M
MRM
Vieras
elän avoliitossa jo kohta 10 vuotta. Olen eronnut ja minulla on edellisestä avioliitosta kolme lasta. Joista vanhin asuu isällään. Lapset ovat 11v, 17v ja 19v. Avomiehelläni on kaksi lasta, toinen jo muutanut pois ja yksi enään asuu meillä joskin hänkin kohta muutaa pois( 16v) opiskelun vuoksi. Tyttäreni 17v. asuu viikot koulunasuntolassa. Minä käyn kaksivuorotyössä tehtaassa, mies käy töissä. Emme harrasta mitään. Iltaisin katsomme tv:tä mies ennemmänkin.
Kotona on kohta enään 11v tyttäreni. Elämä tuntuu yhtä äkkiä tyhjältä. Mies ei lähde koskaan mihinkään. Minä liikun lasten kanssa kylässä, ostoksilla jne... Harvoin meillä käy vieraita. Haaveilin suhteemme alussa avioliitosta ja yhteisistä lapsista... niitä ei sitten tehty, en jaksanut eikä mieskään halua. Nyt ikää on 42v ja mies on 45v. Tuntuu että ei ole enään oikein mitään yhteistä muuta kuin kotona nyhjäämistä. seksi on niin ja näin, on ja ei ole.
Onkohan tällä parisuhteelle tulevaisuutta? Mies ei muutu, itse haluaisin jotakin..... Onko kohtalotovereita?
Kotona on kohta enään 11v tyttäreni. Elämä tuntuu yhtä äkkiä tyhjältä. Mies ei lähde koskaan mihinkään. Minä liikun lasten kanssa kylässä, ostoksilla jne... Harvoin meillä käy vieraita. Haaveilin suhteemme alussa avioliitosta ja yhteisistä lapsista... niitä ei sitten tehty, en jaksanut eikä mieskään halua. Nyt ikää on 42v ja mies on 45v. Tuntuu että ei ole enään oikein mitään yhteistä muuta kuin kotona nyhjäämistä. seksi on niin ja näin, on ja ei ole.
Onkohan tällä parisuhteelle tulevaisuutta? Mies ei muutu, itse haluaisin jotakin..... Onko kohtalotovereita?
