eipä uskois et kolmessa viikossa voi näin koti "tyhjentyä"

kolme viikkoa sitten esikoinen ilmoitti et haluais lähteä ruotsiin käymään, erään tytön luo..siellä se nyt on ollut kaksi viikkoa, ja epäilempä ettei takaisin tulekkaan..

eilen sain keskimmäiseltä soiton kesken työpäivän, oli asuntolasta soitettu et vapautui paikka ja pääsee maanantaina muuttamaan sinne..

:O

en ole ehtinyt vielä kahdessa viikossa oppimaan kaupasta ostamaan tarpeeksi vähän ruokaa, ja nyt pitää entisestään vähentää ostamisia :kieh:

mutta positiivisiahan nämä asiat tietysti on, joskin hieman haikeat fiilikset nyt..
Onneks tuo tyttö tulee pe-su aina kotiin

 

Se on syksy ja muuttolinnut lähtee Onneksi kotiin voi aina palata, jos elämä ei sujukaan omillaan. Ja on viikonloput ja lomat.
:hug:

 

Samat fiilikset täälläkin, kun esikoinen on armeijassa ja nuorempi viihtyy yhä enemmän seurustelukumppanin kanssa. Käydään kaupassa enää kerran viikossa ja maidot happanee kaappiin, kun ei ole käyttäjiä. Oma syöminenkin on mennyt vähän hunningolle. Pitää ryhdistäytyä. Ei tässä elämä siihen lopu, että lapset aikuistuu ja lähtee maailmalle. kai. ehkä, ihan kokonaan?

 

Jäikö lapsesi Ruotsiin asumaan?Onko poika vai tyttö,minkä ikäinen?Entäs tää nuorempi,minkä ikäinen,ja onko asuntola jonkun opiskelupaikan yhteydessä,?Meilläkin liikaa ruokaa edelleen aina kaapissa,kn 2 vanhinta muutti pois ja mies ulkomailla töissä,nyt meitä kotona vain kolme.

 

Tuota vaihetta odotellessa...

 

Meillä myös väki jälleen väheni yhdellä kun keskimmäinen tyttäristä muutti yhteen kihlattunsa kanssa. Kaikki asuvat vielä toistaieksi samalla paikkakunnalla, joten nähdään usein

 

Oijoi, en osaa tuota vaihetta edes kuvitella. Eletään vielä niin tiukkana pakettina.

 

Mä haaveilen samasta tilanteesta. Aikaisintaan 5 vuoden päästä totta...

 

[QUOTE="elli";30245065]Jäikö lapsesi Ruotsiin asumaan?Onko poika vai tyttö,minkä ikäinen?Entäs tää nuorempi,minkä ikäinen,ja onko asuntola jonkun opiskelupaikan yhteydessä,?Meilläkin liikaa ruokaa edelleen aina kaapissa,kn 2 vanhinta muutti pois ja mies ulkomailla töissä,nyt meitä kotona vain kolme.[/QUOTE]

esikoinen 21v poika, eikä tosiaan nyt vielä tietoa kauanko siellä Ruotsissa meinaa viihtyä..ei ole koulupaikkaa eikä työtä täällä, joten ei kiirettä tehdä päätöksiä.
Helppo tilanne sinänsä et tuttu tyttö (tunnettu ihan syntymästä asti ) ja muutama tuttu aikuinen siinä lähellä.

Tyttö taas on 17v, ja opiskelee seurakuntaopistolla, asuntola siinä kampuksella.

 

Oijoi, en osaa tuota vaihetta edes kuvitella. Eletään vielä niin tiukkana pakettina.

mä vielä 3 viikkoa sitten kuvittelin et tuo esikoinen asuu lopun ikänsä kotona, lukkiutuneena huoneeseensa..mut nyt se löysikin elämälleen uuden suunnan :heart:
kaveri just eilen sieltä ruotsista viestitteli et ihana nähdä kuinka onnellisia nuoripari näyttää olevan,kun totuttu siihen et molemmat näistä on yksin jurottamassa jossain koneensa luona.

 

Joo. Tiedän tunteen. Kyllä siihen tottuu. Kai?

:hug: