ei tahdo ymmärtää eikä jaksaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja korvatulpat, kiitos.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

korvatulpat, kiitos.

Vieras
tää nyt on tällaista; yritys, pieni lapsi, rakennusprojekti jne. mies on kuin ruutia, ihan mitättömistä syistä rähisee ja raivoaa, saa kauheita puuskia jolloin ensin huudetaan ja raivotaan hulluna ja lopuksi itketään. syyttelee tietenkin minua, ketäpä muutakaan, ongelmistaan. Hoitoon ei voi mennä, ei saa tulla merkintöjä työn vuoksi, myöntää itsekin olevansa masentunut ja on vaikeuksia hallita tunteitaan, etenkin raivonsellaisia. väkivaltainen ei ole mutta liikaa raivoaa, liki päivittäin. yleensä sanon ettei ole mun asia, en suostu likasankoksi. kuitenkin alkaa olla jo aika väsyttävää olla jatkuvasti puolustusasemissa jos vaikka sattuu räjähdys tapahtumaan. kauhean raskasta.joulu ahdistaa, sisältää paljon hankalia tunnelatauksia, lapsuudesta peräisin, ja jossain vaiheessa purkautuu silmittömänä tunnekuohuna. sen ohi mentyä on kuin ei mitään olisikaan ja siihen minä en pysty eli minun osaltani joulu rauhan ja ilon juhlana on ollut muutaman vuoden mennyttä vaikka se mukavaa niin olisikin. Silloin kun miehellä on ns rauhallisempi meno elämämme on mukavaa, viihdymme toistemme kanssa ja rakastamme toisiamme. Jossain vaiheessa sanoin että en halua erota ja rakastan mutta arki vaatii eri asunnoissa asumista. sekään ei olisi mukavaa että jotain muuta pitäisi keksiä. Toivottavasti ei pahene koska sitä en jaksa.
 
Olenko nyt naiivi, mutta mitä merkintöjä? Ei työnantajalla ole oikeutta mennä toisten sairaskertomuksia lukemaan tai tietää mistään hoidoista. Ei kait sinne nyt työterveyslääkärin kautta kannata mennäkään.
Ehdottomasti hoitoa nyt ja keskusteluapua hän tarvii, alkaa elämä hymyillä. Ja sinä voit tehdä, mitä haluat, mutta teidän on pakko hakea apua LAPSEN vuoksi. Hän ansaitsee turvallisen lapsuuden ilman raivoavaa isää.
 
Jaksamisia sinulle! Meillä mies on ollut nuoruudessaan vakavasti masentunut ja seurustellessamme oli usein tosi uupunut. Naimisiinmenon jälkeen tuli taloudellisia vaikeuksia (yrityskuvioissa) ja silloin miehestäni tuli aggressiivinen räyhääjä, joka myös kaikin tavoin pyrki saamaan minulle hankalan ja raskaan olon. Masentuneille miehille kait on aika tyypillistä se, että pinna menee todella lyhyeksi ja raivostumisia tulee "eimistäänsyystä".

Vuodet ovat vierineet (lapsiakin nykyään neljä) ja huolien vähentymisen myötä miehen riehuminen on vähentynyt hurjasti. Masentuneisuutta tulee aaltoina ja saattaa olla niin, että aamulla mies on todella raivokas, mutta iltapäivällä jo saattaa iloisesti nauraa. Rakastamme toisiamme ja meillä on paljon yhteistä.
 

Yhteistyössä