Ei yhteistä aikaa parisuhteessa

Aika ihmeellistä arvioida muiden parisuhteita. Se ei ole parisuhde jos ei kiehnää toisen kyljessä koko ajan kiinni? No jos parisuhde merkitsee tuota noin paljon niin sitten on hankittava samanlainen ihminen siihen kylkeen kiinni. Ihmiset on erilaisia, luojan kiitos. Siksihän sitä haetaan samankaltaista. Jos ap haluaa sellaisen ihmisen, niin sitten hakee sellaista ihmistä. Kysehän on sitten siitä, ettei halut kohtaa. Elämänarvoista en sano mitään.

Hei, ei ihmisiä hankita itselleen - vaan ihmiseen rakastutaan.... parisuhteessa on rakastuttu ja sitten solmittu parisuhde.

Ihmisen "hankkiminen" itselleen on kuin jonkun tavaran hankintaa... miettisit hieman mitä ja miten kirjoitat!

 

Ai jaa, ne on sitten niitä ihmisiä, joilla ei ole mitään tavoitteita elämässä. Ehkä meillä on vähän erilainen tuo lähipiiri.

Ai jos on valmis ottamaan aikaa uudelle parisuhteelle muista ihmissuhteista tai harrastuksista, ei ole mitään tavoitteita elämässä?

Minä itse ja tuttavapiirini on yliopiston käynyttä porukkaa, että sen verran tavoitteita ainakin on ollut että on yliopistotutkinto suoritettu ja työpaikka hankittu. Ehkä sen jälkeen voikin sitten vähän tinkiä harrastuksista tai kavereiden kanssa hengailemisesta kun sopiva kumppani osuu kohdalle.

No kukin tavallaan, mutta jos en itse koe minkäänlaista alkuhuumaa ja halua viettää aikaa uuden kumppanin kanssa on sama pistää heti poikki.

 

Aika ihmeellistä arvioida muiden parisuhteita. Se ei ole parisuhde jos ei kiehnää toisen kyljessä koko ajan kiinni? No jos parisuhde merkitsee tuota noin paljon niin sitten on hankittava samanlainen ihminen siihen kylkeen kiinni. Ihmiset on erilaisia, luojan kiitos. Siksihän sitä haetaan samankaltaista. Jos ap haluaa sellaisen ihmisen, niin sitten hakee sellaista ihmistä. Kysehän on sitten siitä, ettei halut kohtaa. Elämänarvoista en sano mitään.

Tässä pohditaan ap:n suhdetta joka on sen verran tuore että pitäisi olla alkuhuumavaiheessa. Silloin on normaalia kiehnätä paljon yhdessä.

Vakinaisessa parisuhteessa ollaan taas palattu siihen tilaan mikä on normaalia kullekin, esim. itse itsenäisenä ihmisenä kaipasin alkuhuuman jälkeen taas omaa aikaa ja aloin tekemään enemmän itsekseni mitä alkuhuumavaiheessa. Jotkut varmaan jatkavat kyhnäämistä jos ovat sen tyyppisiä ihmisiä.

 

Tässä pohditaan ap:n suhdetta joka on sen verran tuore että pitäisi olla alkuhuumavaiheessa. Silloin on normaalia kiehnätä paljon yhdessä.

Vakinaisessa parisuhteessa ollaan taas palattu siihen tilaan mikä on normaalia kullekin, esim. itse itsenäisenä ihmisenä kaipasin alkuhuuman jälkeen taas omaa aikaa ja aloin tekemään enemmän itsekseni mitä alkuhuumavaiheessa. Jotkut varmaan jatkavat kyhnäämistä jos ovat sen tyyppisiä ihmisiä.

Kai ihmiset saa seurustella ilman alkuhuumaakin.

 

Kai ihmiset saa seurustella ilman alkuhuumaakin.

Ihmiset saavat seurustella ilman alkuhuumaa.
Tuossa alkuperäisessä on vain ongelma. Toisella ehkä on huumaa. Hän on odottanut ja uskotellut itselleen, että toisellakin on ja sikäli odottanut, että toisella olisi jossain vaiheessa enemmän aikaa hänelle... vaan ei. Mies on harrastuskavereitten kanssa.

suhde ei ole tasa-arvoinen.

 

Oletteko te tosiaan sitä mieltä, että vain miehen, joka kuitenkin tekee säännöllistä duunia ja on kaikki illat vapaana harjoituksia lukuunottamatta, pitäisi pistää omat kaveri- ja sukulaissuhteensa apn takia sivuun?

Jos naiselle asetettaisiin tuo sama velvoite, femakot kiipeäisivät seinille!

Yhtä hyvin voidaan kysyä, miksi ap ei hommaa itselleen päiväduunia!

 

Oletteko te tosiaan sitä mieltä, että vain miehen, joka kuitenkin tekee säännöllistä duunia ja on kaikki illat vapaana harjoituksia lukuunottamatta, pitäisi pistää omat kaveri- ja sukulaissuhteensa apn takia sivuun?

