U
Utelias
Vieras
onnellisuuteen ilman miestä? Tältä minusta tuntuu kun esim. tätä palstaa lukee. Nainen elää vaikka täys surkeessa liitossa ja miettii eroa. Ensimmäinen huoli on, että mistä löytää uuden miehen. Onko todella kaikki naiset tuollaisia?
Itse olen eronnut n. 5 vuotta sitten, enkä edelleenkään huolisi uutta miestä rajoittamaan elämääni. Nämä 5 vuotta ovat olleet elämäni onnellisinta aikaa.
Periaatteena on aina ollut, että lasteni ei tarvitse kokea uusperhesotkuja. Tämä on heidän kotinsa, tänne ei vieraat muuta. Muutenkin nautin ajoittaisesta yksinäisyydestä, vapaudesta, siitä, ettei kukaan sano minulle mitä pitää tehdä tai mitä ei saa tehdä. Eikä tarvitse riidellä kenenkään kanssa. Mieskuvioita minulla toki on ollut ja on edelleenkin, mutta niitä en tuo lasteni eteen.
Onko kukaan muu samoilla linjoilla kanssani, vai odottavatko kaikki naiset vaan sitä prinssiä, jonka on tehtävä prinsessat onnelliseksi?
Itse olen eronnut n. 5 vuotta sitten, enkä edelleenkään huolisi uutta miestä rajoittamaan elämääni. Nämä 5 vuotta ovat olleet elämäni onnellisinta aikaa.
Periaatteena on aina ollut, että lasteni ei tarvitse kokea uusperhesotkuja. Tämä on heidän kotinsa, tänne ei vieraat muuta. Muutenkin nautin ajoittaisesta yksinäisyydestä, vapaudesta, siitä, ettei kukaan sano minulle mitä pitää tehdä tai mitä ei saa tehdä. Eikä tarvitse riidellä kenenkään kanssa. Mieskuvioita minulla toki on ollut ja on edelleenkin, mutta niitä en tuo lasteni eteen.
Onko kukaan muu samoilla linjoilla kanssani, vai odottavatko kaikki naiset vaan sitä prinssiä, jonka on tehtävä prinsessat onnelliseksi?