Eipä ole aikoihin...

  • Viestiketjun aloittaja Faarao Ramses I
  • Ensimmäinen viesti
Vyyreri, kuuskanttisten johtajahahmo
Alkuperäinen kirjoittaja Viiksi-Joopi:
Henki oli lopulta höllässä minullakin, vaekka jonkun nilikin ehin listiä minähii. Saunassa piipahin ja vähän suolakurkkua hivvautin särpimeksi, niin eikö tuo noutaja tullu ja nirhasi hengen irti. Sen verta oli ajatusta ilmassa, että tajusin jotta pillua ei ehki ennää tule naetavaksi.
Rutsevi minua solovasi ja Reesnevi säesti. Sen Resnevin minä manasin käymään kuuvvella voltilla.

Resnehvi se vilkuttaa näin nitro kielessään
Ei enää ole pillu hällä varmaan mielessään.
Leenininkin mausoleumiin pistin palsamiin
Molotohvin kanssa votkaa päälle ryypättiin.

Eipä ole täälläkään henki liiemmin kuleskellut. Parisuhekin rottiutu sen Allilujevan Vetlaanan kansa ehki riijjoeksi.
Etkö sinä pannu ite se Allilujevan Vetlaanan kylymäksi? Raunin Ievan kanssa tehtiin sama homma itellemme. Ieva otti napsut syankaaluimie ja niin minä itehi, van varulta otin vielä haolit hattuun. Kemfkan Ierikka, meijän mersukuski, pisti sitten palamaan.
 
Viiksi-Joopi
Niihhän minä sanoen jotta riijoiksi rottiutu. Ensin Nateshtan kanssa, joka sitten teki köyskiikun. Sitten hermostuin Vetlaanan joka otti ja loikkasi Ameriikkoihin.

Vuan eikö se Ieva vaehtanna sukunimesä kun mänittä naemisiin? Niin että Raunihan oli sen tyttönimi.
 
Vyyreri, kuuskanttisten johtajahahmo
Raunihan sen Ievan tyttönimi olihi. Meijät siinä lopputohinassa Perliinin kaulaetteri vihkasi ja kun Ievan piti alakoo rustoomaan allekirjotusta vihkitotistukseen, niin sukunimen kohalle alotti jo kirjottammaan pehmeellä p:llä että Rauni, vuan sitten huomas erreyksesä, suttasi alotuksen ja kirjotti uuven sukunimen ihan oekein.

Tämähi vihkitotistus on nyt siellä teijän arkistoessa, niin että kato sieltä puhunko valetta. Teijän NKVT:een ja Kookeepeen poijat kyllä otti jokkaesen paperilapun talteen punkkerista.
 
Vyyreri, kuuskanttisten johtajahahmo
Poijathan ne siitä lähti lippahivoon. Se Himmlerin poeka, petti minut ja koetti soaha yhteöttä ritteihin ja amerikkalaesiin ja tehä niijen kanssa erillisraohan, että oes sitten ihan kimpassa pantu ryssät takasi Uralin taakse.

Köppelssi se kuitennii nieli eokkosa Kertan kanssa suosiolla syaniitit, ja tarjosi penskoellikkiin. Köörinki jäe kiinni, mutta kerkesi sehi niellä (vartialta) soamasa syaniitit ennen hirttolavalle menoa.

Voan se Puurmannin Martti ei jiäny kiini! Se suatto viettee päeväsä Rasiliassa tahi Kuupassa.
 
Resnehvi 6 V(olttia)
Vai rupesi se Joopihii älähtelemmään.

Eipä Joopikaan ällyä sen vertoo että muutama Rautavaaran Korhonen oli parvekkeella sermin takana minun kättä kepillä heiluttelemassa. Alaleovvasta oli vetästy naru kaaluksen alle ja yks Korhosista myki sitten siitä. Loput piti sitten minua pystyssä. Enempi se näötti niinkun ahven oesi kuivalla mualla haakona henkeesä, mutta täävestä mäni kun viärä raha.

Siellä seisovat Remlin parvekkeella Kossu-ginit ja Pop-kornit vieressä eivätkä uskaltanneet panna hanttiin. Melekosia lotuhousuja ja viäkylöetä!
 
Valdemar (Vatelma-Valtemar) Posseleff
Vaen minpä se saen aikoinani heleppotajuista iliman henkseleitä. Kakkua tuli 30 vuotta, kolome kuukautta ja kolome päevee.
Vot pentele, kun kiipesin Remlin muurille, niin siitäpä hivvauttivat sen kolome päevee.
Vaen sitten kun sihtailin Persnehviä kiikarilla, niin siitä lassauttivat kolome kuukautta.
Sitten kun kävi nii ikävästi, jotta olin unohtanu irrottoo kivväärin siitä kiikarista, niin siitä tärräyttivät vielä 30 vuotta piälle.

Niin että...