Jos naiselle asetettaisiin tuo sama velvoite, femakot kiipeäisivät seinille!

Yhtä hyvin voidaan kysyä, miksi ap ei hommaa itselleen päiväduunia!

No eihän tässä nyt sellaista ole ehdotettu. Ensinnäkin, "kaikki illat harjoituksia lukuunottamatta" on ilmeisesti aika harvoin tapahtuva asia, koska harjoituksia on harva se ilta ja lyhyellä varoitusajalla.

Toisekseen, AP pohti ja moni täällä on esittänyt tukea idealle, että mies voisi pyrkiä AJOITTAMAAN kavereidensa ja sukulaistensa tapaamisia niille ajoille, jolloin hän itse on vapaalla ja nainen töissä. Eikö se nyt olisi joka järjellä mietittynä käytännöllisin ratkaisu? Tarkoituksenmukaisempi ajoittaminen on eri asia kuin se, ettei tapaisi muita ollenkaan.

 

ai jos ap ei itse kykene tietämään työvuorojaan edes 3 viikon vertaa, niin miehen pitäisi kyetä sen mukaan hyppyyttämään joukkueharrastuksen porukkaa?

Käsittääkseni ap sanoi, miehen olevan harrastuksissaan/kavereidensa kanssa pari iltaa viikossa 3-4h + yhtenä viikonloppupäivänä 3-4h. Jätkä kävi töissä klo 6-15 välin arkisin, joten aika paljon tuo kaveri näkyy himassaan viihtyvän. Peräti yhden kokonaisen viikonloppupäivän + 3-4 iltaa, enemmän kuin mitä on poissa.

Ja tää jos miehen porukat tulee yllättäen jostain satojen kilometrien päästä, kuukausien tauon jälkeen käymään, niin oletteko toisaan sitä mieltä, että miehen olisi pitänyt sanoa sukulaisilleen, että sori nyt ei käy, mun on mentävä tyttöystävän kanssa syömään!
Älkää nyt unta nähkö!

 

Niin se vaan on, ettei kaikille parisuhde sovi.

 

Me ei malteta olla vaan erossa toisistamme.

Ollaan vanhuksia, mutta tunnetaan olevamme ihan teinejä....

Tulin nyt Helsinkiin mieheni kanssa. Huomenna lähdemme yhdessä takaisin, jos mies saa työnsä järkättyä niin, että se onnistuu. Minä lähden, koska haluan huolehtia lapset ja viettää äitienpäivän.

Priorisointia ja kompromisseja sopivassa suhteessa.

 

Kyllä vuorotyö verottaa parisuhdetta, mutta täytyykö se säännöllistä elämää viettävän sitten joustaa ja alkaa elämään toisen työvuorojen mukaan? Aika stressaavaa jos toinen ei edes tiedä millaset vuorot on parin viikon välein. Sukulaisetkin sitten odottelee neidin työvuorolistoja, kaverin autoremontit odottelee neidin työvuorolistoja ja harkat....saako käydä enää edes paskalla, jos vaikka työvuoro?

 

No eihän tässä nyt sellaista ole ehdotettu. Ensinnäkin, "kaikki illat harjoituksia lukuunottamatta" on ilmeisesti aika harvoin tapahtuva asia, koska harjoituksia on harva se ilta ja lyhyellä varoitusajalla.

Toisekseen, AP pohti ja moni täällä on esittänyt tukea idealle, että mies voisi pyrkiä AJOITTAMAAN kavereidensa ja sukulaistensa tapaamisia niille ajoille, jolloin hän itse on vapaalla ja nainen töissä. Eikö se nyt olisi joka järjellä mietittynä käytännöllisin ratkaisu? Tarkoituksenmukaisempi ajoittaminen on eri asia kuin se, ettei tapaisi muita ollenkaan.

Hyvä pointti, mutta monilla ihmisillä ei ole elämänhallintataitoja.

Tämä ketju oli minullekin hyödyllinen luettava, ehkä herätti uusia ajatuksia ja vahvisti vanhoja.
Mikä parisuhde se sellainen on, jossa vapaus kääntyy itseään vastaan ja miehestä ei kuulu mitään päiviin tai viikkoihin.
Toinen ei ole juuri koskaan läsnä kun itse kaipaisi tukea ja apua. Hänen ongelmansa ovat keskiössä.

Suositukseni: Pois parisuhteesta ihmisen kanssa, joka ei anna juuri mitään ihmiselle, jota muka rakastaa. Kumppani selvästi ei pysty parisuhteeseen, vaikka haluaisikin pystyä ja keskinäistä rakkautta olisi.

 

Hyvä pointti, mutta monilla ihmisillä ei ole elämänhallintataitoja.

Tämä ketju oli minullekin hyödyllinen luettava, ehkä herätti uusia ajatuksia ja vahvisti vanhoja.
Mikä parisuhde se sellainen on, jossa vapaus kääntyy itseään vastaan ja miehestä ei kuulu mitään päiviin tai viikkoihin.
Toinen ei ole juuri koskaan läsnä kun itse kaipaisi tukea ja apua. Hänen ongelmansa ovat keskiössä.

