Eikö teitä yhtään häiritse suomalainen, erittäin suorituskeskeinen kulttuuri?

["aapeli"]

Täältä rajan takaa katsellen en voi kun ihmetellä, miten suomalaiset jaksavat.
Suomalainen kulttuuri on äärimmäisen suorituskeskeistä, jo pienestä pitäen ihmisarvo ansaitaan tekemisten kautta ja sitä pidetään normaalina.
Kamala kilpailuvietti ja vertailemisentarve, pienestä asti.
Onko se teistä ok?
Eikä se ilmiö häviä mihinkään iän myötä, ihmisiä lokeroidaan ja arvostetaan lähinnä vain sen mukaan, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Stressi ja henkinen paine on varmasti karmeaa. Ei kai ihme, että sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauti?
En ikinä enää kotiutuisi Suomeen, niin voimakas tuo ilmiö siellä on.

 

["heh"]

On sitä kyllä muuallakin. Mutta siis itsekään en siitä kyllä pidä. Toisaalta jokainen voi ihan omilla valinnoilla vaikuttaa lähteekö siihen mukaan.

 

[Huom harmaana]

Missä rajan takana on erilaista?

Vertailun vuoksi: esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa laitetaan lapsille paljon nemmän suorituspaineita kuin Suomessa, samoin jenkeissä.

 

[Lunatic]

Häiritsee. Olenkin hypännyt tollasen ulkopuolelle jo heti ensimetreillä.

Niinhän sitä sanotaan, että Suomi on pohjolan Japani.:x

 

["aapeli"]

Ruotsissa asun. Ja vaikka jossain maassa olisikin vielä pahemmin, ei se poista asian huonoutta. Ei se hyvä juttu ole missään nimessä.

 

["vieras"]

Ei voi yleistää; mä ainakin elän omaa elämääni, ilman suorituspaineita.

 

[bgd]

Mä pidän siitä, vahvimmat pärjää. Heikoimmat tippuu omiin lokeroihinsa matkanvarrella.
Miksi sen ei pitäisi olla näin? Täällä ahkerinta kunnioitetaan.

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="aapeli";24939314]Ja vaikka jossain maassa olisikin vielä pahemmin, ei se poista asian huonoutta. .[/QUOTE]

No pistää se asiat ainakin perspektiiviin.

 

["aapeli"]

Mä pidän siitä, vahvimmat pärjää. Heikoimmat tippuu omiin lokeroihinsa matkanvarrella.
Miksi sen ei pitäisi olla näin? Täällä ahkerinta kunnioitetaan.

Eikö jokaiselle ihmiselle kuulu sama ihmisarvo riippumatta siitä, millainen hän on?
Mielestäni tuollainen heikompien polkeminen on sairasta.
Ja jos olisitkin se ahkerin ja kunnioitetuin, olisitko aidosti onnellinen ja eläisitkö aidosti hyvää elämää? Vai olisiko elämäsi kenties ihan puhtaasti vain toisten miellyttämistä ja kamppailua, jotta tulisit hyväksytyksi?
Eikö siinä silloin se Oikea Elämä valu ihan hukkaan?

 

[asdasd]

No jos jollakin on synnynäisenä "vikana" esim. oppimisvaikeudet ja vaikkapa lievä kehitysvamma, niin hänetkö saa polkea maahan ja jättää oman onnensa nojaan? Ihan vaan koska ei itsestä riippumattomasta syystä pysty lukea itseään ekonomiksi.

 

[asdasd]

No jos jollakin on synnynäisenä "vikana" esim. oppimisvaikeudet ja vaikkapa lievä kehitysvamma, niin hänetkö saa polkea maahan ja jättää oman onnensa nojaan? Ihan vaan koska ei itsestä riippumattomasta syystä pysty lukea itseään ekonomiksi.

 

["tuutti"]

[QUOTE="aapeli";24939361]Eikö jokaiselle ihmiselle kuulu sama ihmisarvo riippumatta siitä, millainen hän on?
Mielestäni tuollainen heikompien polkeminen on sairasta.
Ja jos olisitkin se ahkerin ja kunnioitetuin, olisitko aidosti onnellinen ja eläisitkö aidosti hyvää elämää? Vai olisiko elämäsi kenties ihan puhtaasti vain toisten miellyttämistä ja kamppailua, jotta tulisit hyväksytyksi?
Eikö siinä silloin se Oikea Elämä valu ihan hukkaan?[/QUOTE]

Mitäs jos se heikoin ei tee mitään oman elämänsä eteen vaan siipeilee niiden rinnalla jotka tekevät ja loisen lailla hyödyntävät toisia ihmisiä omien tarpeìdensa tyydyttämiseksi?

