Eilinen mielenhäiriö, miten tässä nyt toimia?

Minun puolisoni on eri mieltä kuin sinä. Hänen mielestään on turha tietää, kun tuloksena olisi vain turhaa tuskaa. Hän on sitoutunut ja antaisi anteeksi vaikka se tuhoaisi hänet.

Tuo ei ole tervettä rakkautta. Ihminen kuka arvostaa itseään ja muita, pitää myös rakkaussuhdettaan totuuden arvoisena, eikä suvaitse valehtelua ja pettämistä selän takana.

 

Pitäisikö mielestäsi kertoa vastoin puolison toivetta?

no ei vaan, JÄTTÄÄ PETTÄMINEN VÄLIIN! jos kuitenkin on niin kuspäinen että pettää niin kertoa se ja ottaa vastaan seuraukset!

 

Lisäys vielä että jos mun mies olisi käynyt pettämässä niin haluaisin ehdottomasti tietää, vaikkakin se satuttaisi ja luottamus menisi. Rehellisyys on suhteessa tärkeintä.
Ja jos menee pettämään eikä kerro vaan pitää asian omanaan niin pettämisen uusiminen käy paljon helpommin--

 

[QUOTE="Jep jep";28728013]Ei pitäisi myöskään pettää vastoin puolison toivetta, joten aika turhaa ripustella kruunua kutreilleen kun niin kauniisti puolison toivetta noudattaa.[/QUOTE]

Tuon luulisi olevan selviö. Ei meillä ole sallittua pettää emmekä petä toisiamme.

Pääpointti on kuitenkin se, että parisuhteessa pari tekee omat sääntönsä.

 

Tuon luulisi olevan selviö. Ei meillä ole sallittua pettää emmekä petä toisiamme.

Pääpointti on kuitenkin se, että parisuhteessa pari tekee omat sääntönsä.

Seliseli. Ihan turha enää yrittää, tuli jo selväksi sinun arvomaailmasi ja moraalisi.

 

Tänne onkin tullut paljon viestejä. Kiitos mielipiteistänne ja neuvoistanne. En ole vielä päätynyt mihinkään ratkaisuun, paitsi siihen, että tänään mieheni ja lapseni tultua kotiin en aio ottaa asiaa puheeksi. Annan meille yhteistä aikaa ainakin vielä tämän illan.

Tämä yhden illan mies seurustelee tahollaan, eikä kukaan seurueessamme voinut huomata, että lähdimme samaan osoitteiseen. Siinä mielessä totuuden paljastuminen tuntuu nyt melko riskittömältä.

Kuitenkin haluaisin kertoa miehelleni totuuden ja tuntuu, että olen sen hänelle velkaa. Olen tehnyt todella typerästi. Anteeksiantamattomasti käyttänyt hyväkseni hänen luottamustaan.

En kuitenkaan tekisi tätä enää ikinä uudestaan. Jos saisin peruttua yhden ainoan asian elämässäni, olisi se tämä hairahdus.

Minulla on kuitenkin itselläni nyt niin kamala olo, että se riittäköön hetkeksi. En tahdo, että mieheni joutuu tuntemaan mitään tälläistä (oikeastaan vielä pahempaa) tuskaa. En myöskään siedä ajatusta, että lapseni kärsisi näin halpamaisen tekoni takia.

Onneksi muistin yhden ystäväni olleen samanlaisessa tilanteessa vuosia sitten. Hän kävi eilen illalla luonani ja saimme yhtään setvittyä asioita. Se, minkä valinnan hän aikoinaan teki on sivuseikka, mutta en silti lähde suinpäin tekemään samoja ratkaisuja.

 

Täysin samaa mieltä. Omaa pahaa oloa ei saa eikä tarvii keventää tunnustamalla. Minä olen pettänyt ja vaikka mieli teki tunnustaa (kun tiesin sen helpottavan oloani), niin en sitä tehnyt koska tiesin miten paljon olisin miestä satuttanut.

Myöhemmin erottiin, mutta mies saa elää onnellisen tietämättömänä minun heikosta luonteestani.

Ei luoja mitä juttua

Jaa, että kertominen on vaan sitä oman pahan olon lievittämistä?
Ennemminkin kertomatta jättäminen taitaa olla vaan sen oman nahkan pelastamista.

Yleensä juuri pettäjiltä kuulee nää fraasit, että se mitä ei tiedä ei voi satuttaa. Kertomatta jättäminen on kaikkein parasta blaablaa.

Kyseessä on myös toisen ihmisen elämä, kuin pettäjän. Ja jokaisen petetyn pitäisi saada itse tehdä se valinta, jatkaako elämää pettäjän kanssa vai ei.
Tottakai se petettyä satuttaa, mutta sitä pitäisi miettiä jo siinä vaiheessa kun hyppää vieraisiin sänkyihin.

Miksi ihmeessä pettäjä saa tehdä valinnat omasta ja toisen elämästään. Itsekästä, erittäin.

 

Ap on selvästi tehnyt ratkaisun! Ei aio kertoa miehelleen. Itse tahtoisin tuossa tilanteessa tietää totuuden ja MarieHos sanoi hyvin - miksi ihmeessä pettäjä saa tehdä valinnat omasta ja toisen elämästään.

 

MarieHossin kanssa täysin samaa mieltä! Ja todella ihmeellistä ja ällöttävää selittelyä. Taitaa olla tämä sivusto ja palsta pettäjiä täynnä! Onnea vain heille elämään, huh huh.

 

toisaalta jos pettänyt EI välittäisi puolisostaan eikä suhteen jatkumisesta hänen kanssaan, kertominenhan olisi helppo homma?