Eikö ole varattu muuta kuin avioliitossa?

[Lunatic]

Sitä on varattu, jos seurustelee tai elää jonkun kanssa seksuaalisesti.

 

[PauhaavaSydän]

Niin muuten miksi aina ajatellaan, että mies ei halua naimisiin? Voihan se olla niinkin ettei nainen halua.

Tää on ihme juttu joo. Mä en tuu koskaan meneen naimisiin, oon päättänyt sen jo lapsena. Mieskään ei oo siitä kovin innostunut... Kysyin kuitenkin kerran, menisikö hän mun kanssa naimisiin jos muuttaisin mieleni, ja vastaus oli myöntävä

Ärsyttää, että jotkut näkee avoliiton jotenkin "keskeneräisenä", ja odottavat että milloin se "huipentuu" avioliittoon. Höh. Miksei voi vaan arvostaa toisten erilaista näkemystä?

Nuo jotka lehdessä on pitäneet Kanervaa vapaana koska ei ole naimisissa, on joko todella vanhanaikaisia, tai sitten ovat jotenkin välttyneet kuulemasta mediasta hänen suhteestaan...

 

[vieras]

Eikä sitäkään kaikki taida ymmärtää...

 

[:/]

Sitä on varattu, jos seurustelee tai elää jonkun kanssa seksuaalisesti.

Mitä tarkoittaa elää jonkun kanssa seksuaalisesti?

 

[maikki]

Ei ole. Katson avoliiton löyhäksi tavaksi olla yhdessä, toinen jalka on oven välissä

Samaa mieltä. Jos OIKEASTI haluttaisiin sitoutua, mentäisiin naimisiin. Mutta avoliitto on niin helppo ratkaisu, siitä on vapaa menemään ja tulemaan. Olen sitä mieltä, että avoliitossa elävällä pariskunnalla on vähintään toisella osapuolella epäilykset liiton kestämisen suhteen.

 

[mii]

Mulle kaikki on vapaata riistaa jotka ei valoja ole vannoneet.Seurustelu tai avoliitto ei merkkaa vielä mitään,silloin voi vielä katsella tarjontaa.

Kihlaus on yleensä lupaus avioliitosta. Ja lapsi sitouttaa vanhemmat toisiinsa erittäin lujasti. Sulle silti avoliitossa asuvat vanhemmat ovat vapaata riistaa?

 

[vieras]

Ei ole. Katson avoliiton löyhäksi tavaksi olla yhdessä, toinen jalka on oven välissä

Samaa mieltä. Jos OIKEASTI haluttaisiin sitoutua, mentäisiin naimisiin. Mutta avoliitto on niin helppo ratkaisu, siitä on vapaa menemään ja tulemaan. Olen sitä mieltä, että avoliitossa elävällä pariskunnalla on vähintään toisella osapuolella epäilykset liiton kestämisen suhteen.

Entäs sitten avoliitto, jossa on lapsia? Kyllä kai he ovat sitoutuneet toisiinsa, ilman avioliittoakin, kun ovat lapsiakin hankkineet?

 

[PauhaavaSydän]

Ei ole. Katson avoliiton löyhäksi tavaksi olla yhdessä, toinen jalka on oven välissä

Samaa mieltä. Jos OIKEASTI haluttaisiin sitoutua, mentäisiin naimisiin. Mutta avoliitto on niin helppo ratkaisu, siitä on vapaa menemään ja tulemaan. Olen sitä mieltä, että avoliitossa elävällä pariskunnalla on vähintään toisella osapuolella epäilykset liiton kestämisen suhteen.

Entä jos ei HALUA mennä naimisiin? Suhteen kestävyyden pitäisi lähteä ihan muista arvoista kuin rinkulasta ja paperista. Avoliitto on tasan yhtä arvokas sitoutumisen muoto kuin avioliittokin. Eikä avioerokaan ilmeisesti mikään kamalan monimutkainen prosessi ole, erotilastoista päätellen

 

[r u u s a]

No on.

Mutta mä en kunnioittanut aikanani vain "avoliittoja", paisti jos niihin sisältyi lapsi.

(anteeksi, mutta)

 

[maikki]

Ei ole. Katson avoliiton löyhäksi tavaksi olla yhdessä, toinen jalka on oven välissä

Samaa mieltä. Jos OIKEASTI haluttaisiin sitoutua, mentäisiin naimisiin. Mutta avoliitto on niin helppo ratkaisu, siitä on vapaa menemään ja tulemaan. Olen sitä mieltä, että avoliitossa elävällä pariskunnalla on vähintään toisella osapuolella epäilykset liiton kestämisen suhteen.

