Eilinen mielenhäiriö, miten tässä nyt toimia?

1. Kerrot, pyydät anteeksi, mies päättää jatkosta
2.a. Et kerro, jäät myöhemmin kiinni, pyydät anteeksi, mies päättää jatkosta.
2.b. Et kerro, jäät myöhemmin kiinni, kiellät kaiken (vanha tuttu, jonka kanssa oli joskus sinkkuna säpinää, pyysi jatkoille, mutta siellä ei ollutkaan muita joten lähdit menemään, nyt ilman p*llua jäänyt mies valehtelee kylillä katkeruuttaan)
3. Kerrot heti kohdan 2.b. tarinan miehellesi, että kävit jatkoilla joilla ei ollutkaan muita ja nyt mies uhkasi väittää kaikille, että paneskelitte.

Suosittelen lämpimästi kohtaa 1. Miehesi saattaa nimittäin käydä muissa kohdissa selvittelemään asiaa myös tuon toisen miehen kanssa ja silloin joudut valehtelemaan toden teolla, eikä sinua silti välttämättä uskota. Jos kuitenkin päätät valehdella, kehittele uskottava, lähellä totuutta oleva ja yksinkertainen tarina ilman yksityiskohtia ja selittelyjä ja pysy siinä johdonmukaisesti. Älä muuta tarinaa, älä lisää yksityiskohtia äläkä muista väärin kertomaasi.

Helpommalla olisit päässyt, kun olisit ollut aikuinen ja jättänyt koko pettämisen väliin.

 

[QUOTE="vieras";28724348]Miten tämän nyt sulle sanoisi.. Sä tiedät vielä että mies olisi jättänyt sut jos ois tiennyt totuuden? Se on aika todella likaista ja kertoo susta ihmisenä paljon.

"laittaa miestäni kärsimään" Voi hyvänen aika! Ihmiset menee eteenpäin elämässä, etenkin jos huomaavat, ettei voi toista arvostaa ja hän on pettänyt luottamuksen.

Sun mies olisi voinut löytää elämänsä naisen, luotettavan ja aidosti miestä arvostavan ja rakastavan. Sen sijaan sinä veit sen mahdollisuuden häneltä. Häpeäisit.[/QUOTE]

Ei tuo kerro minusta ihmisenä vielä mitään, tietäisitpä vaan enemmän Enkä mä kyllä totta puhuen pidä huonona ihmisenä poikaystävää, joka hairahti pettämään minua ja jäi kiinnikin vielä. Me ollaan ihmisiä ja kaikenlaista ikävääkin tapahtuu.

Mutta joo, kyllä mä olen hävennytkin.
Mies kärsi meidän erosta kaksi vuotta, vaikka erottiin ns. puhtaasti. Toivuttuaan sanoi, että palautin uskon naisiin: edellinen nainen oli pettänyt ja sitä hän suri edelliset kaksi vuotta. Nämä ovat pitkiä aikoja alle 30v. miehelle. Eli hyvin helposti (ilman lääkitystä jne.) ei tämä mies mene eteenpäin. Kyseessä mm. masennuksesta kärsivä, erittäin heikko itsetuntoinen mies.

Nykyään miehellä on ihan kiva naisystävä, joka aidosti arvostaa ja rakastaa- niin kuin minäkin aikanani tein.

Asiat eivät ole mustavalkoisia, ja tässä tapauksessa, usko pois, oli paras jättää kertomatta. Uskon, että vieläkin toimisin samoin, vaikka tapauksesta on 10 vuotta aikaa.
Tosin, nyt luulen että olisin vahvempi ja malttaisin pitää ne housut jalassa.. Sehän se paras vaihtoehto olisi ollut!^

Ps. En muutenkaan arvota yksiavioisuutta parisuhteen onnen takaajaksi, joten näkökulma voi olla toki hämmentävä. Ei minun parisuhde kaatuisi jos puoliso "pettäisi". Baaripussailu ei haittaisi, eikä siitä edes kiinnostaisi tietää.

 

Taas tämä sama keskustelu, ja jälleen mua ällöttää kun ihmisillä ei ole selkärankaa vastata vääristä teoistaan.

Mua aidosti inhottaa tietää että suuri osa kanssaihmisistä on noin moraalittomia ja selkärangattomia, mokataan mutta ei tunnusteta.

Itse pyrin olemaan aina rehellinen, mitättömissä ja pienissä asioissa voidaankin pohtia, onko tarpeellista satuttaa toista totuudella, mutta kenen mittakaavassa PETTÄMINEN on mitätön asia?!