Sörnai gusha nietu molotova,
sörnai gusha herba moskova,
Njet, njet bonimai votvot risubushka,
dara zeva votvot harashoo

Isä Viiksi-Joopi, äiti Naateshta
isgi silmää ginihiprakas’,
Oi, jos oisi votkaa ollut heillä
oisi isku käyny alemmas

Siellä missä versoaapi vilja,
siellä kasvoi kaunis Katjuska.
Katjuskalla komiat on keuhkot,
paska haisee Nevan rannalla

Oon vain köyhä kolhoosinainen,
ei oo mulla yhtään ystävää.
Ei ole lehmää eikä lampaita
eikä suussa ole hampaita.

Siperian lakeus on suuri,
siellä Sonja lunta lapioi.
Sonjalla oli vitun huono tuuri,
länsituuli uutta lunta toi.

Olen köyhä poika Petroskoista,
ei oo mulla yhtään ystävää.
Sirppi ja vasara ne taivahalla loistaa,
paska haisee, balalaikka soi!

Laaketa on ja routasta maata, mutta pillakka on tiukassa. Vähät pillakasta, kun nyt löytyisi ies vähän hellävarasempi nahkarukkanen!
 
Nefertitiäinen
Kiipeilkää te pojat vaan Remlin muureille
Nefertitiäinen istuu alhaalla ja pistää teille raipalla vauhtia
Eiköhän siinä ylity noppeesti muuri jos toinenki!

Nefertitiäinen on puhunut. Ugh.
 
Valdemar Posseleff
Alkuperäinen kirjoittaja Nefertitiäinen:
Kiipeilkää te pojat vaan Remlin muureille
Nefertitiäinen istuu alhaalla ja pistää teille raipalla vauhtia
Ei sulta löytyisi silleetä nahkahansikasta? Vielä parempi oesi jos jostain lötyis tievaltion Vineksit!

 
Kalle Korhonen
Alkuperäinen kirjoittaja Resnehvi 6 V(olttia):
Vai rupesi se Joopihii älähtelemmään.

Eipä Joopikaan ällyä sen vertoo että muutama Rautavaaran Korhonen oli parvekkeella sermin takana minun kättä kepillä heiluttelemassa. Alaleovvasta oli vetästy naru kaaluksen alle ja yks Korhosista myki sitten siitä. Loput piti sitten minua pystyssä. Enempi se näötti niinkun ahven oesi kuivalla mualla haakona henkeesä, mutta täävestä mäni kun viärä raha.

Siellä seisovat Remlin parvekkeella Kossu-ginit ja Pop-kornit vieressä eivätkä uskaltanneet panna hanttiin. Melekosia lotuhousuja ja viäkylöetä!
Vai on ne serkkupoijjat olleet Remlissä venkuloemassa. Minä sitä jo ennen sotia paenelin mualimalle, kun kotona Rautavaaralla vittuilivat pitkästä nenästä ja isoesta korvista. Nenä-Kalleksi ristivät. Muutenniin olin laeha ja pitkä. Muukalaislekioonaan paenelin suoraan Siti-Pel-Appesiin ja sitten kepilakin kansa Ranskanmualle. Siellä vähän koetettiin sotia, mutta eihän niistä viininpolokijoesta ollu Teutonien kansalle ies vastuksiksi. Huuvatin ihteni kenraaliksi ja sitten resitentiksi. Sovan jäläkeen piti vähän vittuilla Kurkhillille, kun meinasivat jättee meijät tiiron osalle. Mäni kerrannii Vinstonilta viski ja sikari veärään kurkkuun. Vittuakos venkoili sopimuksiaan sen Viiksi-Joopin kansa!

Murjaanien kansa lekioona-aekoina tuli kerran ebyktissä sanoteltua marseljeesiakin uuteen uskoon:

Työ tahottenkos tietee,
mihinkä sihtoo meinink tää?
Ne litkiä tahtoo teijjän leppee,
mi suoniloessanno lörisöö,
mi suoniloessanno lörisöö.

Työ niinkös outta vätökkäetä,
että annatta sen jatkuva,
kun ruaka pontsarisakki
taksvärkkiä teiltä aena ronkuu?

Rieskarauvvat olalle!
Tuppihoejjot vyöllennö!
Etteenpäen, etteenpäen,
lyyvvä mutjaattakkee näen!
Poes valta riähkijäen!
 
Toveri Viljanen
Eläpä Kaulle ala viäntämään piisiä mistee et mittään ymmärrä! Ja jos kivuttammaan alat, niin muista että nokkelammiltakkii riäkkeejiltä on pyyvetty lissee.
 
Leenini
Vain hankala on nykyisin piereskellä, kun riuhtovat suolet pois poikkeen ja mitästä lie pistivät puruja tilalle. Ee löyvvä pieru persereikee. Tahtoopi Kansainvälinen muuntua Porilaisten Marssiksi!
 
Valdemar O'Posseleff
Viimein löysin Maksista kunnolliset karhennetut kumirukkaset. Eivät ne ihan Vineksien veroiset ole, vaan hyvin saapi näilläkin varresta otteen. Tärkeintä kuitenkin on se, ettei nyrkki luiskahtele enää otsaan.

Ellielle pistin oitis keksien runon:

Tunteeni hiipui sinua kohtaan,
ei nyrkki luiskahda enää ohtaan.
Häipyy otsasta turvotus, puna,
kuin aisa, vakaana seisoo muna.
 

Yhteistyössä