Entäs sitten avoliitto, jossa on lapsia? Kyllä kai he ovat sitoutuneet toisiinsa, ilman avioliittoakin, kun ovat lapsiakin hankkineet?

No enpä tiedä. Joku voi haluta lapsiakin, vaikkei sitten haluaisikaan miestä, tai lopulta edes niitä lapsiakaan. Vastahan täälläkin joku valitti, kun täytyy taas pitää lapsi viikonlopun luonaan... Siis avoliitossa voi syntyä lapsi, mutta joku voi olla onnellinen, kun suhteesta voi hypätä pois helposti, ja vielä hoitovuorotkin voi jakaa, ja jatkaa omalla vapaa-ajallaan villiä sinkkuelämää.

 

[nedra]

Varattu on silloin kun on toisen ihmisen kanssa parisuhteessa.

Avioliitto on kuitenkin minun mielestäni se lopullinen sitoutumisen osoitus,koska ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu ja sillä saa turvattua puolison aseman paremmin jos jotain ikävää tapahtuu.

 

[Timppa]

No on.

Mutta mä en kunnioittanut aikanani vain "avoliittoja", paisti jos niihin sisältyi lapsi.

(anteeksi, mutta)

Onko tavat muuttunueet nykyaikana?

 

[PauhaavaSydän]

No on.

Mutta mä en kunnioittanut aikanani vain "avoliittoja", paisti jos niihin sisältyi lapsi.

(anteeksi, mutta)

Miksi? Ja eihän kaikki hanki lapsia koskaan, niin eikö se suhde sitten ikinä muutu kunnioittamisen arvoiseksi, vaikka asuisi 50 vuotta yhdessä ilman naimisiinmenoa? Voi elämä.

Että mua joskus riepoo se että ne omat valinnat on joillekin helvetin paljon enemmän oikeita ja muita vaihtoehtoja ei arvosteta pätkääkään |O

 

[maikki]

Ei ole. Katson avoliiton löyhäksi tavaksi olla yhdessä, toinen jalka on oven välissä

Samaa mieltä. Jos OIKEASTI haluttaisiin sitoutua, mentäisiin naimisiin. Mutta avoliitto on niin helppo ratkaisu, siitä on vapaa menemään ja tulemaan. Olen sitä mieltä, että avoliitossa elävällä pariskunnalla on vähintään toisella osapuolella epäilykset liiton kestämisen suhteen.

Entä jos ei HALUA mennä naimisiin? Suhteen kestävyyden pitäisi lähteä ihan muista arvoista kuin rinkulasta ja paperista. Avoliitto on tasan yhtä arvokas sitoutumisen muoto kuin avioliittokin. Eikä avioerokaan ilmeisesti mikään kamalan monimutkainen prosessi ole, erotilastoista päätellen

Niin eihän se avioliittokaan takaa pysyvää onnea. Mutta eihän kukaan naimisiin mene erotakseen. Eikä kukaan rakastu ja muuta yhteen erotakseen. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, mutta silti on kummallista, että ollaan yhdessä, saadaan lapsia ja otetaan yhteisiä lainoja, muttei virallisteta suhdetta. Se takaportti jätetään kuitenkin auki.
Mikä lienee olisikaan avoerotilasto, jos sellainen olisi... Takuulla reilusti suurempi kuin avioerojen määrä.

 

[Turkilmas]

Kyllä mun mielestä ihminen on varattu jos hän on suhteessa kumppaninsa kanssa. Oli kyseessä sitten seurustelu, avoliitto tai avioliitto.

Olen kyllä monesti ihmetellytkin kun lehdissä ihan oikeesti esitellään sinkkumiehinä miehet jotka eivät ole aviossa. Esim. seiskahan aina listaa niitä unelmien poikamiehiä ja muita. Niin monet niistä saattavat olla suhteessa mutta kun eivät ole naimisissa... mahtaa näiden miesten tyttöystävät tai avopuolisot tykätä. Ainakin mua harmittais :/

 

[PauhaavaSydän]

Se takaportti jätetään kuitenkin auki.