IRL olen oikeastaan kuullut tuota "ei kannata kertoa"-juttua ainoastaan henkilöiden suusta, joilla itsellä on kokemusta itse pettäjänä olemisesta.

 

[QUOTE="vieras";28724019]Sä olet kyllä palstan mustavalkoisin ja naiivein persoona.[/QUOTE]

Mustavalkoista ja naiivia jos tietää aivan varmasti, ettei tule pettämään rakastamaansa ihmistä Kyllä mä itseni tunnen sen verran hyvin, että tiedän tällaisen asian. Samoin tunnen mieheni ja hän tuntee itse itsensä.

Tiedän miten käyttäydyn tietyissä tilanteissa ja tiedän, ettei ikinä alkaisi edes pussailemaan kenenkään kanssa.

Ikävää jos sinä et voi olla täysin varma itsestäsi. Tai miehestäsi.. Mut onks se ihan kauheeta jos joku muu on?

 

Älä kerro. Kanna itse paha olosi ja kärsi siitä. Mun mies on pettänyt mua ja jäänyt kiinni. En olisi ikinä halunnut tietää. Meillä on pienet lapset ja olemme päässeet asiasta yli (aikaa kului vuosia). Jos oli vain kertajuttu eikä toistu, et voita mitään kertomalla. Jos jäät kuitenkin kiinni (eli miehesi kuulee asiasta muualta), ole ehdottoman rehellinen ja kerro, ettei tunteita ollut pelissä ja sen takia pidit asian itselläsi.

 

tässä on syy siihen että en hyväksyisi jos mieheni haluaisi juosta baareissa.. sillä tiedän kuinka helposti sitä ihastuu, tai himot syttyy kun on tilausuus...

sitä sanotaan että tilaisuus tekee varkaan... toki oma päätös vaikuttaa myös.mut jos ei oo tilaisuutta pettää,ei myöskään voi pettää..

kärsi ap! harmi että myös miehesi ja lapsesi kärsii,he kun ovat syyttömiä!

 

[QUOTE="vieras";28724157]Miksi? Minusta olis kiva kuulla perustelut siihen, miksi tuollainen hetken hairahdus romuttaisi muutoin varsin sujuvan perhe-elämän? Kun kyseessä ei todellakaan ole muu kuin seksi.

Mietin sitä, että johtuisiko ero omasta vaiko ulkopuolisten ajatusmaailmasta.[/QUOTE]

Sitä vaan, että nämä "hairahdukset" yleensä toistuu, ja sitten selitellään ja oikeutetaan omia tekoja vaikka millä. Voin sanoa, että kokemusta tuollaisesta löytyy runsaasti.

Jos ap olisi kertonut miehestä, joka olisi pettänyt, vastaus olisi täällä selvä: jätä se sika! Mutta kun nainen tekee sen, yhtäkkiä löytyykin aina muutama ymmärtäjä. Tasa-arvoako?

 

Kerran pettää - pettää todennäköisesti toistekin. Joten ehdottomasti miehesi ansaitsee totuuden kuulla. Ei ole mikään 'pikkujuttu'.

 

Sitä vaan, että nämä "hairahdukset" yleensä toistuu, ja sitten selitellään ja oikeutetaan omia tekoja vaikka millä. Voin sanoa, että kokemusta tuollaisesta löytyy runsaasti.

Jos ap olisi kertonut miehestä, joka olisi pettänyt, vastaus olisi täällä selvä: jätä se sika! Mutta kun nainen tekee sen, yhtäkkiä löytyykin aina muutama ymmärtäjä. Tasa-arvoako?

No se riippuu vähän keltä kysyy. Miehet yleensä ymmärtää miehiä paremmin näissä asioissa ja ehkä sitten täällä kaksplus palstalla on enempi naisia ja ymmärtäjiä.

 

[QUOTE="vieras";28724411]Taas tämä sama keskustelu, ja jälleen mua ällöttää kun ihmisillä ei ole selkärankaa vastata vääristä teoistaan.

Mua aidosti inhottaa tietää että suuri osa kanssaihmisistä on noin moraalittomia ja selkärangattomia, mokataan mutta ei tunnusteta.

Itse pyrin olemaan aina rehellinen, mitättömissä ja pienissä asioissa voidaankin pohtia, onko tarpeellista satuttaa toista totuudella, mutta kenen mittakaavassa PETTÄMINEN on mitätön asia?!

