettu aika paljon, käytössä on kaikenmaailman "poppakonsteja", kovin korkealla toiveet eivät silti ole! Varsinkaan, kun elämäni on aika stressaavaa, lähinnä opiskelujen vuoksi! Mutta pahin ruuhka niiden osalta alkaa olla kk päästä ohi ja kevätkin alkaa sitten lähestyä...