[QUOTE="vieras";26081544]Kuulostaa siltä ettet ole valmis äidiksi.
"meiltä ei elukoita hävitetä lapsen tieltä"
"Olen kuitenkin jokseenkin kauhuissani kun ajattelen äitiyttä"
"Mulle myös työ on erittäin tärkeä voimaa antava asia ja sen jättäminen vuodeksi ja kotiin yksin vauvan kanssa jääminen tuntuu kamalalta ajatukselta"
"Myös sen rakkaan harrastuksen jättäminen tuntuu hirveältä ajatukselta. Kun ainakin pikkulapsi ajaksi joutuisin unohtamaan tämän harrastukseni. Pelkään että erakoituisin täysin kotiimme."
"Pelkään siis sitä valtavaa muutosta mitä lapsi elämään tuo tullessaan! Ja sitä rajoittavuutta ja sitovuutta! Et ole enää ikinä vapaa menemään niinkuin lystäät."[/QUOTE]
Peesi. Et ole vielä valmis äidiksi, luulisin. On lapsen etu, että kypsyt äitiyteen ennnen lapsen hankkimista etkä vaan suostu miehesi mieliksi, koska muuten äitiys voi muuttua taakaksi eikä lapsi ansaitse sitä. Muutos voi tapahtua mielessäsi lyhyessäkin ajassa, älä huoli!
Minua ei pelottanut, olin valmis. Elämä muuttui kyllä paljon etenkin vauvavuodeksi, mutta lasten kasvaessa se palaa taas vapaammaksi. Itse nautin äitiydestä täysin siemauksin ja vaikka välillä on rankkaakin, en ikinä vaihtaisi takaisin entiseen (kivaa ja sosiaaliseen, menevään) elämääni.