Mikä IHMEEN takaportti ?!!
|O |O |O

 

[PauhaavaSydän]

Maikki ei nyt vissiin ymmärrä, että se naimisiinmeno tai menemättä jättäminen ei välttämättä liity suhteen syvyyteen tai sitoutumisen asteeseen millään tavalla. Avioituminen voi olla joidenkin mielestä esimerkiksi tarpeetonta, vanhanaikaista, epäkiinnostavaa tai turhaa. Näin muutamia mainitakseni.

 

[Turkilmas]

Tulenpa vielä takaisin. Vaikka itse naimisissa olenkin, niin mun mielestä se on aivan liian yliarvostettua. Itsellä ainakin suurin sitoutuminen oli yhteinen lapsi ja ihan oikeesti me mentiin naimisiin siitä syystä että olis kiva kun kaikilla yhteinen sukunimi. Siinä ei siis ollut enää siinä vaiheessa mitään ylevää tai pyhää tai suurta sitoutumista. Pidettiin kivat bileet ja mä otin miehen sukunimen.

 

[elokuu19]

Kyllä olin varattu jo silloin kun olin kihloissa/avoliitossa..mutta silloin sillä ei kuitenkaan ole papin aamenta.Musta vasta papin aamen on se lopullinen sinetti perisuhteelle.Tiedän,että vanhanaikainen olen,mutta väliäkös sillä.Mun mielipide.Muut saa puolestaan elää niin kuin haluaa.

 

[r u u s a]

No on.

Mutta mä en kunnioittanut aikanani vain "avoliittoja", paisti jos niihin sisältyi lapsi.

(anteeksi, mutta)

Onko tavat muuttunueet nykyaikana?

En tiedä.

Olen naimisissa, en siis nai muiden kanssa.

 

[PauhaavaSydän]

Pidettiin kivat bileet

Tämä -ja häämatka tietysti- on ainoita syitä miksi itse menisin naimisiin

 

[r u u s a]

No on.

Mutta mä en kunnioittanut aikanani vain "avoliittoja", paisti jos niihin sisältyi lapsi.

(anteeksi, mutta)

Miksi? Ja eihän kaikki hanki lapsia koskaan, niin eikö se suhde sitten ikinä muutu kunnioittamisen arvoiseksi, vaikka asuisi 50 vuotta yhdessä ilman naimisiinmenoa? Voi elämä.

Että mua joskus riepoo se että ne omat valinnat on joillekin helvetin paljon enemmän oikeita ja muita vaihtoehtoja ei arvosteta pätkääkään |O

50 vuotta.
Tottakai se vaikuttaa.

Mutta mistä hitosta sitä voi tietää, ovatko jotkut tosissaan, jos ovat ja eivät ole ja taas ovat ja mitä milloinkin, päätymättä koskaan ulkopuoliselle näkyvään ratkaisuun?

(ja niistä se mies ei ilmeisesti vieläkään, 15 vuoden jälkeen, tiedä)

 

[PauhaavaSydän]

Tarviiko sitä kenenkään muun tietääkään, onko tosissaan vai ei, eikö riitä jos pariskunnan osapuolet itse tietävät? Jos naimisiinmenon (yksi) syy on se että täytyy todistella muille olevansa tosissaan, niin jotenkin tuntuu että kannattaisi oppia luottamaan itseensä ja suhteen kestävyyteen enemmän. Oletusarvoisesti vois sanoa, että kaikki pariskunnat ovat tosissaan siihen saakka kunnes eroavat...

 

[r u u s a]

Tarviiko sitä kenenkään muun tietääkään, onko tosissaan vai ei, eikö riitä jos pariskunnan osapuolet itse tietävät? Jos naimisiinmenon (yksi) syy on se että täytyy todistella muille olevansa tosissaan, niin jotenkin tuntuu että kannattaisi oppia luottamaan itseensä ja suhteen kestävyyteen enemmän. Oletusarvoisesti vois sanoa, että kaikki pariskunnat ovat tosissaan siihen saakka kunnes eroavat...

Tietävätkö ne?

Entäs, jos toinen antaa niin selviä merkkejä muusta?

 

[Istafra]

No kyllä minun mielestäni on varattu silloin kun seurustelee, on avoliitossa tai avioliitossa. Itse asiassa olen antanut kaikille neljälle seurustelukumppanilleni rukkaset, kun ovat minua kosineet. Olin vielä jonkin aikaa sitä mieltä, että naimisiin en mene. Mutta nyt on alkanut mieli muuttua juuri tuon leskeneläkkeen yms. asioiden vuoksi.