IRL olen oikeastaan kuullut tuota "ei kannata kertoa"-juttua ainoastaan henkilöiden suusta, joilla itsellä on kokemusta itse pettäjänä olemisesta.[/QUOTE]

Totta, heikkoja selkärangattomia ihmisiä piisaa, täälläkin. Pitää olla rehellinen ja sanoa asiat niinkuin ne on. Ja mikään "hairahdus" ei todellakaan ole asia, joka voisi sattua kenelle tahansa.

 

No se riippuu vähän keltä kysyy. Miehet yleensä ymmärtää miehiä paremmin näissä asioissa ja ehkä sitten täällä kaksplus palstalla on enempi naisia ja ymmärtäjiä.

Minun tuttavapiirissäni ei ole sellaista miestä, joka ymmärtäisi pettämistä. Itse en pidä sellaista "miestä" edes miehenä.

 

Minun tuttavapiirissäni ei ole sellaista miestä, joka ymmärtäisi pettämistä. Itse en pidä sellaista "miestä" edes miehenä.

No ei munkaan, eikä naistakaan kyllä. Mutta tarkoitin näillä nettipalstoilla. Mä olen ainakin jotenkin huomannut tuollaisen, että harvemmin miehet tuomitsee toisia miehiä tuollaisessa.

 

Minun tuttavapiirissäni ei ole sellaista miestä, joka ymmärtäisi pettämistä. Itse en pidä sellaista "miestä" edes miehenä.

Niinpä. Etenkin kun puhutaan 'quality' miehistä, niin ei todellakaan pettäminen ole pikkujuttu.

 

Älä kerro. Miksi pilata jotain yhden hairahduksen jälkeen? Se mitä ei tiedä se ei myöskään satuta.
Kertominen tietää sen, että miehesi tuskin enää luottaa sinuun ja luottamuksen saaminen vaatii aikaa. Oletko siihen valmis? Mies saattaa epäillä sinun menemisiä joka kerta jne...

 

Älä kerro. Miksi pilata jotain yhden hairahduksen jälkeen? Se mitä ei tiedä se ei myöskään satuta.
Kertominen tietää sen, että miehesi tuskin enää luottaa sinuun ja luottamuksen saaminen vaatii aikaa. Oletko siihen valmis? Mies saattaa epäillä sinun menemisiä joka kerta jne...

Onko ap enää luottamuksen arvoinen muutenkaan?

 

Onko ap enää luottamuksen arvoinen muutenkaan?

Mun mielestä tuossa ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää olla tästälähtien. Jos ei olis lasta, niin ihan eri juttu sitten.

No, kukaan ei ole sentään kuollut...

 

Totuuden puolesta minäkin kyllä liputtaisin. Totuus ei mitään suhdetta pilaa, jos aloittajan suhde loppuu niin se on kylläkin ainoastaan aloittajan oma vika eikä sen, että kertoo rakkaalleen totuuden. Ääliömäisentä olisi salata puolisolta tuollainen asia, puoliso ei saisi siten itse päättää mitä haluaa tehdä; jatkaa pettäjän kanssa vai yksin.

 

Sitä vaan, että nämä "hairahdukset" yleensä toistuu, ja sitten selitellään ja oikeutetaan omia tekoja vaikka millä. Voin sanoa, että kokemusta tuollaisesta löytyy runsaasti.

Jos ap olisi kertonut miehestä, joka olisi pettänyt, vastaus olisi täällä selvä: jätä se sika! Mutta kun nainen tekee sen, yhtäkkiä löytyykin aina muutama ymmärtäjä. Tasa-arvoako?

Ei toistu aina. Siksikö jättäisit, että olisit varma kaiken tapahtuvan vielä uudelleen? Silloinhan on melkein turvallisinta pysyä erossa parisuhteista kokonaan, koska se ensimmäinenkin pettämiskerta voipi tulla kohdalle...

Äläkä nyt perkele vetoa mihinkään tasa-arvoasiaan, kun mun vastaukseni olisi ollut ihan sama, olipa aloittajana ketjulle ollut mies, nainen tai vaikka marsu!

(Ja jos otetaan puheeksi, millainen mies on mies, niin kovin miehekästä tuollainen "muttakun nainen blaa blaa tasa-arvo blaa" ei ainakaan ole.)

