(ei otsikkoa)

[en tiedä mikä vaivaa....]

Ei ole varsinaista asiaa, mutta on pakko saada jonnekki purkaa omat ajatukset. Meillä vauvasta haaveiltu melkein vuosi, toiveet tietenkin olleet kummallakin kovat ja asiat olleet hyvin tähän asti. Nyt viimeisen kuukauden aikana alkanut ahdistus itsellä, tuntuu että mies ei huomio tarpeeksi eikä ymmärrä mun ajatuksia ja tunteita aina. Nyt ihan lähiaikoina melkein kaikki keskusteluyritykset ovat johtaneet jonkinlaiseen riidanpoikaseen, aina tulee ajatukset sanottua eri tavalla kun niitä oikeasti tarkoittaa ja mies pääsee väärään käsitykseen tai sitten ei ymmärrä vaikka sen oikein osaisi sanoakin. Vaikka tarkoitan kaikki sanomiset sillä perusteella että voitaisiin yhdessä niistä selvitä niin mies joskus käsittää että hän on tehnyt väärin... Ei tämä periaatteessa liityy suoranaisesti vauvahaaveiluihin mutta halusin vain jonnekin purkaa mieleni... En tiedä johtuuko tämä oloni siitä että tämä yritys ottaa niin koville ja turhauttaa jollakin tapaa.. sitten sitä toiselta haluaisi enemmän ja enemmän tukea. Mieheni on aina ollut sellainen että ei kovinkaan hirveästi tunteistaan osaa puhua, vaikkakin aikaisemmin asiat on olleet kunnossa siltä osin... En tiedä ymmärrättekö tästä mitään ja osaatteko siihen mitenkään kommentoida mutta oli silti ihana kirjoittaa ajatukset ""paperille""..
(Pitäisiköhän tämä kopioda miehenkin nähtäväksi, heh...)

 

[sammakko]

Meillä kans yritystä liki vuoden. Miehen kanssa ei ongelmia, mutta ymmärrän kyllä, että epätoivo nostaa päätään ja kaipaat tukea. Koita jaksaa ja yritä puhua miehesi kanssa. Tsemppiä ja ennen kaikkea plussia!!

 

[ap]

Joo pitää yrittää selvittää asiat, ei ole oikeen tämän yrityksenkään kannalta jos asiat ovat näin ""solmussa""... Täytyy todella nyt yrittää! Suuret kiitokset sinulle kannustavista sanoista!!