 

["sama"]

[QUOTE="aapeli";24939361]Eikö jokaiselle ihmiselle kuulu sama ihmisarvo riippumatta siitä, millainen hän on?
Mielestäni tuollainen heikompien polkeminen on sairasta.
Ja jos olisitkin se ahkerin ja kunnioitetuin, olisitko aidosti onnellinen ja eläisitkö aidosti hyvää elämää? Vai olisiko elämäsi kenties ihan puhtaasti vain toisten miellyttämistä ja kamppailua, jotta tulisit hyväksytyksi?
Eikö siinä silloin se Oikea Elämä valu ihan hukkaan?[/QUOTE]

Sä ymmärsit minut ihan väärin, ei kukaan olut tuossa huonompi ihmisenä, ihan vaan niistä "pinnallisista" suorituksista nyt puhuin.
Lokerot olivat eri "alemman koulutustason" töitä eikä mitään huonoja nekään.

 

[Nuori kouluttautunut äiti]

Ahdistaa. Pakko vaan jaksaa ettei jää muiden jalkoihin. En edes osaa ajatella millaista olisi elää siltä osin erilaisessa kulttuurissa.

 

[Chala]

Mä pidän siitä, vahvimmat pärjää. Heikoimmat tippuu omiin lokeroihinsa matkanvarrella.
Miksi sen ei pitäisi olla näin? Täällä ahkerinta kunnioitetaan.

Täällä ahneinta kunnioitetaan.

 

[Chala]

Häiritsee siltä osin että tiedän lasteni joutuvan vaikeisiin tilanteisiin yhteiskunnan paineiden ja suomalaisen suorituskulttuurin ahneuden takia. Toivon että pystyn opettamaan heille että materia on toissijaista, ihminen tarvitsee yllättävän vähän ja mitä vähemmän on kiinni tavaroissa ja rahassa, sitä helpompaa on keskittyä oleelliseen.

Miehen kanssa huomattiin tämä jo vuosikausia sitten, pyritään siihen että työ jota tekee on työtä jota haluaa tehdä, palkkaa jos saa sen verran että pärjää, se riittää. Autojen ei tarvitse olla uusia, talon ei tarvitse olla iso ja hieno. Downsizing ei tarkoita sossupummiutta ja kierrätys on hyvää vastapainoa tälle järkyttävälle kulutusyhteiskunnalle jossa paitsi materia myös ihmiset tuntuvat olevan kertakäyttötavaraa.

 

[Phoebsi]

Häiritsee paljonkin. Ja surettaa myös.

 

["sama"]

Täällä ahneinta kunnioitetaan.

Mä en ole mielestäni ahne kun kouluttaudun unelma-ammattiin ja haluan menestyä työelämässä. Vai otanko toisilta jotain pois vai? Enköhän mä enemmänkin anna toisille verorahoista ja muista asioista. (mikä on hyvä asia)

 

[suoristupaineita much?]

Minä olen koko aikuisikäni taistellut sitä ajatusta vastaan, etten ole yhteiskunnan riippakivi ja arvoton olento vain siksi, etten käy töissä mielenterveysongelmien vuoksi.

 

[Hairiintynyt]

Kylla hairitsee, osittain siksi lahdin suomesta 10 vuotta sitten. Nakeehan sen jo ilmiosta jossa suurin osa Suomalaisista puhuu ihan hyvaa englantia, kun muita suomalaisia ei ole paikalla, mutta jos paikalla on muita suomalaisia suuri osa porukasta, varsinkin he jotka kokevat etteivat puhu hyvaa englantia, lukkiutuvat eivatka enaa osaakaan englantia. Kukaan muu ei tuomitse suomalaisten englannin kielen taitoa paitsi muut suomalaiset joilla on tarve patea jollain sanaoppi saannoilla jotka ei ole oleellisia sille tuleeko ymmarretyksi.

 

[hmm...]

häiritsee! Varsinkin tuo tuleva joulukin, kun pitää olla sitä tätä tota.. jos tolla nyt tätä tarkoitettiin.

Mä niin haluan muuttaa joskus tulevaisuudessa ulkomaille esim. johonkin välimeren maahan.. sitten kun lapset on lentäneet pesästä.