 

[QUOTE="vieras";28725098]Ei toistu aina. Siksikö jättäisit, että olisit varma kaiken tapahtuvan vielä uudelleen? Silloinhan on melkein turvallisinta pysyä erossa parisuhteista kokonaan, koska se ensimmäinenkin pettämiskerta voipi tulla kohdalle...

Äläkä nyt perkele vetoa mihinkään tasa-arvoasiaan, kun mun vastaukseni olisi ollut ihan sama, olipa aloittajana ketjulle ollut mies, nainen tai vaikka marsu!

(Ja jos otetaan puheeksi, millainen mies on mies, niin kovin miehekästä tuollainen "muttakun nainen blaa blaa tasa-arvo blaa" ei ainakaan ole.)[/QUOTE]

Usein toistuu, ja petetyllä se pelko toistumisesta on usein niin suuri, että luottamus ei koskaan palaa.

Kerroppa nyt mikäs se miehekästä on? Ilmeisesti vastuunottaminen ja sitoutuminen sitä ei mielestäsi ole, mutta mikä sitten on?

 

[QUOTE="Hmmm";28723816]Minä petin aiemmassa suhteessa ja jatkoin suhdetta. Jäätävä morkkis vuosikausia oli minun rangaistukseni enkä halunnut lievittää omaatuntoani kertomalla miehelle[/QUOTE]

No et kerro! Pidä vaan omana häpeänäsi.

 

Kerroppa nyt mikäs se miehekästä on? Ilmeisesti vastuunottaminen ja sitoutuminen sitä ei mielestäsi ole, mutta mikä sitten on?

Hah hah, oot tainnut viettää aika paljon aikaa täällä mammapalstalla

Asiasta kukkaruukkuun: vaimo saa vapaasti istua kahvilla bestiksensä kanssa kertomassa parisuhdeasioitaan ("hitto kun jurppii, ei sillä Peralla taaskaan menny ko pari minuuttia ja laukes, sitten se huohottaa typeriä...") ja on silti luotettava rakas vaimo. Jos se hetken kiimassa hinkuttaa pissavehkeitä yhteen jonkun random-petterin kanssa ilman esittäytymisiä, se on petoksista pahin? (Tai mies, kumpi vaan, vaikka se marsu, yh-isälle huom.)

Melkonen mahti on tuolla haarovälillä.

 

Toivottavasti se mies ei lue puhelimellaan Kaksplussaa siellä purjehdusretkellään, kun aika hyvin osaisi itsensä tästä tunnistaa...

 

[QUOTE="vieras";28725426]Hah hah, oot tainnut viettää aika paljon aikaa täällä mammapalstalla

Asiasta kukkaruukkuun: vaimo saa vapaasti istua kahvilla bestiksensä kanssa kertomassa parisuhdeasioitaan ("hitto kun jurppii, ei sillä Peralla taaskaan menny ko pari minuuttia ja laukes, sitten se huohottaa typeriä...") ja on silti luotettava rakas vaimo. Jos se hetken kiimassa hinkuttaa pissavehkeitä yhteen jonkun random-petterin kanssa ilman esittäytymisiä, se on petoksista pahin? (Tai mies, kumpi vaan, vaikka se marsu, yh-isälle huom.)

Melkonen mahti on tuolla haarovälillä.[/QUOTE]

En minä ainakaan katsoisi sellaista naista, joka toisen kanssa vehtaa en hetkeäkään.

Juu, olen kai pari viikkoa täällä palstalla ollut voihan sekin toki olla liikaa.

 

En minä ainakaan katsoisi sellaista naista, joka toisen kanssa vehtaa en hetkeäkään.

Juu, olen kai pari viikkoa täällä palstalla ollut voihan sekin toki olla liikaa.

Aivan. Mitäpä sitä siihen muuhun tekstiin mitään kommentoimaan saati pohtimaan enempää, kun asia on jämpti näin.

 

Jotensaki kirpaisee, kun tunnistaa niiiin itsensä sekä tuosta "mä en pettäis ikinä!", että "kärsi, senki pettäjäpaska!" -ajattelusta. Siis tunnistaa oman, nuoremman itsensä. Nyt kun kilometreja alkaa olla mittarissa hiukan enemmän, on alkanu nähdä mustan ja valkoisen välissäkin vähän värisävyjä. Että elämässä on harvoja asioita, jotka on ehdottomia, lopullisia ja varmoja. En ole ihan varma, onko niitä enempää kuin yksi. Se, joka meitä kaikkia joskus odottaa.

Eipä mulla muuta. Carry on.