(ei otsikkoa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolestunut-ehkä turhaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huolestunut-ehkä turhaan

Vieras
Haluaisin kysyä mielipidettänne miehen alkoholinkäytöstä raskaanaollessanne. Miten muiden raskaana olevien miehet käyttävät alkoholia?

Eli oma tilanteeni on se että raskaus mulla aivan aluillaan. Olen esittänyt miehelleni toivomuksen että ei tyyliin joka viikonloppu edes ""tissuttelisi"" koska enhän minäkään voi ottaa alkoholia. Sanoin vertauskuvallisesti, että se on vähän kuin söisi karkkia toisen nenän edessä. Monesti hän tykkää ottaa esim. launatai-iltana noin 2-6 kaljaa, kuulemma rentouttaa työviikon jälkeen. Baarissa hän ei käy usein (noin kerran kuussa tai harvemmin). Hyvin harvoin hän on todella humalassa, ja silloinkin käyttäytymisestä sitä ei voi huomata. Oikeastaan en ole mitenkään huolissanikaan ainoastaan olen vain miettinyt miten asiaan pitäisi suhtautua. Hyvin ymmärrän että mieheni ei ole raskaana joten jos hän kotona ""sivistyneesti ottaa six backin niin onko siitä mitään haittaa. Itsekin otin pari lasia viiniä viikonoppuna ja lasin viikollakin silloin tällöin ennen raskaaksi tuloa. Toisaalta onko se olut NIIN tärkeää ettei ilman sitä voisi pärjätä. Välillä taas ajattelen että olen lapsellinen kun edes mietin koko asiaa. Mitä mieltä muut odottavat äidit on? Voi tulevat isätkin kertoa mielipiteensä.
 
Meillä mies kyllä elänyt ihan ""normaalia"" elämää;) Pari saunakaljaa välillä ja juhlissa ja illanistujaisissa välillä pohjanmaan kautta! Baareissa ei ramppaa, mutta ystävien kanssa istuu/istutaan iltaa ja uudet vuodet, vaput yms. on kyllä juhlittu erona entiseen vaan se, että nyt mulla ei oo ollu aamulla kankkusta! Raskaana oleminen nyt vaan on naisen homma ja jos toinen tukee parhaansa mukaan ja ylpeänä esittelee minua ja masua niin en kyllä ymmärrä sitä vouhotusta että nyt et säkään ota kun mäkään en voi!!! Olen minäkin ajatellut että sitten kun vauva tulee niin tulee minun vuoro joskus mennä tai istua iltaa tyttöjen kanssa ja mies hoitaa vauvaa ottamatta mitään! Ja ihan ""teinejä"" ei tässä enää olla että tarttis vuoroista tapella kumman vuoro! Välillä vauvelille hoitaja ja yhdessä juhlimaan! Mutta raskausaikana... ei ne miehet voi meidän puolesta oksentaa, kärsiä muitakaan kipuja tai synnyttää, niin eiköhän parisuhteessakin elellä kummatkin oman tilanteen mukaan ei me olla symbioosissa kummiskaan!!!
 
Mun miehellä on pitkä päihdehistoria. Se on onneksi nyt jättänyt laittomat päihteet, mutta oon huolissaan silti. Alkoholia se käyttää suht usein, joskus neljäkin päivää viikosta. nyt se oli juuri kuukauden lähes kokonaan juomatta (pari kaljaa silloin tällöin) koska sovittiin niin. Emme ole kumpikaan töissä tai koulussa, joten ei ole niinkään tekemistä, joten sekin on yksi asia mikä helposti johtaa juomiseen, ja nyt on kevät, niin silläkin perusteella mieheni haluaisi ottaa muutaman silloin tällöin. Jos antaisin luvan luulen että liian usein.
En haluaisi että hän alottaisi tälläisen tavan kun lapsikin on tulossa ja toisekseen meillä ei tosiaankaan ole rahaa alkoholiin, se on varsinkin baarissa kallista!
Lisäksi minua pelottaa, koska hän tuntuu olevan niin masentunut ja elämäniloton noin yleensä, mieluiten nukkuu päivät pitkät kun ei ole muutakaan tekemistä, mutta alkoholi häntä tuntuu piristävän, joskus olen vain tästä syystä hyväksynyt juomisen. En ymmärrä miksi hän on niin onneton tai miksi ei tee jotain oman onnellisuutensa eteen. Pelkään että se johtuu minusta. Hän on usein sanonut olevansa kuin orja, kun ei saa mennä miten haluaa eikä tuhlata rahojaan kuinka tykkää. Kun olen nalkuttanut siitä, ettei meillä olisi varaa alkoholiin, sikareihin, batteryenergiajuomiin, bensaan ja arpoihin ja vaikka mihin turhan päiväseen, kun ollaan työttömiä ja ruoka olisi ensisijainen asia. Tämä meni nyt vähän asian vierestä, mutta näin meillä :p.
 