Suositukseni: Pois parisuhteesta ihmisen kanssa, joka ei anna juuri mitään ihmiselle, jota muka rakastaa. Kumppani selvästi ei pysty parisuhteeseen, vaikka haluaisikin pystyä ja keskinäistä rakkautta olisi.

KORJAUS:
Puhuin nyt siis omasta suhdetaustastani - tuohon se jossain vaiheessa meni kun ei asuttu yhdessä. Etäisyys kasvoi ja kävi selväksi, että olen häntäpään sijoituksilla prioritteetilistalla kaikkien miehen omien juttujen jälkeen. Niille oli AINA aikaa, minulle lähinnä vain öisin. Jep.

 

Miksei mies voisi sopia menoista naisen kanssa kun nainen tsembaloi itselleen vapaata, ja ilmoittaa sitten harkkaporukalle jotta jos harkat siirtyy tuohon ajankohtaan, ei mies tule mukaan? Onko mies ekaa kertaa seukkaamassa? Luulis tuosta harkkojen pikaisista siirroista aiheutuneen jotain hankausta suhteissa ennenkin, ja luulis miehen jo tajuavan pienta joustoa tarvittavan.

Takuulla muutkin harkkaporukan miesten (ja naisten?) puolisot ovat saaneet mielivaltaisuudesta tarpeekseen, joten sinkkuja tai eroamaisillaan olevia taitavat olla koko porukka, kuten joku jo tuumaili.

Ei ole vaikeaa jollei tee itselleen vaikeaksi. Mies ei vaan taida olla kovinkaan rakastunut.

 

Mielestäni kummankaan työvuorot eivät ole tässä ongelma, vaan ajanhallinnan puute vapaa-ajalla. Pääsääntö on, että jos puolison kanssa sovitaan jotain, siitä on pidettävä kiinni. Poikkeustapauksia voi toki olla, mutta puolison ei pidä aina joutua joustamaan toisen hyväksi.

Vaikuttaa siltä, että harrastus on miehelle niin tärkeä asia, että hän on valmis tinkimään kaikesta muusta elämästä. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia, sitä on mahdotonta sanoa. Parisuhdetta kuitenkin hankaloittaa, jos molemmilla kumppaneilla ei ole yhtä intohimoista ja aikaa vievää harrastusta. Voi myös olla, että mies ei yksinkertaisesti osaa sanoa kavereilleen ei-sanaa. Ehkä hän on tässä suhteessa liian kiltti. Mielestäni olisi tosi hyvä, jos harrastusporukka voisi yhdessä tehdä päätöksen, että esim. sunnuntaina ei treenata. Tämän päivän hän voisi sitten pyhittää sinulle ja toisinaan vaikka sukulaisilleenkin, mutta niin että sinäkin olisit mukana.

 

mun mielestä tässä ei ole ongelmana yhteisen ajan puute vaan se, että yhdessäoloaikanne hukkaantuu riitelemiseen yhteisen ajan sijainnista.
Jos elämä on jo seurusteluaikana noin vaikeaa, millaiseksihan se muodostuu jos teillä olisi lapsia?

Näin 3 vuorotyötätekevänä 4 lapsen äitinä olen sitä mieltä, että jos parisuhde ei toimi edes kahdestaan ollessa seurusteluaikana, ei se tule toimimaan pitkässä juoksussakaan.

 

Sinähän sitä teet epäsäännöllistä työtä, olet kotona miten sattuu, ei hän.
Seurustelukumppanisi on töissä ma-pe aamusta iltapäivään. Seurustelukumppanisi harrastukset ovat määrättyinä päivinä, määrättyyn kellonaikaan, kestävät vain 3-4h. Hän elää hyvin säännöllistä elämää.
Miksi et rytmitä omia työvuorojasi hänen työn ja harrastusten mukaan?

Oletko tosiaan sitä mieltä, että seurustelukumppanisi pitäisi lopettaa sukulaistensa tapaaminen omalla vapaa-ajallaan, pyrkiä sumplimaan mitä ilmeisimmin joukkueharrastuksensa jne sinun epäsäännöllisten työvuorojesi mukaan?

Katselet kateellisena muiden ihmisten yhdessäoloa.
Oma vika. Vaihda työtä, ota työpaikka jossa työajat ovat samat kuin seurustelukumppanillasi.
Miksi seurustelukumppanisi pitäisi järjestää harrastuksensa sinun työvuorojesi mukaan?
Miksi sinä et järjestele työvuorojasi hänen (joukkue)harrastuksen mukaan?
Ole töissä silloin kun hänellä on harrastuspäivä ja kotona niinä päivinä jolloin hän ei ole harrastuksissa!

Sittenhän teillä on enemmän yhteistä aikaa.

Niin aloittaja voikin varmaan valita työvuoronsa vapaasti ja jos on koulutus sellaiseen hommaan, jossa tehdään vuorotyötä, niin voi olla hankala vaihtaa toimistotyöhön