Rakennutimme ensimmäisen Älvsbyn vuonna 2000, kokonaiskustannukset 116 000 euroa. Asuimme siinä viisi vuotta eikä mitään valittamista ollut. Talo oli perustalo, Kuutar, parilla omalla "herkulla" ja tontti oma taajama-alueella. Ei ongelmia pystytysvaiheessa, eikä koskaan muutenkaan. Viime kesänä syntyi viides lapsi ja oli pakko ruveta miettimään isompaa taloa. Myimme talomme huimalla voitolla, myyntihinta oli 152 000 euroa - toki pitää myöntää, että ennenkaikkea asuinalueemme arvo on noussut - ja talosta käytiin kova tarjouskilpailu. Talo meni ensimmäisestä näytöstä neljän päivän sisällä ja heti ensimmäinen tarjous oli pyynnin mukainen, toinen jo reippaasti ylikin. Nyt asumme väliaikaisesti appiukon ja anopin luona, mutta 1.5. pääsemme asumaan isoon Katajattareen kaikilla herkuilla. En voi ymmärtää, mistä on peräisin käsitys, että Älvärin arvo ei ns. pysy. Se on taas niiden höpinää, jotka eivät ole itse asuneet Älvärissä.
Ei valittamista, toinen älväri jo menossa!
- Viestiketjun aloittaja vierailija_
- Ensimmäinen viesti
Mutta miten selität sen että esim. kuntaan missä asun ei myönnetä kyseisellä älvärille rakennuslupaa? Johonkin tämänkin on perustuttava... Olen käynyt kyseisessä talossa ja en kyllä itse sitä meille edes harkinnut, ruman näköisiä, halvoilla perusmateriaaleilla tehtyjä tönöjä. Tämä on minun mielipiteeni, halvalla ei saa hyvää!
Olen tuon ekan viestin kirjoittaja, siis toka älväri menossa. Selvennän vielä sen verran, että koko kiinteistön myyntihinta siis oli vajaat 170 000 euroa. Tontin hintaa tuosta on siis vajaat 18 000 euroa ja älvärille jäi hintsua se 152 000 euroa, jos se nyt jotakuta vaivaa. Meille pääasia oli, että tuli reilusti voittoa seuraavaan taloon, uuteen autoon ja vielä päästään koko remmi ensi vuonna kahdeks viikoks Brasiliaan.
Se kyllä kuulostaa kummalta, ettei rakennuslupaa saisi juuri älvärille. Ei meillä ainakaan mitään vaikeuksia ollut emmekä asu missään takapajulassa. Voisiko olla, että pitää talon olla tietyntyyppinen tai tiettyä materiaalia.
Meillä kävi värikin heti yksiin, samoin tuo materiaali (puu siis). Ei tullut mieleenkään ettei lupaa saisi, mutta toisaalta serkkupoika joutu muuttamaan kaavailemansa talopakettia katon kaltevuuden tai jonkun muun yhtä oudon jutun takia.
Vielä puolustaisin tuota arvoa, mihin tietysti vaikuttaa yleinen hinnannousu, ja luultavasti myös pirun hyvä tuuri mutta olen tsekkaillut taloja täällä Pohjanmaalla. Etuovessa kaupataan Vaasassa Kalevatarta noin 3 km keskustasta, hinta 250 000 euroa. Että vetäkää siitä vitsiä, tosin se on aika tavallisen hinta-ja kokoluokan asunto Vaasassa.
Se kyllä kuulostaa kummalta, ettei rakennuslupaa saisi juuri älvärille. Ei meillä ainakaan mitään vaikeuksia ollut emmekä asu missään takapajulassa. Voisiko olla, että pitää talon olla tietyntyyppinen tai tiettyä materiaalia.
Meillä kävi värikin heti yksiin, samoin tuo materiaali (puu siis). Ei tullut mieleenkään ettei lupaa saisi, mutta toisaalta serkkupoika joutu muuttamaan kaavailemansa talopakettia katon kaltevuuden tai jonkun muun yhtä oudon jutun takia.
