Idiootti
Olin eilen istumassa iltaa kuppilassa työkavereiden kanssa, kun seurueeseen ilmestyi mies, jonka kanssa olen aikoinaan ollut yhdessä samassa työprojektissa. Meillä oli silloin pientä viatonta flirttiä, ihan vain silmäpeliä. Mutta tästä on siis vähän yli viisi vuotta aikaa, en ollut silloin vielä naimisissa eikä minulla ollut lasta. Mitään ei silloin tapahtunut, mies seurusteli tahollaan ja proggis oli vain lyhytluonteinen. Olemme muutamia kertoja törmänneet tämän jälkeen, mutta huikanneet vain nopeat tervehdykset.
En tiedä mitä eilen päässäni sitten tapahtui, mutta kun mies istui pöytään, niin en vain saanut silmiäni irti hänestä ja mies oli tismalleen aivan yhtä hurmaava ja karismaattinen kuin silloin aikoinaan. Kävimme muutamia kertoja kahdestaan ulkona tupakalla ja puhuimme vanhoista jutuista lähinnä, mies ei kysellyt mitään perheestäni, vaikka uskon hänen itse asiassa jopa tietävän mieheneni.
Olin puolen yön jälkeen lähdössä kotiin, kun mies tulikin perässäni ulos tupakalle ja kysyi sitten suoraan, että haluaisinko ottaa vielä yhden lasillisen hänen luonaan, kun hän asuu aivan baarin vieressä.
No, menin miehen luo ja loput voikin sitten arvata.
Tulin muutama tunti sitten kotiin ja olo on helvetin epätodellinen. Mies on lapsemme kanssa purjehdusretkellä vielä huomiseen asti, eli en ole vielä jäänyt mistään kiinni. En tajua miten saatoin tehdä mitään näin typerää?! Rakastan miestäni ja lastani yli kaiken, enkä ole koskaan edes harkinnut pettäväni.
Eilinen yllättävä tapaaminen vain sai pään ihan sekaisin ja tuli olo, että oli pakko toteuttaa se, mikä jäi vuosia sitten tekemättä. En kehtaa soittaa kenellekkään ystävälleni, en voi puhua tästä kenellekkään. En kuitenkaan pysty olemaan vain yksin kotona kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Miten pystyn ikinä selittämään tämän tilanteen miehelleni?! Olen koko aamupäivän jo sulatellut ajatusta, etten välttämättä kertoisi ollenkaan, mutta pelkään että hän saa kuulla asiasta muuta kautta. Enkä minä osaa luultavasti valehdella rakastamalleni ihmiselle ollenkaan. Olen onnistunut yhdessä illassa pilaamaan kaiken!
En tiedä mitä eilen päässäni sitten tapahtui, mutta kun mies istui pöytään, niin en vain saanut silmiäni irti hänestä ja mies oli tismalleen aivan yhtä hurmaava ja karismaattinen kuin silloin aikoinaan. Kävimme muutamia kertoja kahdestaan ulkona tupakalla ja puhuimme vanhoista jutuista lähinnä, mies ei kysellyt mitään perheestäni, vaikka uskon hänen itse asiassa jopa tietävän mieheneni.
Olin puolen yön jälkeen lähdössä kotiin, kun mies tulikin perässäni ulos tupakalle ja kysyi sitten suoraan, että haluaisinko ottaa vielä yhden lasillisen hänen luonaan, kun hän asuu aivan baarin vieressä.
No, menin miehen luo ja loput voikin sitten arvata.
Tulin muutama tunti sitten kotiin ja olo on helvetin epätodellinen. Mies on lapsemme kanssa purjehdusretkellä vielä huomiseen asti, eli en ole vielä jäänyt mistään kiinni. En tajua miten saatoin tehdä mitään näin typerää?! Rakastan miestäni ja lastani yli kaiken, enkä ole koskaan edes harkinnut pettäväni.
Eilinen yllättävä tapaaminen vain sai pään ihan sekaisin ja tuli olo, että oli pakko toteuttaa se, mikä jäi vuosia sitten tekemättä. En kehtaa soittaa kenellekkään ystävälleni, en voi puhua tästä kenellekkään. En kuitenkaan pysty olemaan vain yksin kotona kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Miten pystyn ikinä selittämään tämän tilanteen miehelleni?! Olen koko aamupäivän jo sulatellut ajatusta, etten välttämättä kertoisi ollenkaan, mutta pelkään että hän saa kuulla asiasta muuta kautta. Enkä minä osaa luultavasti valehdella rakastamalleni ihmiselle ollenkaan. Olen onnistunut yhdessä illassa pilaamaan kaiken!