Moi!

Itse mietin samaa asiaa ennen raskaaksi tulemistani, sillä olen kulinaristi ja hyvä viini ja olut saunan jälkeen maistui. Kun tulin raskaaksi niin kroppa vaan alkoi kieltäytymään oluesta ja viinistä. Huomasin kun alkoholiton viini jäi juomatta ja alkoholiton olutkaan ei maistunut. Nyt kun raskaus on edennut pidemmälle ja on juhlapäivällinen niin kyllä olen pienen tilkan punkkua ottanut lasin pohjalle niin, että maku on tullut suuhun. Muutama kulaus on ok eikä lasta vahingoita ja toisaalta huomaa, että ei tämä nyt oikein maistukaan. Mieheni viettää elämäänsä kuten ennen, mutta ehkä hänen käyttönsäkin on vähentynyt kun en ole seuraksi nauttimassa ja arvostelemassa viinejä.
 
Kiitos vastauksistanne. Vähän tuota olen itsekin ajatellut että eihän tässä missään symbioosissa sentään olla. Joten mies voi ""raskausaikana"" hillitysti ottaakin ja mennä välillä baariin. Toisinaan vaan tuntuu että näissä omissa hormoonipyörteissä ei osaa kaikkiin asioihin suhtautua aivan järkevästi ja tulee huolestuttua asioista jotka sitten lopulta ovat täysin normaaleja ja joista ei huolta ei tarvitsisi kantaa.
 
Anna miehesi ottaa rentoutuskalja, jos ei ole mikään ongelmakäyttäjä ja anna käydä 'poikien' kanssa ulkona jne.

Niitä tilanteita ei kuitenkaan enää sitten niin pääse toteuttamaan kun vauva on maailmassa.
 
Kirjoitus tuli kun omasta kynästä...ihan siis niin samanlaine tilanne et huh huh!!!Mies kai nyt ottaa oikein urakalla ihan kun maailmanloppu ois tulossa,kun viel voi!!!
On luvannut muuttaa tapojaan vauvan synnyttyä,saa nähä hän kyllä paljon puhuu kokoajan siitä että vauva merkitsee kaikkea hänelle ja hän niin kovin odottaa että vauva syntyis jo!!!
työttömyys aiheuttaa ihmisille masennusta ja helppo silloin on tarttua pulloon,se on todella ikävä asia ja valitettavan tosiasia!!
Usein pidempi työttömyys tekee ihmisitä saamattomia,vaik toinen yrittäis parhaansa auttaa niin ei apua ei tahdota ottaa vastaan ollaan jotenkin vaan niin masentuneita,vaik toinen tarkoittas vaan toisen parasta!!Älä syytä itseäsi miehen olosta,olet sinäkin varmasti parhaasi yrittänyt hänen suhteen...niin tuntuu tutulta tunne ja tekis mieli itseä syyttää,mutta tiedän että vika ei ole minussa vaan mies on masentunut työttömyyden takia. Parhaani yritän auttaa ja tukea,mutta välillä valitettavasti en vain jaksa...hän kun ei apua ja tukea niin helpolla vastaan ota,kai hän jotenkin häpeää myölntää olevansa masentunut ja avun tarpeessa!! Tuntuukin aika hassulta kun tämä odotushan tuo elämään iloa eikä silloin tulevan isukin pitäis olla surullinen,mutta uskon ja tiedän kun mies saa töitä kaikki muuttu hänen mieli on niin pirteä,kun hän on töissä ja monia asia on työn saamisen jälkeen aivan toisella tavalla ja hän on niin iloinen ja pirteä ja sitä odotellessa yritämme vain yhdessä jaksaa eteenpäin kohtahan tuo pikkupotkija tuolta syntyykin ja tuo todellisuuden taas elämään ja miehelle varmasti ihan uutta sisältöä elämään:) viimeistään silloinhän piristyy!!!!enää pari kk h -hetkeen!!!
 
Olen samaa mieltä, että normaali elämä jatkuu raskausaikana toisella osapuolella, mutta mielestäni vain siihen asit kunnes raskaus alkaa olla loppuvaiheessa jolloin toisen tulisi olla lähtövalmiudessa mieli ja keho kirkkaana! Meillä on mies ainakin juonut saunakaljansa ja tehnyt reissut kaveriensa kanssa ihan niin kuin ennenkin. Lapsi on tulossa kesällä ja niin on suunniteltu ja sovittu ihan yhteisymmärryksessä, että sitten ollaan valmiudessa eli ajokunnossa.

Hieman huolestuttava tuo ajatus, että raskausaikana otetaan oikein olan takaa kun kerran vielä voi ja sitten lopetetaan...Jos 9 kk:n ajan maistuu tosi hyvin voi olla lapsen synnyttyä vaikea lopettaa kuin seinään!
 

Yhteistyössä