Vielä puolustaisin tuota arvoa, mihin tietysti vaikuttaa yleinen hinnannousu, ja luultavasti myös pirun hyvä tuuri mutta olen tsekkaillut taloja täällä Pohjanmaalla. Etuovessa kaupataan Vaasassa Kalevatarta noin 3 km keskustasta, hinta 250 000 euroa. Että vetäkää siitä vitsiä, tosin se on aika tavallisen hinta-ja kokoluokan asunto Vaasassa.
Asiasta mitään sen enempää tietämättä haluan vaan ilmaista, että älvsby:n kuten minkä tahansa muunkin talopaketin, saa juuri haluamillaan pintamateriaaleilla. Ne toki ekana tarjoaa muovimattoa, mutta sen voi jättää pois paketista ja laittaa itse laattaa, jos haluaa ja tämä tietysti vielä hyvitetään hinnasta.
Jokaisella tietysti erilaiset kriteerit talolle ja paljon tosiaan vaikuttaa missä asutaan.Jossain ns.kasvukeskuksessa olevista taloista tarjotaan AIVAN liikaakin..(voisko ajatella et ihmiset haluaa vain katon pään päälle?!)Täällä meilläpäin älväreillä ei todellakaan samanlaista arvoa kuin muilla.Pitkään saavat myödä ihan uusiakin älväreitä...JOSTAIN syystä ei kukaan halua ostaa! :headwall:
elvie harmaana
Älvsbytlon laatuhan oli 90- luvun alussa kuulemma huono.. paljon maanantaikappaleita sun muuta, joten liekö noista ajoista vanhemmille ihmisille jäänyt huono mielikuva. Itse menin tuolloin vasta kouluun joten en ollut tietoinen noista onkelmista kun mietittiin vaihtoehtoja. Oltiin kuultu vaan hyviä kokemuksia.
Mutta kiva kuulla että puoltajiakin on!
Mutta kiva kuulla että puoltajiakin on!
Hurjaa menoa
Tämä ei liity varsinaiseti Älvsby-taloihin, mutta kirjoitan sen tähän ketjuun jatkoksi.
Miten talon arvo on kehittynyt?
1950-luvun vennamolaisista rintamamiestaloista pyydetään ja maksetaan täällä (Pirkanmaan kasvukeskuksessa) noin 150 000 - 200 000 euroa. Rakentamiskustannukset ovat olleet 1940- ja 50-luvuilla pienet. Taloissa on lämpöeristeenä purua seinissä ja 1970-luvulla rakennettu tasakattoinen elintasosiipi. Elintasosiivessä on monesti Tee-Se- Itse-miehen tekemät vesieristykset ja laatoitukset/muovimatot. Talon katto vaatii korjausta, ikkunat , lämmitysjärjestelmä ja putket uusimista.
Se, joka on ostanut omakotitalonsa 1980-luvun alussa tai 1990-luvun alun lamavuosina, on saanut talonsa todella edullisesti. Esim. täältä Pirkanmaalta sai kasvukunnista vuosina 1992-1995 uusia ja uudehkoja, hyvinvarusteltuja omakotitaloja noin 400 000 - 600 000 markalla! Talot menivät myyntiin, koska tuli avioeroja, muuttoja tai perheen talous katkesi laman aikana työttömyyden, konkurssin tms. vuoksi.
Nyt nämä uudemmat, 1980-2000-lukujen talot maksavat täällä noin 200 000 - 350 000 euroa. 1940- ja 50-lukujen rintamamiestaloistakin saa pulittaa 150 000 -200 000 euroa. Melko huima hinnannousu 10 vuodessa, sanoisin!
Rakentaminen toki maksaa. Kuitenkaan rakennuskustannusten nousu ei ole ollut samaa luokkaa kuin asuntojen hintojen nousu.
Lapsiperheillä on todella suuria asuntolainoja. Tuntuu hurjalta, että perhe, jossa työssäkäyvän isän bruttopalkka on 2000 euroa/kk ja kotihoidontukea saavan äidin bruttotulot noin 400 euroa/kk, ottavat pankista tuosta vaan 200 000 euron asuntolainoja! Takaisinmaksuajat ovat pitkiä ja korkokustannukset huimat. Jos takaisinmaksuaika on 25-30 vuotta, 35-vuotiaana omakotilainan ottanut saa velattoman tuvan vasta 60-65-vuotiaana!