 

[Chala]

[QUOTE="sama";24940422]Mä en ole mielestäni ahne kun kouluttaudun unelma-ammattiin ja haluan menestyä työelämässä. Vai otanko toisilta jotain pois vai? Enköhän mä enemmänkin anna toisille verorahoista ja muista asioista. (mikä on hyvä asia)[/QUOTE]

Mistä minä sua henkilökohtaisesti tuntisin, mä puhun suomalaisesta kulttuurista. Rikkaimmat ovat pääsääntöisesti ahneimpia ja heitä myös kunnioitetaan, tai "kunnioitetaan" koska heillä on rahaa ja materiaa ja valtaa ja statusta ja ties mitä. Vaiko?

 

[tn]

Mä en kyllä ihan allekirjoita tätä, että Suomessa olisi erityisen suorituskeskeinen kulttuuri. Suomessa näkee kuitenkin aika vähän pröystäilyä esim. hienoilla autoilla tai vastaavilla statussymbooleilla. Kaikki käyvät saman peruskoulun, ei ole tasoryhmiä tai kilpailua kouluun pääsemisestä. Perustoimeentulo taataan jokaiselle. Yliopistot ovat avoimia kaikille nuorille vanhempien rahapussin koosta riippumatta. Näitä esimerkkejä on paljon. Toivoisin keskusteluun osallistujilta enemmän käytännön esimerkkejä tästä niin suorituskeskeisestä kulttuurista, itse en ole todellakaan kokenut suomalaista kulttuuria ap:n kuvailemalla tavalla. Työtä ja työntekemistä pidetään arvossa, mutta eikö sen kuulukin olla niin?

 

[Phoebsi]

Mä en kyllä ihan allekirjoita tätä, että Suomessa olisi erityisen suorituskeskeinen kulttuuri. Suomessa näkee kuitenkin aika vähän pröystäilyä esim. hienoilla autoilla tai vastaavilla statussymbooleilla. Kaikki käyvät saman peruskoulun, ei ole tasoryhmiä tai kilpailua kouluun pääsemisestä. Perustoimeentulo taataan jokaiselle. Yliopistot ovat avoimia kaikille nuorille vanhempien rahapussin koosta riippumatta. Näitä esimerkkejä on paljon. Toivoisin keskusteluun osallistujilta enemmän käytännön esimerkkejä tästä niin suorituskeskeisestä kulttuurista, itse en ole todellakaan kokenut suomalaista kulttuuria ap:n kuvailemalla tavalla. Työtä ja työntekemistä pidetään arvossa, mutta eikö sen kuulukin olla niin?

Kaikilla on samat mahdollisuudet mutta toisilla ihan eri lähtökohdat kuin toisilla. Kaukaa kun tarkastelee, täällä menee hyvin. On hyvät pisa-tulokset, on toimeentolun turva, on "ilmainen" terveydenhuolto ja koulujärjestelmä. Kaikki on hyvin, jos olet normaali, tai normaalia vahvempi jos et ihan normi lähtökohdista ole.

Mutta entäs sitten, kun tippuu verkon ulkopuolelle? Mitä jos ei ole tarpeeksi lahjakas opiskelemaan yliopistossa? Mitä jos sairastuu eikä voi tehdä töitä?

Apua on, jonkinlaista, jos osaa pyytää. Mutta tässäkin asenne on se, mikä ratkaisee. Yleisessä keskustelussa työtön on työhaluton luuseri, sairas vielä pahempi menoerä yhteiskunnalle. Kaikkien pitäisi tuottaa, tuottaa ja tuottaa. Ja kyllä täällä pröystäillään, ainakin minä olen nähnyt kymmeniä luksusautoa, ne kun nyt mainitsit.

Suomi on kummalinen, kiero maa jossa on valloilla aina yksi totuus, jota tulee noudattaa.

 

[Huom harmaana]

Mä en kyllä ihan allekirjoita tätä, että Suomessa olisi erityisen suorituskeskeinen kulttuuri. Toivoisin keskusteluun osallistujilta enemmän käytännön esimerkkejä tästä niin suorituskeskeisestä kulttuurista, ?

Samaa ihmettelen itse, että miten Suomi on niin ERITYISEN suorituskeskeinen kultuuri ts. missä maassa sitä ei olisi. En ihan jaksa uskoa että ap:n onnelassa Ruotsissa ei oltaisi suorituskeskeisiä.

Olisi eri asia jos todettaisiin että "suorituskeskeisestä maailmasta" kuin että todetaan että juuri Suomi on suorituskeskeinen maa. Se on kuulkaa maailmassa aika paljon jo annettu että kaikki ovat syntyessään samalla viivalla mahdollisuuksien suhteen.