T
Tahkoojat 106 (2.yritys)
Vieras
Moi tytöt!
En saanut aiemmin aloitettua ketjua toimimaan, niin perustin uuden..
Olen osasyy siihen että nykyään vaan vatvotaan ihmissuhdesoppaa, mutta toisaalta kun tässä on iät ajat yhdessä kirjoiteltu niin elämä heittää kaikenlaista eteen, näköjään.
Mä ymmärrän hyvin Kastiksen monet ajatukset, ja ymmärrän toki senkin ettei kaikki ajattele samoin. Toisaalta täältä netin kautta saa kovin kalpean aavistuksen toisen ihmisen ajatusmaailmasta, varsinkin kun se asia mikä kulloinkin mieltä vaivaa, tulee hyvin korostuneesti esiin. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.. Mihinkään kinoihin ei asian tiimoilta varmaankaan ole syytä ryhtyä..=)
Matkaa pukkaa juu, olen ihan innoissani! IHANAA päästä irti töistä ja arjesta, varsinkin kun on töissä ollut aivan järkyttävä kiire, huomenna on vielä mentävä ennen pikkujouluja pariksi tunniksi selvittelemään asioita..pöytää en saa puhtaaksi mutta mitä siitä, ensi viikolla ei onneksi pysty tekemään mitään muuta kuin löhöilemään biitsillä coctail kädessä..aah!
Miehen kanssa tilanne on parempi, mutta omat ajatukset ei ole vielä kuosissa. Sukanpyörittäjästä en ole pääsyt irti, mutta yritän olla stressaamatta liikaa. Loppujen lopuksi tämä on vain elämää. Ja tästähän on tarkoitus nauttia..;-)
Sarille toivon voimia, ei ole helppoa tehdä isoja ratkaisuja. Minäkin kyllä kehoitan kunnon juttutuokioon ennen kuin pakkaat laukut, ihan siksi ettei tule toiselle puun takaa täysin yllätyksenä. Mietin tuossa lukiessani kirjoitustasi, että jollain lailla meillä on viime kuukausina asiat luisuneet vähän samalla lailla, arjessa on ollut vastoinkäymisiä ja stressiä, varsinkin miehellä riittämiin. Siinä jossain vaiheessa ollaan sitten ajauduttu siihen, että kotona olla möllötetään ja piristykseksi kumpikin juoksee ulkona omien kaveriensa kanssa. Enpä muista koska oltaisiin käyty ulkona syömässä kahdestaan tai kaverien kanssa, tai ylipäätään istuttu iltaa samassa seurassa.
No, kuten aiemmin sanoin, aika näyttää saanko omat fiilikset kuntoon, lapsia voi sitten miettiä sen jälkeen jos tai kun niin tapahtuu.
Huomenna on tosiaan firman pikkujoulut, odotan innolla ja eiköhän siinä tule vanhat kunnon lärvit vedettyä..tosin enemmän odotan biletystä seuraavassa jatkopaikassa, työpaikan kemut kun on yleensä hieman tylsemmän puoleisia, joten muutaman työkaverin kanssa ponkaistaan paremmille biletyspaikoille hyvissä ajoin. Ja okei, myönnetään, sukanpyörittäjäkin on kaupungilla..
Hyvää viikonloppua kaikille!
En saanut aiemmin aloitettua ketjua toimimaan, niin perustin uuden..
Olen osasyy siihen että nykyään vaan vatvotaan ihmissuhdesoppaa, mutta toisaalta kun tässä on iät ajat yhdessä kirjoiteltu niin elämä heittää kaikenlaista eteen, näköjään.
Mä ymmärrän hyvin Kastiksen monet ajatukset, ja ymmärrän toki senkin ettei kaikki ajattele samoin. Toisaalta täältä netin kautta saa kovin kalpean aavistuksen toisen ihmisen ajatusmaailmasta, varsinkin kun se asia mikä kulloinkin mieltä vaivaa, tulee hyvin korostuneesti esiin. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.. Mihinkään kinoihin ei asian tiimoilta varmaankaan ole syytä ryhtyä..=)
Matkaa pukkaa juu, olen ihan innoissani! IHANAA päästä irti töistä ja arjesta, varsinkin kun on töissä ollut aivan järkyttävä kiire, huomenna on vielä mentävä ennen pikkujouluja pariksi tunniksi selvittelemään asioita..pöytää en saa puhtaaksi mutta mitä siitä, ensi viikolla ei onneksi pysty tekemään mitään muuta kuin löhöilemään biitsillä coctail kädessä..aah!
Miehen kanssa tilanne on parempi, mutta omat ajatukset ei ole vielä kuosissa. Sukanpyörittäjästä en ole pääsyt irti, mutta yritän olla stressaamatta liikaa. Loppujen lopuksi tämä on vain elämää. Ja tästähän on tarkoitus nauttia..;-)
Sarille toivon voimia, ei ole helppoa tehdä isoja ratkaisuja. Minäkin kyllä kehoitan kunnon juttutuokioon ennen kuin pakkaat laukut, ihan siksi ettei tule toiselle puun takaa täysin yllätyksenä. Mietin tuossa lukiessani kirjoitustasi, että jollain lailla meillä on viime kuukausina asiat luisuneet vähän samalla lailla, arjessa on ollut vastoinkäymisiä ja stressiä, varsinkin miehellä riittämiin. Siinä jossain vaiheessa ollaan sitten ajauduttu siihen, että kotona olla möllötetään ja piristykseksi kumpikin juoksee ulkona omien kaveriensa kanssa. Enpä muista koska oltaisiin käyty ulkona syömässä kahdestaan tai kaverien kanssa, tai ylipäätään istuttu iltaa samassa seurassa.
No, kuten aiemmin sanoin, aika näyttää saanko omat fiilikset kuntoon, lapsia voi sitten miettiä sen jälkeen jos tai kun niin tapahtuu.
Huomenna on tosiaan firman pikkujoulut, odotan innolla ja eiköhän siinä tule vanhat kunnon lärvit vedettyä..tosin enemmän odotan biletystä seuraavassa jatkopaikassa, työpaikan kemut kun on yleensä hieman tylsemmän puoleisia, joten muutaman työkaverin kanssa ponkaistaan paremmille biletyspaikoille hyvissä ajoin. Ja okei, myönnetään, sukanpyörittäjäkin on kaupungilla..
Hyvää viikonloppua kaikille!
On se vain kumma, että vaikka meillä asiat himassa alkavat olla hyvin, huomaa liian usein, että ajatukset ovat karanneet jonnekin. Ehkä se siitä..