Ja vaikka perheessä olisi 2 työssäkäyvää, kuluu rahaa muuhunkin elämiseen kuin asuntolainan maksuun. Jos sekä äiti että isä käyvät töissä kodin ulkopuolella, menee rahaa myös lasten päivähoitomaksuihin.
Ihmettelen, kuinka kauan hurja meno asuntomarkkinoilla jatkuu!
Miten talon arvo on kehittynyt?
1950-luvun vennamolaisista rintamamiestaloista pyydetään ja maksetaan täällä (Pirkanmaan kasvukeskuksessa) noin 150 000 - 200 000 euroa. Rakentamiskustannukset ovat olleet 1940- ja 50-luvuilla pienet. Taloissa on lämpöeristeenä purua seinissä ja 1970-luvulla rakennettu tasakattoinen elintasosiipi. Elintasosiivessä on monesti Tee-Se- Itse-miehen tekemät vesieristykset ja laatoitukset/muovimatot. Talon katto vaatii korjausta, ikkunat , lämmitysjärjestelmä ja putket uusimista.
Se, joka on ostanut omakotitalonsa 1980-luvun alussa tai 1990-luvun alun lamavuosina, on saanut talonsa todella edullisesti. Esim. täältä Pirkanmaalta sai kasvukunnista vuosina 1992-1995 uusia ja uudehkoja, hyvinvarusteltuja omakotitaloja noin 400 000 - 600 000 markalla! Talot menivät myyntiin, koska tuli avioeroja, muuttoja tai perheen talous katkesi laman aikana työttömyyden, konkurssin tms. vuoksi.
Nyt nämä uudemmat, 1980-2000-lukujen talot maksavat täällä noin 200 000 - 350 000 euroa. 1940- ja 50-lukujen rintamamiestaloistakin saa pulittaa 150 000 -200 000 euroa. Melko huima hinnannousu 10 vuodessa, sanoisin!
Rakentaminen toki maksaa. Kuitenkaan rakennuskustannusten nousu ei ole ollut samaa luokkaa kuin asuntojen hintojen nousu.
Lapsiperheillä on todella suuria asuntolainoja. Tuntuu hurjalta, että perhe, jossa työssäkäyvän isän bruttopalkka on 2000 euroa/kk ja kotihoidontukea saavan äidin bruttotulot noin 400 euroa/kk, ottavat pankista tuosta vaan 200 000 euron asuntolainoja! Takaisinmaksuajat ovat pitkiä ja korkokustannukset huimat. Jos takaisinmaksuaika on 25-30 vuotta, 35-vuotiaana omakotilainan ottanut saa velattoman tuvan vasta 60-65-vuotiaana!
Ja vaikka perheessä olisi 2 työssäkäyvää, kuluu rahaa muuhunkin elämiseen kuin asuntolainan maksuun. Jos sekä äiti että isä käyvät töissä kodin ulkopuolella, menee rahaa myös lasten päivähoitomaksuihin.
Ihmettelen, kuinka kauan hurja meno asuntomarkkinoilla jatkuu!
Talopaketti
Sitä minä en ymmärrä,että jotkut maksavat näistä Älvsby taloista (vanhoista) aivan hirveitä summia kun uusia saa puolet halvemmalla, tosin on niillä vuoden odotus mutta silti ei ymmärrä ei. \|O
kappaletavara
\
Johtunee siitä et nyky ihmiset on niin perus laiskoja ettei halua rikkaa ristiin laittaa ja pankista saa persaukisetkin lainaa jopa 60v maksuajalla.Alkuperäinen kirjoittaja 04.04.2006 klo 22:09 Talopaketti kirjoitti:
\
Voisko johtua siitä, ettei nykyään tahdo saada tonttia mistään! Varsinkin, jos haluaa vähänkään lähemmäs kaupungin keskustaa asumaan, niin on pakko ostaa jo valmiiksi rakennettu talo, koska tontteja ei enää lähellä keskustaa ole tarjolla tai niiden hinnat on aivan pilvissä.Alkuperäinen kirjoittaja 05.04.2006 klo 11:51 kappaletavara kirjoitti: